Ympäristölupahakemus, betonimurskeen hyötykäyttö, Hyväntoivonpuisto, Jätkäsaari, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristö- ja lupajaosto päättää Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden betonimurskeen hyötykäyttöä koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.

Hakija

Helsingin kaupunki, rakennukset ja yleiset alueet
PL 1550
00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

Yhteyshenkilö: puhelin (09) 310 39232,

**********

Alueen omistaja

Alueen omistaja on Helsingin kaupunki.

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Hakemus koskee betonimurskeen (jätenimike 101314, 170101 ja 170107) hyötykäyttöä maarakentamisessa Jätkäsaaren asemakaava-alueella Hyväntoivonpuiston eteläosassa. Hakemuksen mukaan rakentamisessa hyödynnetään enintään 20 000 m³ betonimursketta, yhteensä alle 50 000 t vuodessa. Hakemuksen mukainen toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentissa mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 12 b ja 12 f:n mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on tullut vireille 2.4.2019. Rakennukset ja yleiset alueet hakee myös ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaista aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta.

Hakemusta on täydennetty 25.6.2019 lisäselvennyksellä: lisäselvennys ympäristölupahakemukseen betonimurskeen hyötykäytön yleissuunnitelma Hyväntoivonpuisto, Helsinki.

Hyötykäyttöalueen sijainti, kaavoitus ja ympäristö

Alue sijaitsee 20. kaupunginosassa Länsisatamassa kiinteistöllä 91-20-9903-24. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Jätkäsaaren ajantasa-asemakaavaan (tunnus 12331) Hyväntoivonpuisto on merkitty tunnuksella VP eli puisto. Puiston läpi on merkitty kulkevaksi jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja katu-/tieosuuksia (merkintä pp). Länsisatamankadun eteläpuolella on osittain merkintä e-lm, joka mahdollistaa pilaantuneiden maa-aineksien, sedimenttien ja hyödynnettävien jätteiden sijoittamisen alueelle ympäristöluvan mukaisesti. Hyötykäyttöalueen tukirakenteita saa sijoittaa enintään 11 m aluerajauksen ulkopuolelle. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka voivat vahingoittaa hyötykäyttöalueen eriste- tai tukirakenteiden rakenteellisia ominaisuuksia. Puiston reunoilla kulkee yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueita, joilla pelastusajo on sallittu (merkintä pp/pe). Hyväntoivonpuiston eteläosa sijoittuu Melkinlaiturin ja Länsisatamankadun väliselle alueelle. Hyväntoivonpuiston kokonaispinta-ala on valmistuessaan n. 3,1 ha. Haettavan ympäristölupa-alueen pinta-ala on n. 1,4 ha.

Nykyiset luvat

Hyväntoivonpuiston eteläosan pohjoispäädyssä on Hyväntoivonpuiston pilaantuneiden maiden ja jätteiden hyötykäyttöalue, jolle on erillinen ympäristölupa nro 5/2014/1, dnro ESAVI/54/04.08/2012. Jätkäsaaren läntisillä osilla on voimassa oleva ympäristölupa (HEL 2016-009366 T 11010000) kynnysarvomaiden hyötykäytölle. Samanaikaisesti tämän lupahakemuksen kanssa laitetaan vireille em. lupa-alueen rajauksen muutos. Tarkoitus on supistaa kynnysarvomaiden hyötykäyttöä koskevasta luvasta tämän hakemuksen mukainen lupa-alue pois.

Naapurikiinteistöt

Naapurikiinteistöjä hallinnoi Helsingin kaupunki, Asunto Oy Helsingin Atlantinkatu 12 sekä As Oy Helsingin Azorienkuja.

Alueen toimintahistoria, nykyinen ja tuleva toiminta

Lähes koko Jätkäsaaren eteläosa on täytetty mereen. Vanhojen ilmakuvien perusteella nykyisen Länsisatamankadun eteläpuolisen alueen täyttäminen on alkanut 1950-luvulla. Alue on täytetty rakennettujen louhepenkereiden rajaamiin altaisiin alkaen pohjois- ja itäosista. Täyttömateriaalina on käytetty mm. kitkamaata, merihiekkaa sekä rakennusjätettä. Täyttökerroksen paksuudeksi on arvioitu pohjatutkimusten perusteella 10-15 metriä, eteläosan täytön paksuus on noin 17-22 metriä.

