Johtamisjärjestelmän kehittäminen, Liikenneliikelaitos HKL

Päätös on ehdotuksen mukainen.

HKL:n rooli Helsingin kaupunkikehityksen kannalta strategisten investointien toteuttajana on viime vuosina kasvanut ja on edelleen vahvistumassa merkittävästi. Lähes kaikki huomattavat Helsingin kaupunkikehityshankkeet 2020- ja 2030-luvuilla tukeutuvat laajenevaan kaupunkiraideliikenteen verkkoon, jonka toteutuksessa HKL:llä on ratkaisevan tärkeä rooli. Suurten kaupunkiraidehankkeiden taloudellinen mittakaava Helsingissä on seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kaksi miljardia euroa. Kuitenkin näiden merkitys kaupunkikehityksen mahdollistajana on vielä suurempi.

Pikaraitiotiehankkeet muuttavat raitiotieverkkoa historiallisesti katsoen poikkeuksellisessa mitassa. Raide-Jokeri, Kruunusillat, Kalasatamasta Pasilaan raitiotie, Vihdintien kaupunkibulevardin raitiotie, Viikin-Malmin raitiotie, Tuusulanväylän kaupunkibulevardin raitiotie sekä lukuisat kantakaupungin raitiotieverkon laajennukset laajentavat nykyisen noin 50 km pituisen raitiotieverkon lähes kolminkertaiseksi. Raitioteiden lisäksi tällä vuosikymmenellä HKL toteuttaa neljä uutta raitiovaunuvarikkoa.

Metron kapasiteetin kehittämishanke on Espoon kaupungin, Länsimetro Oy:n ja Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymän (HSL) kanssa yhteinen taloudelliselta suuruusluokaltaan satojen miljoonien eurojen sateenvarjohanke, jonka toteutus kestää noin vuosikymmenen.

Kaupunkiraideliikennejärjestelmää laajentavan työn lisäksi HKL:llä on edelleen vastuu Helsingin nykyisen joukkoliikenneomaisuuden ensiluokkaisesta hallinnasta. Tähän joukkoliikenneomaisuuteen kuuluvat mm. raitio- ja metroradat, metroasemat, juna-asemat (3 kpl), pysäkit, bussi- ja lauttaterminaalit, liityntäpysäköinnin infrastruktuuri sekä metrojunat ja raitiovaunut.

Omaisuuden tarkoituksenmukainen elinkaarihallinta on Helsingin kaupungin toimivuuden kannalta merkittävässä asemassa. Laatunäkökulman lisäksi on elinkaarihallinnalla huomattavia taloudellisia vaikutuksia. On yhteiskunnan edun kannalta tärkeää, että hallitsematonta korjausvelkaa ei synny, mutta toisaalta ettei ylilaatuakaan tuoteta.

HKL:n nykyinen organisaatiorakenne on pääosin vuodelta 2015 ja valmisteltu silloisia haasteita vastaavaksi. Infra- ja kalustoyksikön tehtäväkenttä on tämän jälkeen kasvanut ja edelleen voimakkaasti kasvamassa.

Kaupunkikehitystä kiinteästi tukevat tehtävät kaupunkiraideinfran toteuttajana, haltijana ja kehittäjänä ovat edelleen vahvistamassa merkitystään. Niin suurten kaupunkiraidehankkeiden toteuttaminen kuin joukkoliikenneomaisuuden hallinta ovat voimakkaasti kasvavia tehtäviä, joissa molemmissa on tärkeää onnistua ja jotka edellyttävät osin erilaista osaamista. Näihin haasteisiin menestyksekäs vastaaminen vaatii HKL:n organisaation muuttamista. Laajentuneella ja laajenevalla HKL:n tehtäväkentällä onnistumisen varmistamiseksi tarvitaan myös voimakkaampaa panostusta niin hankejohtamiseen kuin omaisuuden hallinnan johtamiseen.

