Talousarvioaloite, virtuaalista ryhmätoimintaa yksinäisille

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle valtuutettu Kati Juvan ja viiden muun valtuutetun talousarvioaloitteesta koskien virtuaalista ryhmätoimintaa yksinäisille:

"Kotihoidon palvelut tukevat kotona asuvaa asiakasta niissä päivittäisissä toiminnoissa, joista asiakas ei suoriudu itse. Tällaisia toimintoja ovat syöminen, peseytyminen, pukeutuminen, sängystä ja tuolista siirtyminen, kävely ja WC-käynnit. Kotihoidon asiakkaalle tehdään yksilöllinen palvelu- ja hoitosuunnitelma, jossa sovitaan yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa/läheisensä kanssa kotihoidon antamista palveluista.

Helsingin kotihoidon etähoito on sisällöltään verrattavissa kotihoidon käyntiin. Etähoidon käynnin ajankohta sekä sisältö perustuvat palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Etähoito toteuttaa esimerkiksi lääkehoitoa ja liikkumissopimusta. Palvelukeskus Helsinki tekee käynnin sisällöstä merkinnän Pegasos-potilastietojärjestelmään.

Etäkäynnin asiakkaille on järjestetty virkistystoimintaa etäyhteyden kautta, koska etähoidon asiakkailla on todennäköisesti vaikeuksia liikkua kotinsa ulkopuolelle. Virkistystoiminnasta osa on esimerkiksi päivätoimintaryhmään osallistumista tai se on kolmannen sektorin järjestämää ohjelmaa. Virkistysryhmät ja -tapahtumat ovat satunnaisempia ja uusia ryhmiä syntyy ja niiden toiminta lakkaa, asiakkaiden ja sisältöä tuottavien tahojen kiinnostuksen mukaan.

Palvelukeskus Helsinki huolehtii etäyhteydessä käytetyn yhteyden laadusta ja laitteiden, kuten tablettien, toimivuudesta ja päivityksistä.

Etäyhteys on käytössä myös muissa palveluissa

Etäyhteyden avulla voidaan toteuttaa myös muita ikääntyneiden palveluja kuin kotihoitoa. Etäyhteyden avulla on voinut osallistua päivätoimintaan sekä erilaisiin omaishoidon ryhmiin. Fysioterapian ryhmiä etäyhteyden avulla on sekä Helsingin sairaalan että monipuolisten palvelukeskusten fysioterapeuttien järjestämänä. Sosiaali- ja terveystoimialalla useissa palveluissa kehitetään tai on suunnitteilla sekä sähköisiä palveluja että etäyhteyden avulla tapahtuvaa asiakkaan ja ammattilaisen välistä kommunikointia.

Muita vaihtoehtoja

Vuodenvaihteessa 2019 Helsingin väestöstä noin 17 prosenttia oli yli 65-vuotiaita (noin 110 000 henkilöä), ja heistä noin 46 000 oli täyttänyt 75 vuotta. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelu- tutkimuksen (AHT 2017) mukaan yli 75-vuotiaista Internettiä käytti asiointiin noin 40,4 prosenttia ikäryhmästä, ja yksinäiseksi tunsi itsensä noin kymmenen prosenttia ikäryhmän väestöstä.

Ikääntyneen on myös itse mahdollista ostaa palveluja, joissa etäyhteyden avulla saa palveluja ja sosiaalisia kontakteja.

Vuoden 2020 talousarvioehdotuksessa ei ole varauduttu määrärahalisäyksiin. Palvelun kehittämistä toteutetaan talousarvion puitteissa.

Yksinäisyys on länsimaisten yhteiskuntien yksi suurista yksilön terveyteen ja hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavista tekijöistä. Kuitenkin yksinäisyyden kokemus on henkilökohtainen asia. Uusia avauksia ennaltaehkäisevään toimintaan tarvitaan yhteiskunnassa kaikilla sektoreilla terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointi kaikilla toimialoilla yhteisesti on Helsingin kaupungin strategiassa. Tähän liittyy myös Stadin ikäohjelma ja muun muassa ikääntyneiden osallisuuden vahvistaminen.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Yksinäisyys on yksilön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Yksinäisyyden tunne voi korostua ikääntyneillä henkilöillä, kun toimintakyky myös yleisesti laskee. Palvelut, jotka sisältävät sosiaalisia kontakteja mahdollisesti vähentävät yksinäisyyden kokemuksia ja lisäävät yksilön hyvinvointia."