Jätkäsaareen rakennetaan asuinkortteleiden keskellä kulkeva Hyväntoivonpuisto. Puisto rakentuu vaiheittain ja viimeisen, eteläisen osan esirakennustyöt on tarkoitus aloittaa keväällä 2019.

Käytettävät materiaalit ja niiden ympäristökelpoisuus

Esirakentamisessa käytettävän betonimurskeen hyödyntämisen laatuvaatimuksina pidetään valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017 eli ns. MARA-asetuksen laatuvaatimuksia. MARA-asetuksen liitteessä 1 betonimurskeella tarkoitetaan jätettä, joka on valmistettu puretusta betonirakenteista tai uudisrakentamisen tai betoniteollisuuden betonijätteistä murskaamalla. Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) jäteluettelon mukaiset jätenimikkeet kohteessa hyötykäytettävälle betonijätteelle ovat:

- 101314 (betonijäte ja betoniliete, sementin, kalkin ja laastin sekä näistä valmistettujen tuotteiden valmistuksessa syntyvät jätteet)

- 170101 (betoni, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet)

- 170107 (muut kuin nimikkeessä 170106 mainitut betonin, tiilten laattojen ja keramiikan seokset, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet)

Hyväntoivonpuiston eteläosassa on tarkoitus käyttää betonimursketta valmiiksi murskattuna ja pulveroituna. Puiston esirakentamisessa hyödynnetään enintään 20 000 m³ betonimursketta. Vuositasolla täytöissä hyödynnetään alle 50 000 t betonimursketta.

Täytöissä käytettävän betonimurskeen raja-arvoiksi esitetään sovellettavaksi peitetyn väylärakenteen, jossa jätteen kerrospaksuus on ≤ 1,5 m, raja-arvoja. Peitetyn väylärakenteen arvioidaan kuvaavan hyvin lupahakemuksessa esitettyä maarakentamiskohdetta. Lisäksi noudatetaan seuraavia laatuvaatimuksia:

- hyödynnettävän jätteen on täytettävä maarakentamiskohteen rakennusosien tekniset ja toiminnalliset vaatimukset

- betoni- ja tiilimurske saa sisältää enintään yhden painoprosentin siihen kuulumatonta vedessä kellumatonta ainesta, kuten puuta, kumia tai metallia. Lisäksi betoni- tai tiilimurskeessa saa olla enintään 10 cm³/kg vettä kevyempiä materiaaleja, kuten muovia ja eristemateriaaleja.

Betonimurske pyritään tuomaan ensisijaisesti Länsisataman alueen rakennuskohteista. Vaihtoehtoisesti betonimursketta tuodaan alueen ulkopuolelta. Puiston alueella voidaan varastoida hyötykäytettävää mursketta enintään vuoden ajan ennen hyötykäyttöä.

Betonimurskeen laadunhallinnan perusteiksi esitetään soveltuvin osin Valtioneuvoston asetuksessa (843/2017) esitettyjä jätteen laadunhallinnan periaatteita ja vaatimuksia. Alueelle vastaanotetaan pääsääntöisesti betonimursketta, jonka ympäristökelpoisuus on osoitettu MARA-asetuksen mukaisesti. Alueelle voidaan myös vastaanottaa betonimursketta, jonka analyysitulokset eivät ole valmistuneet. Nämä erät pidetään erillään jo analysoiduista kasoista, kunnes laadunvalvontatulokset osoittavat sen kohteeseen kelpaavaksi. Mikäli ympäristökelpoisuusvaatimukset eivät täyty, toimitetaan betonimurske takaisin sen toimittajalle tai muuhun asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Betonimurskeen haitta-aineiden analyyseissä käytetään akkreditoituja menetelmiä. Vastaanotettavaa betonimursketta tarkkaillaan myös aistinvaraisesti poikkeavan pilaantuneisuuden tai jätteisyyden varalta. Eri kohteista toimitetut erät pidetään erillään toisistaan, kunnes niiden soveltuvuus hyötykäyttöön on varmistettu. Valvoja vastaa tuotavien kuormien laadusta, kuormia koskevien asiakirjojen tarkistamisesta ja säilyttämisestä sekä jätemäärien ja niiden sijoituspaikan kirjanpidosta. Hyötykäyttöalueelle tulevat kuormat tarkistetaan ja mikäli materiaali ei vastaa sovittua, kuorman toimittaja vastaa kuorman jatkokäsittelystä.