Johtamisjärjestelmän kehittämisen osana HKL:n organisaatiorakennetta esitetään muutettavaksi siten, että toiminnot nykyisessä infra- ja kalustoyksikössä jakautuvat 1.9.2020 lukien omaisuudenhallintayksikköön ja suuret kaupunkiraidehankkeet –yksikköön. Uudella organisaatiorakenteella HKL:n omaisuudenhallinta- ja hanketoiminnalla on paremmat mahdollisuudet vastata HKL:n tulevaisuuden haasteisiin. Uusi organisaatiorakenne on kuvattu esityslistan liitteessä.

Suuret kaupunkiraidehankkeet -yksikkö

Suuret kaupunkiraidehankkeet –yksikkö vastaa kaupunkikehitystä tukevien huomattavien kaupunkiraideliikennehankkeiden toteuttamisesta Helsingissä ja mahdollisen seutuyhteistyön myötä myös lähialueilla. Suuria kaupunkiraidehankkeita on lähitulevaisuuden suunnitelmien mukaan kulloinkin noin 3-5 samanaikaisesti toteutuksessa. Yksikön tehtävät ovat Helsingin kasvulle ja Helsingin yleiskaavan mukaisen liikennejärjestelmän toteutumiselle kriittisiä ja merkittäviä investointihankkeita. Lisäksi yksikkö vastaa suunnittelun ohjauksesta tulevien hankkeiden osalta yhdessä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Kokonaisuutena yksikön vastuualueelle kuuluu vuosittaisen 100-250 milj. euron investointibudjetin vastuullinen käyttäminen mm. pikaraitioteihin, varikoihin sekä metron kehittämiseen. Yksikössä työskentelee arviolta 30-50 henkilöä asiantuntijoina investointiprojekteissa. Yksikön johtaja on osa HKL:n johtoryhmää ja raportoi HKL:n toimitusjohtajalle. Yksikön johtaja johtaa oman yksikkönsä johtoryhmää, johon tulee kuulumaan mm. arviolta 3-8 esimiesasemassa toimivaa alaista.

Omaisuudenhallintayksikkö

Omaisuudenhallintayksikkö vastaa Helsingin joukkoliikenneinfrastruktuurin sekä raitiovaunu- ja metrojunakaluston omaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä. Lisäksi yksikkö vastaa raitiovaunu- ja metrojunakalustoon liittyvistä uushankinnoista.

Joukkoliikenneinfrastruktuuri kattaa Helsingin kaupungin toimivuuden kannalta keskeisen joukkoliikenneinfran eli mm. raitio- ja metroradat, metroasemat, raitiotiepysäkit ja raitio- ja bussipysäkkikatokset, Helsingin kaupungin omistamat juna-asemat (Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano), bussiterminaalit, raitio-, metro- ja bussivarikot sekä liityntäpysäköintialueet. Yksikön päätehtävä on tämän omaisuuden tarkoituksenmukainen koko elinkaaren aikainen hallinta joukkoliikenteen palvelukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ja toisaalta kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Yksikkö toteuttaa pieniä ja keskisuuria uusinvestointeja, peruskorjauksia ja korvausinvestointeja, joita vuosittain on käynnistä tyypillisesti noin 100-200 kpl. Kokonaisuutena yksikön vastuualueelle kuuluu vuosittaisen noin 40-80 milj. euron investointibudjetin vastuullinen kohdistaminen mm. metroasemien peruskorjauksiin, raitiotieratojen peruskorjauksiin ja pienehköihin laajennuksiin sekä kalustohankintoihin.

Lisäksi suuret kaupunkiraidehankkeet –yksikön toteuttaman investointihankkeen valmistuessa uusi joukkoliikenneomaisuus siirtyy omaisuudenhallintayksikköön elinkaarensa ajan hallittavaksi. Yksikössä työskentelee arviolta 30-40 henkilöä. Yksikön johtaja on osa HKL:n johtoryhmää ja raportoi HKL:n toimitusjohtajalle. Yksikön johtaja johtaa oman yksikkönsä johtoryhmää, johon tulee kuulumaan mm. arviolta 3-5 esimiesasemassa toimivaa alaista.

