Käytätkö Päätökset-palvelua säännöllisesti? Etsimme nyt osallistujia noin tunnin kestäviin käyttäjätesteihin. Osallistumalla autat meitä kehittämään palvelua paremmaksi. 

Tilinpäätös vuodelta 2018, Helsingin kaupunki

HEL 2019-002913
Asialla on uudempia käsittelyjä
5. / 196 §

Helsingin kaupungin vuoden 2018 tilinpäätöksen hyväksyminen

Helsingin kaupunginhallitus

Esitys

Kaupunginhallitus päätti omalta osaltaan hyväksyä kaupungin vuoden 2018 tilinpäätöksen.

Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 386 782 745,66 euroa. Tulokseen sisältyvät myös kaupungin liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tulokset, jotka käsitellään niiden omissa kirjanpidoissa.

Lisäksi kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa:

Alla olevien liikelaitosten yli-/alijäämä siirretään ko. liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti taseen omaan pääomaan.

Alla olevien rahastojen yli-/alijäämä siirretään rahaston sääntöjen mukaisen ko. rahaston rahastopääomaan.

Kaupunginhallitus esitti lisäksi, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Edelleen kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle, että innovaatiorahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 20 miljoonaa euroa.

Edelleen kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle, että urheilu- ja ulkoilulaitosrahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 10 miljoonaa euroa.

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Esittelijä ilmoittaa, että vuoden 2018 tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös käsittää koko kaupungin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen.

Kaupungin taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti ja se on vahvalla pohjalla. Kaupungin tilikauden tulos oli 386,8 miljoonaa euroa ollen 199 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuoden 2017 tulos oli 483,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 tulos 470,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tulos mahdollistui, kun toimintakate toteutui talousarviota parempana (81,3 miljoonaa euroa) ja vero- sekä valtionosuustulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän (106 miljoonaa euroa). Myös korkomenot olivat talousarviota pienemmät (12 miljoonaa euroa).

Helsingin kaupungin tuloslaskelma

Maanmyyntituloja kertyi talousarviossa ennakoitua (100 miljoonaa euroa) enemmän, yhteensä 123 miljoonaa euroa (toteuma 143 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Kaupungin ulkoisten toimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,8 prosenttia. Kasvu oli maltillinen verrattuna menokasvuun muissa suurissa kaupungeissa tai koko kuntakentällä. Kaupungin toimintamenot alittivat talousarvion 38 miljoonaa euroa.

Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittavan taloustavoitteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2018 noin 2,0 prosenttia. Kyseiset menot toteutuivat noin 58 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Määrärahojen alitus johtui osaltaan eräiden keskitetysti varattujen määrärahojen alittumisesta (mm. keskitetyt tietotekniikkamenot sekä henkilöstömenojen jaksotusmuutokset) sekä vaalien kustannusten toteutumisesta talousarviossa ennakoitua matalampina (ei maakuntavaaleja 2018 ja vain yksi kierros presidentinvaaleja). Lisäksi Kaupunkiympäristön toimialalla eräät menot toteutuivat talousarviota pienempinä (kaupunkirakenne-talousarviokohdan henkilöstömenot, asuntotuotannon menot sekä tuki HKL:lle).

Verotuloja kertyi 3 416,6 miljoonaa euroa eli kokonaisverotulot toteutuivat 83,6 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina. Verotuloa kertyi yhteisöverotuotot ja kiinteistövero mukaan luettuna 1,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuoden 2018 alusta Helsingin kunnallisveroprosenttia laskettiin puolella prosentilla. Helsingin verotulojen kehitys oli parempi kuin maassa keskimäärin, vaikka Helsinki alensi veroprosenttiaan. Helsingin ansiotuloveropohja on kasvanut viime vuosina paremmin kuin maassa keskimäärin.

Valtionosuustilitykset olivat 197,3 miljoona euroa ja ne laskivat noin 23 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna kilpailukykysopimukseen liittyvien leikkausten sekä verotulopohjan eroihin liittyvän valtionosuuksien tasauksen kasvun seurauksena.

Vuosikate 752 miljoonaa euroa toteutui 206 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana, mutta selvästi edellisvuotta heikompana (838 miljoona euroa vuonna 2017). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin.

Kaupungin investointien toteuma vuonna 2018 oli liikelaitosten investoinnit (pääosin HKL -liikelaitoksen joukkoliikenneinvestointeja) huomioiden 625 miljoonaa euroa eli jokseenkin edellisen vuoden tasolla (621 miljoonaa vuonna 2017).

Helsingin investointitaso oli vuoden 2017 tapaan korkea. Kahtena edellisenä vuonna Helsingin investointitaso on kasvanut merkittävästi aikaisemmista vuosista.

Talousarviossa investointeihin oli varattu määrärahaa (ilman liikelaitoksia) yhteensä 571,5 miljoonaa euroa. Talousarviovuodelle edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettyjen sekä muiden ylitysoikeuksien jälkeen investointeihin käytettävissä olleet määrärahat olivat yhteensä 694,3 miljoona euroa, josta käytettiin yhteensä 516 miljoonaa euroa eli 74 prosenttia. Liikelaitosinvestointeihin oli talousarviossa varauduttu yhteensä 181,7 milj. eurolla, joista toteutui yhteensä 109,1 milj. euroa eli 60 prosenttia.

Helsingin kaupungin rahoituslaskelma

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 150,7 miljoonaa euroa positiivisena. Tämä keskeinen kaupungin talouden tilannetta kuvaava tunnusluku toteutui heikompana kuin edellisenä vuonna (245 miljoonaa euroa 2017). Syynä edellistä vuotta matalampaan tasoon oli alempi vuosikatteen taso.

Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut vuosina 2016–2018 ylijäämäinen ja se on parantanut rahoituslaskelman tunnuslukuja.

Uusia pitkäaikaisia talousarviolainoja ei nostettu. Kaupungin lainakanta aleni 1 100 miljoonaan euroon (sisältäen HKL:n rahalaitoslainat). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 106 miljoonaa euroa. Lyhennykset rahoitettiin ylijäämäisestä toiminnan ja investointien rahavirrasta.

Kaupungin rahat ja pankkisaamiset ovat pienentyneet kuluneella tilikaudella 75 miljoonaa euroa. Kassavarojen määrän väheneminen johtuu toiminnan ja investointien rahavirran edellistä vuotta heikommasta tasosta, pitkäaikaisten lainojen lyhentämisestä ja antolainojen kasvusta (merkittävältä osin kaupunkikonserniin kuuluvalle Stadion-säätiölle). Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 91 päivää.

Kaupungin rahavaroihin sisältyy 428 miljoonaa euroa tytäryhteisöjen varoja kaupungin konsernitilillä, ts. kaupungin lyhytaikaista velkaa tytäryhteisöille, sekä vastaavasti 81 miljoonaa euroa henkilöstökassavaroja, ts. lyhytaikaista velkaa kaupungin henkilöstökassalle.

Muissa maksuvalmiuden muutoksissa kohdassa toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset näkyy kaupungin maksuvalmiutta alentavana eränä Asuntotuotantopalveluiden niin sanotun kaupungin sisäisen käyttötililuoton käytön kasvu. Tämä johtui huomattavasti kasvaneesta tuotantomäärästä sekä urakoiden kustannusten kasvusta.

Vahvana pysynyt vuosikate on viime vuodet mahdollistanut kaupungin investointien rahoittamisen tulorahoituksella. Lisäksi se on mahdollistanut kaupungin lainakannan alenemisen.

Lainasaamisten kasvua selittää kaupunkikonserniin kuuluvalle Stadion-säätiölle Olympiastadionin peruskorjaukseen myönnetty laina suuruudeltaan 90 miljoonan euroa.

Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2018 vuosikate heikkeni vuodesta 2017 noin 35 miljoonalla eurolla ollen 1 358 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin vuosikate aleni 86 miljoonaa euroa vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Näin ollen tytäryhteisöjen vaikutus kaupunkikonsernin vuosikatetta nostavasti oli yli 50 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi. Ennen kaikkea Helen Oy:n toiminta oli edellistä vuotta kannattavampaa.

Kaupunkikonsernin ylijäämä oli 528 miljoonaa euroa ja se heikkeni edellisestä vuodesta 120 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin ylijäämä oli 75 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoa heikompi.

Helsingin kaupunkikonsernin tuloslaskelma

Kaupunkikonsernin vuoden 2018 toiminnan ja investointien rahavirta oli -35 miljoonaa euroa negatiivinen ja selvästi edellisen vuoden tasoa (171 miljoonaa euroa) heikompi. Helsingin kaupungin vaikutus kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaan oli 150,7 miljoonaa euroa, mikä oli edellistä vuotta (245,1 miljoonaa euroa) heikompi. Tytäryhteisöjen yhteenlaskettu investointitaso oli 1 093,5 miljoonaa euroa ja se oli 328,9 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoa (764,6 miljoonaa euroa) suurempi. Tytäryhteisöjen kasvanut yhteenlaskettu investointitaso heikensi, kaupungin vuosikatteen heikentymisen ohella, kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaa.

Kaupunkikonsernin lainakanta oli 4 983,8 miljoonaa euroa (vuonna 2017 vastaava taso oli 4 984,7 miljoonaa euroa) eli 7 670 euroa asukasta kohden. Tästä Helsingin kaupungin lainakanta oli 1 100 miljoonaa euroa eli 1 693 euroa asukasta kohden. Helsingin kaupungin lainakanta pieneni, mutta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu lainakanta kasvoi vastaavan suuruisesti.

Helsingin kaupunkikonsernin rahoituslaskelma

Tilinpäätöksen käsittelyyn liittyen esittelijä toteaa, että kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä.

Liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä.

Innovaatiorahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 20 miljoonaa euroa. Innovaatiorahaston pääoman kasvattaminen mahdollistaa valtuustokauden aikana kaupunkistrategiaa toteuttavien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamista, esim. digitalisaatio-ohjelman kokeilutoiminnan hankkeet yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Rahaston sääntöjen tarkistaminen tuodaan erikseen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Innovaatiorahaston vapaa pääoma on maaliskuussa 2019 noin 12
miljoonaa euroa. Vuotuinen käyttö on ollut viime vuosina, joina hankehakuja on järjestetty 3 – 3,5 miljoonaa euroa.

Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 10 miljoonaa euroa. Rahaston pääoman kasvattaminen on tarpeen vireillä olevien liikuntahankkeiden (mm. Urheahallin lainatarve 5 milj.) rahoituksen mahdollistamiseksi. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston vapaa pääoma on maaliskuussa 2019 noin 10 miljoonaa euroa.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 28.03.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

pormestari
Jan Vapaavuori

Lisätietojen antaja

Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36567

ari.hietamaki@hel.fi

Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: 09 310 36277

matti.malinen@hel.fi

Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 09 310 36250

tuula.saxholm@hel.fi

Tuija Kuivalainen, toimitusjohtaja, puhelin: 09 310 25100

tuija.kuivalainen@hel.fi