Betonimurskeen hyötykäyttö Hyväntoivonpuiston eteläosan esirakentamisen täytöissä edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Betonimurskeen hyötykäyttö täytön rakenteissa on resurssitehokasta ja siten edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä ja kiertotaloutta. Hyötykäyttö lisää syntyvän purku- ja rakennusjätteen kierrätystä. Lisäksi hyötykäyttö tukee EU:n vuonna 2018 asettamaa jätepuitedirektiiviä (EU 2018/851), jossa pyritään parantamaan rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä vuoteen 2020 mennessä. Hyödyntämällä betonimurske lähellä syntypaikkaa vähennetään kuljetusmatkoja ja kustannuksia sekä kuljetukseen liittyviä päästöjä. Betoni sitoo itseensä elinkaarensa aikana hiilidioksidia.

Työn toteutus

Betonimursketta hyödynnetään puiston esirakentamisen täytöissä sekä pulveroituna että murskattuna. Betonikerroksen yläpinnan etäisyys valmiista puiston pinnasta on 1,5 metriä ja 2 metriä kasvualustojen kohdalla. Betonimurskeen hyötykäyttökerroksen enimmäispaksuus on 1,5 m. Betonimurskekerroksen alle ei tule suodatinkerrosta, sillä suodatinkerrokselle tai suodatinkankaalle ei ole katsottu olevan ympäristö- eikä rakennustekniseltä kannalta tarvetta. Sekoittumisen riski katsotaan vähäiseksi, koska alapuolinen maaperä on rakennettua täyttömaata. Rakenteesta suotovesien mukana kulkeutuva hienoaines ei alueella ole ympäristön kannalta ongelma. Alueen pohjavesi on merivettä, eikä hyötykäyttörakenteesta mahdollisesti pohjaveteen kulkeutuva hienoaines aiheuta muutoksia, jotka näkyisivät muutoksina esim. läheisen meriveden laadussa. Kohteen hyötykäyttörakenteen tasossa ei myöskään aiheudu veden kapillaarista nousua.

Ympäristöolosuhteet ja vaikutukset ympäristöön

Maaperä

Kallion pinta vaihtelee puiston alueella. Puiston keskiosassa kallion pinta on havaittu n. tasolla -10…-13 metriä. Kallion pinta laskee merta kohti ja on puiston eteläosassa alimmillaan n. tasolla -30 metriä. Tutkimuksissa on havaittu täyttömaakerroksen alla paikoin savea. Savikko ei ole yhtenäinen vaan täyttökerros on osassa alueista syrjäyttänyt saven ja ulottuu kovaan pintaan saakka. Laajin havaittu savialue on puiston pohjoisosassa, Länsisatamakadun eteläpuolella, jossa on noin 3–12 metrin paksuinen savikerros tasolla -3…-12 metriä. Täyttö- ja savikerroksen alla on tiivis hiekka/moreenikerros, jonka paksuus on 2‒16 metriä. Kerros on paksuin alueilla, joilla kallion pinta laskee eli puiston eteläosassa.

Puistossa käytetään vain MARA-asetuksen liitteen 2 peitetyn väylän raja-arvot alittavaa betonimursketta. Toiminnasta ei näin ollen arvioida aiheutuvan maaperän pilaantumisen vaaraa.

Pinta- ja pohjavesi

Puisto sijaitsee meren välittömässä läheisyydessä. Puiston eteläosa alkaa Melkinlaiturista ja etäisyys merenrantaan on noin 20 metriä. Jätkäsaaressa ei ole muita pintavesiä.

