Puistosuunnitelman hyväksyminen, Kellotorninrinteen peruskorjaus, Kulosaari, nro VIO 5986/1

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä Kellotorninrinteen peruskorjauksen puistosuunnitelman nro VIO 5986/1.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnittelualueena on Kulosaaressa sijaitseva, peruskorjattava Kellotorninrinne. Voimassa olevassa, vuoden 1966 asemakaavassa Kellotorninrinne on merkitty puistoalueeksi (P). Suunnittelualueen eteläosa kuuluu Kulosaarentien varren katualueeseen, jonka voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1985. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 0,2 ha. Suunnittelualue kuuluu Kulosaaren huvilakaupunginosaan, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY).

Kellotorninrinne on pitkänomainen, suorakaiteen muotoinen puistikko. Se on osa puistoakselia, joka alkaa Armas Lindgrenin piirtämän kellotornin takana olevilta kallioilta ja jatkuu Ribbinginhovin ja Eugen Schaumanin puiston kautta merelle. Bertel Jungin piirtämän kirkon lähiympäristössä tehtiin istutuksia, maastonmuotoilua ja käytäviä 1930-luvun lopussa, jolloin todennäköisesti myös Kellotorninrinteen puistikon rakentaminen alkoi. Bengt Schalin laati puistikon kunnostussuunnitelman vuonna 1947, minkä jälkeen puistikko ei ole kokenut suuria muutoksia.

Kellotorninrinne sijaitsee etelään viettävässä rinteessä. Kaksi suoraa asvalttipintaista käytävää jakaa puistikon leveyssuunnassa kolmeen osaan. Matalat tukimuurit rajaavat käytäviä ja istutusalueita. Tukimuurit on päällystetty tummalla liuskekivellä. Noin 1,6 metrin korkuiset portinpylväät korostavat muurin kulmia Kulosaarentien varrella. Valaistus on uusittu viime vuosina.

Istutetuilla alueilla kasvaa vapaamuotoisia puu ja -pensasryhmiä. Puusto koostuu lähinnä vanhasta luonnonpuustosta; koivuista ja männyistä. Huonokuntoisia koivuja on jouduttu poistamaan, mutta männyt ovat komeita ja elinvoimaisia. Alarinteeseen on viime vuosina istutettu muutamia pilvikirsikoita. Puistikossa on muutamia vanhoja koristepensaita. Luonnontilaiset kalliopaljastumat hallitsevat keskiakselin yläosaa.

Suunnitelman tavoitteena on alkuperäisen, 1940-luvulta peräisin olevan puistokokonaisuuden perushahmon säilyttäminen ja kadonneiden osien palauttaminen. Puistikon rakenteita, kasvillisuutta ja pintamateriaaleja korjataan sekä osittain uusitaan.

Suunnitelman sisältö

Puistikkoa kunnostetaan ottamalla esiin sen 1940-luvun asua ja palauttamalla sen kadonneita osia. Käytäviä rajaavat, liuskekiviverhoillut muurit, kadun varren portinpylväät sekä kolmiaskelmaiset liuskekivipintaiset portaat kunnostetaan. Yhden pylvään hattu joudutaan kokonaan uusimaan. Keskialueelle johtaneita portaita on yhdistänyt liuskekivikäytävä, jonka liuskekiviä on löytynyt nurmikon alta. Peruskorjauksessa kaareva liuskekivikäytävä palautetaan. Puistikon keskelle sijoitetaan kaksi tuolia.

Puistokäytävien asvalttipinnoite on hiljattain uusittu. Sitä joudutaan paikoitellen paikkaamaan muurien korjauksen yhteydessä.

Vanhat komeat männyt säilytetään. Puistikosta kaadetaan muutama huonokuntoinen vanha koivu. Kalliolla kasvavia huonokuntoisia ja itsestään kylväytyneitä puita, pensaita sekä uudempia istutuksia poistetaan. Kulosaarentien varteen istutetut nuoret pilvikirsikat siirretään puistikon itäreunaan pois näköakselin keskeltä. Pensassommitelmia palautetaan Bengt Schalinin hengen mukaisesti puistokäytävien varsille. Nykyisin asuinkäytössä olevalle entiselle kirkkoherranvirasto-rakennukselle johtavan käytävän varren kitukasvuiset perennaistutukset poistetaan. Kulosaarentien varrelle palautetaan perennaistutukset.

Puistikon valaistus on jo aiemmin uusittu. Entisen kirkkoherranviraston ilmajohtopylväs, kohdevalaisin ja pihan läpikulun kieltokyltti poistetaan/siirretään puistikosta tontin puolelle.

Vuorovaikutus

Puistosuunnitelma on laadittu Helsingin kaupunkiympäristön toimeksiantona.

Puistosuunnitelmasta on ollut yhteydessä Kulosaaren kirkkoon, joka toimii puiston pohjoispuolella.

Puiston peruskorjauksen toimenpiteet ovat vähäisiä, nykytilannetta ylläpitäviä ja koskevat puiston rakenteiden korjausta, minkä vuoksi puistosuunnitelmaa ei ole asetettu esille.

Kustannukset ja aikataulu

Kellotorninrinteen kokonaispinta-ala on yhteensä n. 2 100 m².

Kellotorninrinteen yhteenlasketut ympäristörakentamisen kustannukset ovat noin 178 000 euroa, 85 euroa/m² (alv. 0 %). Vuosittaiset kunnossapitokustannukset ovat n. 5 000 euroa.

Puistoalue säilyy nykyisessä hoitoluokassa A2. Katualueeseen kuuluva Kello-torninrinne kuuluu nurmialueiden ja matalien muurien osalta suurimmaksi osaksi KA2 keskustavihreään ja reunoiltaan KA3 yleiskatuvihreään, sekä käytävien ja korkeiden muurien osalta II kokoojakatuihin ja vilkasliikenteisiin kevyen liikenteen väyliin. Myös nämä ylläpitoluokat säilyvät nykyisellään.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 04 01 01 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaukset.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 §.

Hallintosääntö 16 luku 5 § 1 mom. kohta 1.