Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 2.3.2019, Koskelantien ja Mäkeläntien risteys

Lakipalvelut -yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on liukastunut 2.3.2019 klo 18.00 Koskelantien ja Mäkeläntien risteyksessä olevalla bussipysäkillä. Vaatimuksen mukaan liukastumiskohta on ollut luminen, jäinen ja osittain hiekoittamaton. Hakija on esittänyt kaupungille 100,58 euron vaatimuksen hoito- ja matkakuluista sekä mahdolliset kulut, jotka aiheutuvat kengän korjaamisesta.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella ovat laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingin kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä liikenteellisen merkityksen mukaan. Kunnossapidon taso määritellään kulkuväylän varsinaisen liikenteen mukaan eli ajoradan alue on pidettävä lähinnä moottoriajoneuvoliikenteen edellyttämässä kunnossa ja kevyenliikenteen väylät jalankulku- ja pyöräilyliikenteen edellyttämässä kunnossa. Ajoradan ylittävien suojateiden alue on pidettävä vastaavassa kunnossa kuin kevyen liikenteen väylät.

Vahinkopaikka kunnossapidetään hoitoluokan I mukaisesti. I-luokan kaduilta torjutaan liukkaus ja poistetaan liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää aamun työmatkaliikennettä varten kello 7 mennessä. I-luokan katujen aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Toimenpideaika on aurauksen osalta neljä tuntia, kuitenkin niin, että klo 18-03 välillä satanut lumi poistetaan klo 7 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika on kolme tuntia, kuitenkin niin, että klo 18-04 havaittu tuntuvasti lisääntynyt liukkaus torjutaan klo 7 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut Kaisaniemen mittausasemalla tehdyissä mittauksissa -5,2°C ja 3,1°C asteen välillä. Vahinkopäivänä klo 18 lämpötila on ollut 2,1°C. Vahinkopäivää edeltäneenä päivänä sää on pysynyt -7,6°C ja -1,1°C asteen välillä. Vahinkopäivänä ei ole esiintynyt sateita, joten tarvetta auraukselle ei ole ollut.

Kunnossapitopiiriltä saadun selvityksen mukaan kyseisellä pysäkillä on tehty tarkastuskierros 1.3.2019, eikä tällöin ole todettu tarvetta lisähiekoitukselle.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää laiminlyöntiä tai tuottamusta. Lisäksi toiminnan tai laiminlyönnin ja seurauksen välillä on oltava syy-yhteys. Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Vahinkopaikalle on vahinkopäivää edeltäneenä päivänä tehty tarkastuskäynti, jolloin hiekoituksen lisäämiselle ei ole todettu tarvetta. Aluetta on siis tarkkailtu asianmukaisesti. Vaikka liukkaudentorjunta olisikin hoidettu kunnossapitolain edellyttämällä asianmukaisella tavalla, ei sillä kuitenkaan voida täysin aina poistaa lumen ja jään aiheuttamaan liukkautta. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti ja asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57