Hyväntoivonpuisto ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä hyödynnetä. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Santahaminan pohjavesialue (0109103), sijaitsee puistosta noin 6,7 km itään. Jätkäsaaren alueella pohjavesi on pääasiassa merivettä, joka pääsee virtaamaan melko vapaasti täyttömaakerroksissa. Pohjaveden pinta noudattaa merenpinnan korkeusvaihteluja. Alue on pääasiassa asfaltoitu ja sadannasta muodostuu vain pieniä määriä pohjavettä. Pohjavedellä ei ole varsinaista virtaussuuntaa vaan virtausta säätelevät merenpinnan korkeusvaihtelut.

MARA-asetuksessa määritetyt raja-arvot on asetettu riskiperusteisesti haitta-aineen mahdollisen liukenemisen kautta. Rakentamiskohde sijaitsee alueella, joka ei ole maankäytöllisesti, maaperältään tai vesiolosuhteiltaan herkkää. Betonimurskeen on tutkittu nostavan läpi suotautuvan veden pH:ta. Veden emäksisyyden kasvun on osoitettu korreloivan positiivisesti tiettyjen metallien liukoisuuteen. Betonimurske käytetään hyödyksi penkereen rakentamisessa kuivassa maakerroksessa nykyisen maanpinnan yläpuolella. Hyödyntämisalueen alapuolisessa maaperässä on todettu kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia sekä pistemäisesti alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia. Betonimurskeen palakoko on osin suurempaa kuin MARA-asetuksella hyödynnettävän materiaalin palakoko ja näin ollen liukenemisen voidaan arvioida olevan pienempää kuin MARA-materiaalissa keskimäärin. Betonikerroksen päälle tulee 1,5‒2 metrin paksuinen peittokerros puhdasta maa-ainesta, joka pidättää suurimman osan sadevesistä. Lisäksi puistoon rakennetaan vesien kuivatusjärjestelmä, joka vähentää rakenteen läpi suotautuvan veden määrää. Näin ollen rakennekerrosten läpi suotautuvien vesien, jotka voivat liuottaa betonissa olevia haitta-aineita, määrä on erittäin pieni. Vaikka haitta-aineita päätyisi alueen pohjaveteen, niiden vaikutus veden laatuun on merkityksetön. Koska betonimurskeen hyötykäyttöalue on alle 500 m etäisyydellä merestä ja vesien purkautumissuunta on mereen eikä rakenteen ja meren välillä ole talousvedenottoon käytettäviä kaivoja, ei kloridille, sulfaatille ja fluoridille esitetä raja-arvoja.

Päästöt ilmaan

Merkittävimmät päästöt ilmaan muodostuvat pölypäästöistä, jotka aiheutuvat betonimurskekuormien purusta ja liikenteestä. Vähäisiä pölypäästöjä voi myös syntyä tuulisella säällä betonimurskeen varastokasoista. Varastokasoista syntyviä pölypäästöjä voidaan vähentää tarvittaessa kastelemalla varastoitavaa betonimursketta. Lisäksi varastokasojen pinnan tiivistäminen vähentää pölyn syntymistä. Kuljetusreitit pidetään puhtaana esim. harjaamalla ja pesemällä reittejä. Betonimurske pulveroidaan ja murskataan ennen toimittamista alueelle.

Melu ja tärinä

Toiminnan aiheuttama melu on peräisin kuormien purusta ja työmaaliikenteestä. Hyötykäytön aiheuttama melu ei poikkea tavanomaisesta rakentamisen melusta. Toimintaa ei ole yöaikaan. Kuljetuskaluston ja työkoneiden liikenteestä voi aiheutua tärinää, joka rajautuu työmaa-alueelle. Puiston alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tärinälle herkkiä rakennuksia tai laitteita.

