Tontinomistajille kuuluvan jalkakäytävien lumivallien poistovelvollisuuden siirtäminen kaupungin vastuulle, Katajanokka

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kunnossapitolain (laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, 669/1978) 8 §:n mukaan kunta voi päätöksellään ottaa kokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajalle 4 §:n mukaan kuuluvista kunnossapitotehtävistä. Kaupunginhallituksen päätökseen 12.11.2012 § 1270 perustuen kaupunki päättää kokeilla Katajanokalla lumen kuljetuksen ja katujen pesun siirtämistä kaupungin tehtäväksi 1.10.2019 alkaen. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin toimintamalli soveltuu kaupunkimaisiin oloihin.

Kunnossapitolain 14 b §:n 1 momentin mukaan kunta voi vuosittain periä huolehtiakseen ottamistaan kunnossapito- ja puhtaanapitotehtävistä aiheutuneet kustannukset alueiden yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tonttien omistajilta. Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää kunnossapitolain mukaisesta kunnossapitomaksun taksasta, jossa tehtävien hoidosta perittyjen tulojen on vastattava toteutuneita kustannuksia.

Liitteessä 1 Katajanokan taksakertoimet on määritetty niin, että alueelta saatavat kunnossapitomaksujen tulot kattavat tontinhaltijoiden tehtävien hoidosta syntyvät lumenkuljetus- ja kadunpesukustannukset. Kunnossapitomaksut ovat voimassa 1.10.2019 alkaen toistaiseksi.

Tontinomistajan ja kaupungin välisestä tehtäväjaosta katujen talvikunnossa- ja puhtaanapidossa on säädetty kunnossapitolain (laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, 669/1978) 4 ja 10 §:ssä. Tontinomistajan vastuulla ovat muun muassa tontin kohdalla olevan jalkakäytävän talvikunnossapito, ajoradalta aurattavan lumen poiskuljettaminen, tonttiliittymän kunnossapito sekä kadun puhtaanapito kadun keskiviivaan asti.

Talvikunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuuksien lisäksi kunnossapitolain 5 § määrää tontinomistajan ilmoittamaan kaupungille tai poliisille puhtaanapitovastuualueellaan havaitsemistaan liikennettä vaarantavista rakenteellisista puutteista sekä varoittamaan liikennettä tarvittavin väliaikaisin toimin.

Kunnossapitolain 8 §:n ja 13 §:n mukaan kaupunki voi päätöksellään ottaa kokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajalle lain mukaan kuuluvista kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä yhden tai useamman tontin osalta kaikilla asemakaava-alueilla tai asemakaavan määrätyllä osalla. Kaupungin ottaessa huolehtiakseen tontinomistajalle lain mukaan kuuluvista kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä vastuu niistä siirtyy kaupungille.

Kunnossapitolain 14 b §:n 1 momentin mukaan kaupunki voi periä huolehtiakseen ottamistaan tehtävistä aiheutuneet kustannukset kyseisten alueiden yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tonttien omistajilta. Kustannukset peritään kiinteistökohtaisella kunnossapitomaksulla, jonka perustana olevan taksan kaupunki hyväksyy. Kunnossapitolain 19 § 3 momentin mukaan mitä kunnossapitolaissa on säädetty tontinomistajasta, koskee myös tontinhaltijaa.

Suurin osa tontinomistajalle kuuluvista katujen talvikunnossa- ja puhtaanapitotöistä on otettu kaupungin niin kutsuttuun kokonaisvastuuhoitoon esikaupunkialueilla kaupunginhallituksen päätöksen 12.11.2001 § 1493 mukaisesti. Lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt 12.11.2012 § 1270, että katujen kokonaisvastuuhoitoon pyritään siirtymään vaiheittain kantakaupungissa siten, että tavoitteena on koko kaupunki kokonaisvastuuhoidon piirissä vuonna 2020. Vuonna 2015 kokonaisvastuuhoitoon siirryttiin Pasilan, Kumpulan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueilla ja vuonna 2016 Laakson, Meilahden, Ruskeasuon ja Taka-Töölön alueilla.

Kaupunginhallitus on 12.11.2012 § 1270 myös päättänyt kokeilla Katajanokan alueella kokonaisvastuuhoitoa suppeampaa toimintamallia, jossa lumen kuljetus ja katujen pesu siirtyvät kaupungin tehtäväksi. Tarkoituksena on verrata suppeampaa osittaisvastuuhoitoa kokonaisvastuuhoitoon kaupunkimaisissa oloissa. Toimintamalleista on tarkoitus kerätä sekä urakoitsijalta että asukkailta kokemuksia, joiden perusteella päätetään erikseen jatkotoimista.

