Nimeämispyyntö, Helsingin kaupungin edustajat Suomen Japanin instituutin säätiön valtuuskuntaan, Taideyliopisto, Uniarts

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Suomen Japanin Instituutin Säätiö

Suomen Japanin Instituutin säätiö -Stiftelsen för Finlands Institut i
Japan sr -nimisen säätiön tarkoituksena on edistää Suomen kulttuurin, tieteen, ylimmän opetuksen, tekniikan ja talouden tuntemusta Japanissa sekä kehittää näiden alojen yhteistyötä Japanin kanssa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää Suomen Instituuttia Japanissa. Instituutti voi harjoittaa ja edistää sen tarkoitukseen liittyvää kulttuuritoimintaa samoin kuin tutkimuksen ja ylimmän opetuksen sekä teknisen ja taloudellisen asiantuntemuksen vuorovaikutusta Suomen ja Japanin välillä. Lisäksi instituutti muun muassa tukee tutkijoita, opiskelijoita ja taiteilijoita heidän työssään Japanissa sekä harjoittaa residenssitoimintaa.

Säätiö ei ole kaupungin määräysvallassa eikä kuulu siten kaupunkikonserniin.

Valtuuskunta

Säätiöllä on valtuuskunta, johon kuuluu vähintään 15 ja enintään 40 kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Kaupunki on yksi säätiön perustajayhteisöistä, joten kaupungilla on säätiön sääntöjen mukaan oikeus nimetä yksi jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen säätiön valtuuskuntaan. Valtuuskunta kokoontuu vuosittain yhteen varsinaiseen kokoukseen.

Säätiön valtuuskunnan nykyinen toimikausi jatkuu syksyyn 2020.

Valtuuskunnan varajäsenen valinta

Kaupungin nimeämä säätiön valtuuskunnan jäsen on apulaispormestari Pia Pakarinen.

Kaupungin nimeämä valtuuskunnan varajäsen elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva on eronnut tehtävästä, joten kaupungin on tarpeen nimetä uusi varajäsen hänen tilalleen.

Suomen Japanin Instituutin Säätiön uudeksi varajäseneksi on tarkoituksenmukaista valita kansainvälisten asioiden päällikkö Jani Moliis hänen tehtävänsä, osaamisensa sekä säätiön tarkoitus huomioon ottaen.

Lopuksi

Hallintosäännön 8 luvun 3 §:n mukaan konsernijaosto päättää muun muassa jäsenien nimeämisestä säätiöiden toimielimiin.

Päätös tullut nähtäväksi 05.06.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.