Roskaantuminen ja toimet sen vähentämiseksi

Hyödynnettävä betonimurske saa sisältää enintään yhden painoprosentin siihen kuulumatonta, kellumatonta jätettä sekä 10 cm³/kg kelluvia materiaaleja. Betonimurskeen toimittaja vastaa betonin laatuvaatimusten täyttymisestä. Mikäli alueelle tuodaan aistinvaraisesti jätteellisempää betonimursketta, toimitetaan se takaisin toimittajalle.

Liikenne

Hyväntoivonpuiston eteläosassa hyötykäytettävät betonit tuodaan tiekuljetuksina kuorma-autoilla Jätkäsaaren bunkkerityömaalta. Kuljetusten määrä vaihtelee päivittäin rakennusvaiheen mukaan. Massoja vastaanotetaan hyötykäyttöalueelle esirakentamisen toiminta-aikoina. Kuljetuksiin käytetään Jätkäsaaren tieverkostoa, kuten Länsisatamankatua ja Atlantinkatua. Liikenteestä aiheutuvaa melua pyritään vähentämään ajoittamalla kuljetukset päivisin klo 7.00‒22.00 väliseen aikaan, kuitenkin pääsääntöisesti klo 7.00‒18.00 väliseen aikaan.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Lähimmät luonnonsuojelualueet ja luontokohteet sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä kohteesta, eikä betonimurskeen hyötykäytöllä arvioida olevan vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin. Alueen maaperä on pääasiassa paikoitellen haitta-aineita sisältävää vanhaa täyttömaata. Näin ollen hyötykäytettävällä betonilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen maaperään ja sen eliöstöön. Hyötykäytöllä ei myöskään arvioida olevan vaikutusta Länsisataman itäpuolella sijaitsevaan Suomenlinnan maailmanperintökohteeseen tai sen suoja-alueeseen eikä kulttuuriperintökohteisiin, noin 1,1 km:n etäisyydellä olevaan Lohipajanlahden tai Hernesaaren hylkyyn.

Toiminta-aika

Hyväntoivonpuiston eteläosan esirakentaminen alkaa keväällä 2019 ja esirakentamisurakka valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä. Esirakentamistöitä tehdään normaalissa rakentamisaikataulussa klo 7.00-22.00 välisenä aikana, mutta kuitenkin pääsääntöisesti klo 7.00‒18.00 välisenä aikana.

Seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Lupa-alueella hyötykäytettävästä betonimurskeesta pidetään kirjaa keräämällä seuraavat tiedot työmaan asiakirjakansioon:

- betonimurskeen sijoitusalueet
- hyötykäytettävän murskeen määrä
- hyötykäytettävän murskeen alkuperä
- betonimurskeen siirtoasiakirjat
- laadunvalvonnan tulokset
- alueelta poisohjatut erät
- havainnot ympäristöstä
- poikkeustilanteet

Kirjanpidosta vastaa joko urakoitsija tai kohteen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla.

Vesitarkkailu

Lupa-alueen pohjoispäätyyn asennetaan pohjavesiputki, jota käytetään Hyväntoivonpuiston täyttöalueiden tarkkailussa. Tätä putkea voidaan hyödyntää myös betonimurskeen hyötykäyttöalueen tarkkailussa. Lisäksi asennetaan lupa-alueen eteläosaan yksi pohjaveden havaintoputki. Näistä tarkkaillaan hyötykäytettävän betonimurskekerroksen läpi suotautuvan veden vaikutusta alueen pohjaveteen. Putket asennetaan, kun puiston rakentaminen on edennyt vaiheeseen, että putkien säilyminen rakennustyömaan keskellä voidaan varmistaa.

Tarkkailunäytteet otetaan esirakentamisen valmistumisen jälkeen aluksi kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Vedestä otetuista näytteistä tutkitaan vähintään:

- kiintoaine
- pH
- sähkönjohtavuus
- liukoiset metallit (As, Sb, Hg, Cd, Cr, Co, Cu, Pb, Ni, Zn, V)
- kloridi
- sulfaatti
- fluoridi

Tarvittaessa analyysivalikoimaa tai näytteenottotiheyttä voidaan muuttaa. Tarkkailun tulokset toimitetaan valvovalle viranomaiselle. Tarkkailuputkien lisäksi Hyväntoivonpuiston läheisyydessä sijaitsee Jätkäsaaren pohjavesitarkkailuohjelmaan kuuluvia putkia. Näytteenottoa näistä putkista jatketaan tarkkailuohjelman mukaisesti.