Talvikunnossapidon vastuujaon muuttaminen Katajanokalla

Esityksessä ehdotetaan, että kaupunki ottaa 1.10.2019 alkaen kaupunginhallituksen päätöksen 12.11.2012 § 1270 mukaisesti Katajanokan kaupunginosassa hoidettavakseen tontinomistajan vastuulla olevat liukkaudentorjuntaan käytetyn kiviaineksen poistamisen jalkakäytävältä sekä jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneiden lumivallien poistamisen. Käytännössä kiviaineksen poistaminen toteutetaan keväisen kadunpesun yhteydessä, jolloin kaupunki lakaisee sekä pesee koko katualueen.

Tontinomistajan vastuulle jäävät tontin kohdalla olevan jalkakäytävän auraus, liukkaudentorjunta, jalkakäytävän viereisen katuojan ja sadevesikourun talvikunnossapito, tonttiliittymän kunnossapito sekä kadun puhtaanapito kadun keskiviivaan asti. Lisäksi tontinomistajan ilmoitus- ja varoitusvelvollisuudet kadun rakenteellisista puutteista tontin kohdalla säilyvät.

Tontinomistajan on poistettava tonttinsa piha- ja kattolumet sekä liukkaudentorjunta-aineet ja tonttiliittymänsä lumet sekä liukkaudentorjunta-aineet kaupungin määrittämille lumenvastaanottopaikoille. Näiden lumien ja liukkaudentorjunta-aineiden siirtäminen ajoradan ja jalkakäytävän välisille lumivalleille on ehdottomasti kielletty.

Tontinomistajilta perittävät katujen talvikunnossapidon kustannukset

Kaupunginhallituksen päätöksen 12.11.2012 § 1270 mukaan Katajanokalla kaupungille tontinomistajalta siirtyneistä töistä syntyneet kustannukset peritään alueen tontinomistajilta. Kiinteistöille kuuluvat kustannukset ositetaan kiinteistökohtaisiksi kunnossapitomaksuiksi kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Helsingin kaupungissa käytössä oleva taksa määräytyy hoitomallin piirissä olevien kiinteistöjen tonttien pinta-alan ja käytetyn kerrosalan perusteella.

Laskutuksen kiinteistöjen pinta-ala- ja haltijatiedot perustuvat kuntarekisterin tietoihin, jotka tallennetaan laskutuksessa käytettävään laskutustietokantaan. Tontinomistajilta laskutettavat kokonaiskustannukset jaetaan kiinteistöjen kesken puoliksi tonttien pinta-alojen ja puoliksi käytettyjen kerrosalojen perusteella. Näin ollen yksittäiseltä tontinomistajalta perittävä kadun kunnossapitomaksu ei koske kyseisen tontin kohdalla olevan katualueen tai yksittäisen kadun töiden kustannuksia, vaan kiinteistön käytetyn rakennusoikeuden ja tontin pinta-alan perusteella laskettua osuutta alueellisen kokonaisuuden vuosittaisista kustannuksista. Tonttikohtaisen maksun suuruuteen ei siis vaikuta esimerkiksi se, kuinka suurelta osin tontti rajoittuu katuun tai onko tontin kohdalla jalkakäytävää.

Yllä kuvattu taksamalli on ollut käytössä Helsingin kaupungissa vuodesta 1996 alkaen. Malli ottaa huomioon erilaisten kiinteistöjen aiheuttaman katujen kunnossapitotarpeen ja on yleisesti käytössä niissä Suomen kaupungeissa, joissa kustannuksia peritään maksuperusteisesti.

Taksan laskentaperusteet ja kustannusvaikutukset

Taksan määrityksessä on perustana Katajanokan kiinteistöjen velvoitteista aiheutuvat kustannukset sekä alueen tonttien yhteenlasketut pinta-alat ja käytetyt rakennusoikeudet. Taksan määritys on tehty alueen nykyisen ylläpitourakan tarjousasiakirjojen yksikköhintoihin, urakoitsijan työmääräarvioihin ja hoidettavaan pinta-alaan perustuen. Pinta-alatiedot perustuvat kaupungin yleisten alueiden rekisterin tietoihin. Taksalaskelma on liitteessä 1.

Lumenkuljetuksen kustannusarvio perustuu Helsingin keskimääräiseen lumikertymään, joka on laskettu talvien 1980 - 2011 perusteella, sekä katualaan, jonka lumenpoistosta kiinteistöt vastaavat. Lumikertymän ja katualan perusteella on määritetty katualueelle satavan lumen tilavuus, jonka on vielä laskettu tiivistyvän lumenkuljetuksen yhteydessä. Kuljetuskustannukset on laskettu kertomalla tiivistyneen lumen tilavuus urakoitsijan tarjoamalla lumenkuljetuksen kuutiohinnalla.