Valmistelu

Organisaatiouudistuksen valmistelu on tehty yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Toimitusjohtaja ilmoitti käynnistyvästä yhteistoimintamenettelystä infra- ja kalustoyksikön henkilöstölle 10.2.2020.

Toimitusjohtaja kutsui henkilöstöjärjestöjen edustajat sekä infra- ja kalustoyksikön johtajan ja henkilöstö ja liiketoiminnan tuki –yksikön johtajan asiaa koskevaan neuvotteluun perjantaina 14.2.2020.

Koko infra- ja kalustoyksikön henkilöstölle järjestettiin infotilaisuus yksikön rakenteen muutoksista 28.2.2020.

Osana yhteistoimintamenettelyä pidettiin kaksi koko infra- ja kalustoyksikön henkilöstölle avointa työpajaa 13.3.2020 ja 20.3.2020 tavoitteena kuulla henkilöstön mielipiteitä rakennevaihtoehdoista ja saada henkilöstön näkemyksiä päätöksenteon tueksi.

Yhteistoimintamenettelyn päätöskokous henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa pidettiin 24.3.2020.

Asiaa käsiteltiin lisäksi HKL:n henkilöstötoimikunnassa 27.2.2020. Esitetty johtamisjärjestelmän uudistus ei vaikuta henkilöstön työsuhteisiin.

Infra- ja kalustoyksikön johtajan kanssa käytiin asianmukainen viranhaltijan kuuleminen.

Johtokunnalle tuodaan erikseen päätettäväksi yksikön johtajan virkaan liittyvät välttämättömät kunnallisen henkilöstöhallinnon prosessien vaatimat päätösasiat.

HKL:n johtokuntaa on säännöllisesti informoitu valmistelun vaiheista talven ja kevään aikana johtokunnan kokouksissa.

Strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §) todetaan, että tavoitteena on tehdä jatkuvasti kaikki hieman paremmin ja että arvostus hyvin organisoitua, luotettavaa ja ennakoitavaa toimintaympäristöä kohtaan kasvaa. Kaupungin strategia tukeutuu lisäksi vahvasti Helsingin kasvuun erityisesti raideliikennekaupunkia laajentamalla. HKL:n johtamisjärjestelmän uudistus tukee näitä kaupungin tavoitteita.

Suhde muihin päätöksiin

Johtokunta päätti 27.5.2015, 94 §, HKL:n johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja HKL:n jakautumisesta yksiköihin.

Johtokunta päätti 2.5.2019, 75 §, HKL:n johtamisjärjestelmän kehittämisestä ja henkilöstö ja liiketoiminnan tuki sekä talous ja toiminnanohjaus –yksiköiden perustamisesta.

Vaikutusten arviointi

Johtamisjärjestelmän kehittämisellä uudistetaan HKL:n rakenteita niin, että HKL:llä on mahdollisimman hyvät edellytykset vastata kaupungin kasvuhaasteisiin taloudellisesti ja laadullisesti tehokkaalla tavalla. Kehitetty johtamisjärjestelmä on tärkeässä asemassa HKL:n pyrkiessä varmistamaan, että omistaja (Helsingin kaupunki) ja muut sidosryhmät kokevat HKL:n tehokkaana ja kilpailukykyisenä sekä haluttuna ja luotettavana kumppanina toteuttamaan pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen infrastruktuuria sekä metro- ja raitiovaunukalustoa koskevia investointeja, omaisuuden hallintaa ja muuta kehitystyötä.

Näissä tehtävissä ja ennakoidussa toimintaympäristössä HKL:n onnistumiselle välttämätöntä on raideliikenneinvestointien toteutuskyvyn vahvistaminen ja omaisuudenhallinnan menettelyjen järjestelmällinen kehittäminen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 11 luvun 1 § 1 mom. 1 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitoksen päättää liikelaitoksen organisaation ylimmästä tasosta.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 02.05.2019 § 75

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Ville Lehmuskoski, toimitusjohtaja , puhelin: 310 35091

Päätös tullut nähtäväksi 24.04.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.