Raportointi

Betonimurskeen hyötykäytöstä ja vesitarkkailusta laaditaan kalenterivuosittain raportti. Raportissa esitetään käytettyjen massojen laatu ja määrä sekä massojen sijoittaminen karttaesityksenä, vesitarkkailun tulokset ja tulosten tulkinta sekä mahdolliset poikkeustilanteet. Raportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

Häiriö-, vaara- ja poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuisi päästöjä ympäristöön tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle.

Hyötykäytön yhteydessä mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin varaudutaan seuraavasti:

Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta

Maa-ainesten hyötykäytölle haetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaista aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Alue voidaan saattaa ennalleen poistamalla hyödynnetyt massat alueelta. Töiden aloittamisen lykkääminen aiheuttaisi hakijalle merkittävää taloudellista tappiota.

Vakuus

Hakija esittää, että ympäristönsuojelulain (527/2014) 59 §:n mukaista vakuutta ei aseteta. Vakuusvaatimuksesta poikkeaminen on perusteltua, koska alueella käsiteltävän jätteen koostumus ja ympäristövaikutukset tunnetaan ja jätettä aiotaan käyttää vakiintuneella tavalla maanrakennuksessa eikä hankkeesta tule aiheutumaan merkittäviä jätehuoltokustannuksia.

Lupahakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 30.4.–29.5.2019 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja alueen asukasyhdistykselle.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Muistutukset ja mielipiteet

Asiasta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä.

Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Helsingin kaupungin ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet –palvelukokonaisuudelle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa mainittujen materiaalin hyödyntämiseen Hyväntoivonpuiston esirakenteissa lupahakemuksen mukaisesti, lisäksi noudattaen seuraavia lupamääräyksiä.

1. Ainesten hyötykäyttö

Hakemuksessa esitetyssä rakennettavassa Hyväntoivonpuistossa voidaan rakentamisen yhteydessä tehtäviin esitäyttöihin käyttää hakemuksessa esitetyn mukaista betonimursketta (jätenimikkeet 101314, 170101 ja 170107). Hyötykäytettävät ainekset eivät saa sisältää muita päätöksestä poikkeavia jätejakeita. Hyötykäytettävän materiaalin määrä tulee olla alle 50 000 t vuodessa.

2. Hyötykäytön valvonta

Asiaton oleskelu hyötykäyttöalueella tulee estää aitaamalla alue ja varustamalla alueelle johtavat työmaatiet lukittavilla porteilla tai puomeilla. (YSL 52 §, JL 13, 72 §)

Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa toimintojen valvonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille viimeistään viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Jos vastaavan henkilön tiedot muuttuvat, on muutokset ilmoitettava viipymättä ympäristöpalveluille. (JL 141 § )

3. Hyötykäytettävien ainesten laadunvalvonta

Hyötykäytettävien materiaalien tulee olla ennakkoon riittävän tiheästi ja haitta-ainevalikoimaltaan laajasti tutkittuja. Jätteen laadunvalvontatutkimuksissa tulee noudattaa asetuksen 843/2017 laatuvaatimuksia. Lisäksi hyötykäytettävien ainesten on oltava geoteknisiltä ominaisuuksiltaan hyötykäyttöön soveltuvia.

Alueelle tuotavat hyötykäytettävät materiaalit on lisäksi tarkastettava aistinvaraisesti kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa ainesten poikkeavan laadun ja jätejakeiden esiintymisen arvioimiseksi.

Mikäli alueelle tuodut ainekset eivät sovellu hyötykäyttöön, on ainekset vietävä vastaanottopaikkaan, jolla on lupa kyseisten ainesten vastaanottoon tai käsittelyyn tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. Toiminnassa on noudatettava mahdollisuuksien mukaan etusijajärjestystä. Palautettavasta massaerästä on tehtävä tarvittaessa siirtoasiakirja. (YSL 52, 58, 62, 209 §, JL 12, 13, 29, 31, 121 §)

4. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen

Hyötykäytön kaikki työvaiheet on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa lähiympäristöön. Kuljetukset, kuormien lastaus sekä purku tulee tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo 7‒22 välillä, mutta pyrittävä ajoittamaan aikavälille 7‒18.