Katujen pesun kustannusarvio perustuu urakoitsijan työvoiman tuntihintoihin sekä urakoitsijan arvioon työhön kuluvasta ajasta. Aika-arvio pohjautuu urakoitsijan aiempien vuosien tietoon, kuinka nopeasti Katajanokan ajoratojen kevätpesu on saatu suoritettua. Jalkakäytävien pesukustannukset on laskettu kertomalla työhön vaadittavan lisätyövoiman tuntihinnat työhön kuluvalla ajalla.

Liitteen 1 laskelman mukaan lumenkuljetuksen ja jalkakäytävien kevätpesun kustannukset ovat keskimääräisenä talvena yhteensä noin 110 000 euroa vuodessa. Asukasta kohden kustannukset ovat noin 24 euroa vuodessa. Alueen tonttien pinta-alojen ja rakennusten käytetyn kerrosalan mukaan kustannukset jyvitetään tontinomistajien kesken seuraavan laskukaavan mukaan:

Kiinteistökohtainen kunnossapitomaksu (euroa/vuosi) = 0,113 · käytetty kerrosala (m²) + 0,226 · tontin pinta-ala (m²).

Maksuun lisätään voimassa oleva arvonlisävero.

Laskukaavan perusteella Katajanokan mediaanikiinteistöllä, jonka käytetty kerrosala on 3200 m² ja tontin pinta-ala 1450 m², arvonlisäverollinen kunnossapitomaksu (kun arvonlisävero on 24 %) on noin 855 euroa vuodessa.

Tontinomistajilta perittävien kustannusten määrä tarkistetaan säännöllisesti ja tarvittaessa tarkistetaan uudella kaupungin kunnossapitomaksun perimistä koskevalla päätöksellä.

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa

Kunnossapitolain 8 a §:n mukaan ennen 8 §:ssä tarkoitettua järjestelyä koskevan päätöksen tekemistä on päätösehdotuksen pitämisestä julkisesti nähtävänä ilmoitettava kaupungin ilmoitustaululla ja vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Lisäksi päätösehdotuksesta on tontinomistajille annettava tieto kirjeitse. Muistutus ehdotuksesta on jätettävä kunnalle 14 päivän kuluessa ehdotuksen nähtäville asettamisesta tai kirjeen tiedoksisaamisesta.

Kaupunkiympäristön toimiala on ilmoittanut osittaisvastuuhoitoon siirtymisestä Kiinteistötyönantajat ry:lle, Kiinteistöliitto Uusimaa ry:lle, Suomen Isännöintiliitto ry:lle sekä Katajanokkaseura ry:lle ja pyytänyt näiltä mahdollista kannanottoa asiaan.

Tästä ehdotuksesta on tiedotettu kaupungintalon ja kaupunkiympäristön toimialan ilmoitustauluilla, Helsingin Uutisissa ja Hufvudstadsbladetissa 12.6.2019. Tiedotekirjeet tontinomistajille ja yhdistyksille on lähetetty 7.6.2019. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 12.6. - 30.6.2019 välisen ajan. Määräaikaan mennessä saapui kaksi muistutusta.

Muistutusten käsittely

Muistutus 1 (liite 2)

Muistutuksessa Katajanokan Huolto Oy ja 13 osakastaloyhtiötä vastustavat ja pyytävät luopumaan Katajanokan kokeilusta, koska eivät pidä sitä tarpeellisena tai kaupunkilaisten edun mukaisena. Muistutuksen tekijät epäilevät kevättalven 2019 kokemusten perusteella kaupungin talvikunnossapidon laatua ja katsovat, että Katajanokan Huolto Oy pystyy paikallisena taloyhtiöiden omistamana huoltoyhtiönä huolehtimaan kaupunkia joustavammin kaupungille kokeiltavaksi annettavista tehtävistä. Huoltoyhtiön aluetuntemuksella kullekin kadulle voidaan tarpeiden mukaisesti ajoittaa oikeat hoitotoimet asukkaille koituvat haitat minimoiden. Muistutukset tekijät uskovat kokeilun ainoastaan lisäävän taloyhtiöiden kustannuksia.

Esittelijän vastaus muistutukseen

Katajanokan Huolto Oy poistaa jatkossakin jalkakäytävien lumet ja hoitaa niiden liukkaudentorjunnan – tässä ei tapahdu muutosta. Helsingin kaupunki ottaa huolehtiakseen jalkakäytäviltä poistetun lumen kuljettamisesta lumenvastaanottopaikoille sekä jalkakäytävien kevätpesusta ja sen yhteydessä tehtävän hiekoitushiekan poistamisesta.