Pölyäminen on estettävä esimerkiksi ainesten ja kulkuväylien kastelulla tai suolauksella sekä kulkuväylien ja työkoneiden puhdistamisella. Kastelu ja muut pölyntorjuntakeinot on otettava käyttöön välittömästi, jos sääolosuhteet muuttuvat pölyämistä lisääviksi (tuuli, kuivuus). Erityisesti pölyntorjuntaan tulee kiinnittää huomiota keväällä katupölyaikaan, jolloin pienhiukkaspitoisuudet ovat korkealla. Kadut ja kuljetusreitti on pidettävä puhtaina ja pölyämättöminä.

Hyötykäytettävä materiaali on sijoitettava maahan niin, ettei siitä aiheudu hule- ja vajovesien kulkeutumisen kautta ympäristön lisäpilaantumista tai roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Alueen reunoilta tulee hakemuksen mukaisesti ottaa pohjavesinäytteet kahdesti vuodessa ja laatia kalenterivuosittain raportti, joka toimitetaan ympäristöpalveluille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportissa tulee arvioida pitoisuuksien vaikutuksia ympäristön ja pohjaveden tilaan. Pohjavesinäytteitä tulee ottaa kahdesti vuodessa vähintään kolmena seuraavana vuotena hyötykäytön aloituksesta. Tarvittaessa seurantaa tulee jatkaa tämän jälkeen. (YSL 7, 16, 17, 52, 62 §, JL 13, 72 §)

5. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Alueella tapahtuvista häiriö- tai vahinkotilanteista, joista aiheutuu määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava ympäristöpalveluille.

Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Työkoneiden rikkoutumisen seurauksena ympäristöön päässeet kemikaalit ja polttonesteet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 14, 52, 58 §)

6. Tiedottaminen

Ainesten hyötykäytön aloituksesta ja päättymisestä on kirjallisesti ilmoitettava ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa on esitettävä myös valvojan yhteystiedot. (YSL 52, 170 §)

7. Kirjanpito ja raportointi

Hyötykäytettävistä materiaaleista on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin hyötykäytettyjen ainesten määrä, alkuperä, laatu, laadunvalvontatiedot, sijoitusalue sekä toimitusaika. Lisäksi kirjanpitoon on merkittävä ympäristönsuojelun kannalta merkittävät mahdolliset häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään) sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja tehdyt toimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöpalveluille.

Hyötykäytön päättymisen jälkeen on ko. jätemateriaalien hyödyntämisestä tehtävä loppuraportti. Raportissa on esitettävä vähintään yhteenveto kirjanpitotiedoista. Loppuraportti on toimitettava ympäristö-palveluille kolmen kuukauden kuluessa hyötykäytön päättymisestä. (YSL 52, 62 §, JL 118, 119, 120, 122 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Jätemateriaalien hyötykäyttö rakentamisen yhteydessä tehtävissä esitäytöissä lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Hyötykäytettävien jätemateriaalien käyttö täytöissä säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja vähentää kuljetuksen aiheuttamia päästöjä, koska hyötykäytettävät ainekset ovat peräisin pääasiassa Jätkäsaaren alueelta tai ainakin Helsingin kaupungin alueelta.

Hakemuksen mukaan jätemateriaalien hyötykäytöstä ei aiheudu terveyshaittaa, ympäristön lisäpilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista, maiseman rumentumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioiden käytettävissä riittävä asiantuntemus.

Ympäristönsuojelulain mukaista vakuutta ei ole tarpeen vaatia, koska hyötykäytettävät maa-ainekset tulevat osaksi pysyviä maan rakenne-kerroksia eikä hyötykäytöstä synny jätettä. Siten toiminnan päättyessä ei ole vakuudella katettavia kustannuksia.