Tehokkaalla lumen kuljettamisella varmistetaan ajoratojen liikennöitävyys. Viime talvena aurauksen johdosta muodostuneiden lumivallien sekä lähisiirtokasojen poistossa oli puutteita kiinteistöjen osalta kantakaupungin alueella. Kadun varteen pysäköitiin raitiovaunukiskojen lähelle ja jopa niiden päälle, mistä puolestaan aiheutui raitiovaunuliikenteen häiriöitä. Pahimmillaan raitiovaunujen koko raideverkolla matka keskeytyi 164 kertaa vuorokaudessa.

Helsingin kaupunki perii kiinteistöiltä töistä aiheutuvat kustannukset edellä esitetyn taksamallin mukaisesti. Taloyhtiöt voivat tarkistaa omistamansa Katajanokan Huolto Oy:n kanssa sopimuksiaan siltä osin, mistä Helsingin kaupunki ottaa huolehtiakseen.

Muistutus 2 (liite 4)

Muistutuksessa Katajanokkaseura ry puoltaa Katajanokan kokeilua, mutta pidättäytyy tässä vaiheessa ottamasta kantaa suunniteltuun kokonaisvastuuhoitoon siirtymiseen. Seura pitää tärkeänä kadunhoidon laadun selvän nostamisen. Hoidon vuosittainen vähimmäismäärä ja laadun taso on määritettävä. Lisäksi kokeilu ei saa aiheuttaa yksittäiselle tontinomistajalle lisäkustannuksia nykyjärjestelmään verrattuna.

Esittelijän vastaus muistutukseen

Kaupunki hoitaa katualueiden kunnossa- ja puhtaanapitotyöt yhdenmukaisten Helsingin laatuvaatimusten mukaisesti, joilla kaupunki turvaa riittävän hoidon laadun kaikilla kaduilla. Tontinomistaja voi halutessaan omalla kustannuksellaan parantaa kaupungin tarjoamaa laatutasoa. Mahdollisten laadunalitusten sattuessa tontinomistajia suositellaan ilmoittamaan puutteista kaupunkiympäristön asiakaspalveluun.

Edellä esitetty kunnossapitomaksun taksamalli mahdollistaa töistä aiheutuvien kustannusten yhdenmukaisen jakamisen tontinomistajien kesken, mutta ei takaa, että yksittäiselle tontinomistajalle ei syntyisi lisäkustannuksia. Tontinomistajat, jotka tilaavat tehtäviensä hoitamisen esimerkiksi huoltoyhtiöltä, voivat tarkistaa sopimuksiaan siltä osin, mistä kaupunki ottaa huolehtiakseen. Työt itse hoitaville tontinomistajille kokeilusta syntyy lisäkustannuksia, mutta toisaalta tontinomistajien aikaa säästyy, kun kaupunki ottaa huolehtiakseen osasta heille kuuluvista tehtävistä.

Päätöksen täytäntöönpano

Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston päätös annetaan tiedoksi niille tontinomistajille, joita päätös koskee.

Päätösehdotuksen kohdan A mukaisesta päätöksestä tontinomistajalle kuuluvien velvollisuuksien ottamisesta kaupungin hoidettavaksi haetaan kunnossapitolain 18 § 2 momentin mukaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallintolainkäyttölain 31 §:n mukaan päätöstä, johon voidaan hakea muutosta, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Jos asiassa tarvitaan valituslupa, valitus ei estä täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi tai jos korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon.

Päätösehdotuksen kohdan B mukaisesta päätöksestä tontinomistajilta perittävästä taksasta haetaan kunnossapitolain 18 § 1 momentin mukaan muutosta siten kuin kuntalaissa (410/2015) säädetään. Kuntalain 134 §:n mukaan lautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua tekemällä oikaisuvaatimuksen asianomaiselle lautakunnalle. Lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan kuntalain 135 §:n mukaan muutosta kunnallisvalituksella.

Kuntalain 143 § mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoimain. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Päätösehdotuksen kohdan B mukaista taksan hyväksymistä koskevan päätöksen täytäntöönpano edellyttää sitä, että kohdan A mukainen osittaisvastuuhoitoa koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 3 §:n 5 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää kunnossapitolain mukaisten kunnossa- ja puhtaanapitotehtävien ottamisesta kunnalle. Hallintosäännön 16 luvun 3 §:n 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää myös kunnossapitolain mukaisesta taksasta lain 14 b §:n 1 momentin osalta.

Päätös tullut nähtäväksi 27.08.2019

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 76 § (A).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Jos päätös luovutetaan asianomaiselle tai hänen lailliselle edustajalle, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päätöksen luovutuspäivänä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 76 § (B).

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.