Lupamääräysten perustelut

1. Ainesten hyötykäyttö

Hakemuksessa esitettyjä materiaaleja voidaan käyttää Hyväntoivonpuiston esirakentamisessa. Alueella ei ole tarkoituksenmukaista hyödyntää muun tyyppisiä jätemateriaaleja. Materiaalit tutkitaan ennalta ja varmistetaan että ne täyttävät sijoittamiselle asetetut laatuvaatimukset.

2. Hyötykäytön valvonta

Aitaamisella ja lukittavilla porteilla tai puomeilla sekä valvonnalla estetään hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden tai maa-ainesten tuominen hyötykäyttöalueelle.

Valvojan yhteystiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

3. Hyötykäytettävien ainesten laadunvalvonta

Hyötykäytettävien ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta hyötykäytettävistä aineksista ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Kuormien tarkastamisella estetään hyötykäyttöön kelpaamattomien ainesten joutuminen täyttöihin.

Hyödynnettäväksi soveltumattomien massojen poistamisella varmistetaan, että ainesten hyötykäytöstä ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Jätelain 31 §:n mukaan jäte on palautettava haltijalle, mikäli jätettä ei oteta paikassa vastaan.

Siirtoasiakirjankäytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjamenettelystä säädetään jätelain 121 §:ssä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 §:ssä.

4. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen

Hyväntoivonpuisto kuuluu Jätkäsaaren aluerakentamisen kokonaisuuteen, jossa rakennustöitä on tehty jo vuosia ja tullaan tekemään vielä pitkään. Melu- ja pölyvaikutuksia on torjuttava tehokkaasti terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja lähistön asukkaiden lepoaika on turvattava. Pölyntorjuntaa koskevat määräykset ovat tarpeen myös pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset.

Seuranta on tarpeen ehkäisemään mahdollisia ympäristöhaittoja. Betonin sijoittaminen maaperään saattaa aiheuttaa pohjaveden pH:n nousua ja edistää joidenkin metallien liukoisuutta.

5. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on viipymättä ilmoitettava tapahtuneesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ja päästöistä aiheutuvien haittojen leviämisen estämiseksi. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta ja tarpeellisten jälkivalvontatoimien arvioimiseksi.

6. Tiedottaminen

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

7. Kirjanpito ja raportointi

Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen hyötykäytön valvontaa varten.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Luvan voimassaolo

Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätös on voimassa toistaiseksi.

Mikäli valtioneuvoston asetuksella annetaan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Lupapäätöksen muuttamisen tai peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen 30. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet –palvelukokonaisuus on hakenut lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakemuksen mukaan täyttöihin voitaisiin käyttää hyödyksi materiaaleja, jotka on saatavissa Jätkäsaaren alueelta ja Helsingin alueelta. Hyödyntämällä aineksia lähellä niiden syntypaikkaa vähennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

Ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta on perusteltua. Toiminnan aloittaminen päätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, sillä alue voidaan saattaa ennalleen poistamalla hyödynnetyt massat. (YSL 199 §)

Vakuuden asettaminen

Jätteenkäsittelytoiminnalta vaadittavan vakuuden asettamista ei ole edellytetty, koska kyseessä on kertaluonteinen jätteen sijoittaminen maaperään eikä vakuudella katettavia kustannuksia sen vuoksi ole toimintaa lopetettaessa (YSL 59 §).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 5–9, 11, 12, 14, 16, 17, 20, 27, 34, 40, 43, 44, 48, 49, 52, 53, 58–62, 66, 70, 83–85, 87, 89, 93, 94, 170, 190, 191, 199, 205 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 6, 11, 13–15 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (Jäteasetus) (179/2012) 11, 12, 22, 24, 25 ja liite 4
Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 122 ja 141 §
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristö- ja lupajaoston 24.11.2017 (88 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupamaksu on 4410,00 euroa.

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 2.9.2019 osoitteessa Pohjoisesplanadi 11-13.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen 3.9.2019, jolloin sen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon. Päätös julkaistaan internetissä. Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 21.08.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje