Rakennussuojelu, Marmoripalatsi, Helsinki, Kaivopuisto, 91-9-200-1, Itäinen Puistotie 1, ELY
Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Marmoripalatsin (Itäinen Puistotie 1) suojeluesityksestä
Päätös
Kaupunginhallitus antoi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Marmoripalatsin suojeluasiassa seuraavan lausunnon:
Voimassa oleva asemakaava nro 5424 on vahvistettu vuonna 1964. Tontti kuuluu asemakaavassa asuntokerrostalojen korttelialueeseen. Asemakaavassa ei ole osoitettu suojelumerkintöjä ja asemakaava on vanhentunut.
Tontti kuuluu Kaivopuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009).
Helsingin yleiskaavassa 2016 tontti kuuluu Kantakaupunki C2 -alueeseen, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.
Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka tavoitteena on päivittää ja yhdenmukaistaa osin vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavatyön keskeisimpinä tavoitteina on turvata sekä kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien että yksittäisten kohteiden tärkeiden arvojen säilyminen ja samalla varmistaa yleiskaavan mukainen kehitys. Kaavaehdotukset laaditaan osissa ja tavoitteena on esitellä ne kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta vuosina 2021–2024.
Kyseinen kohde tullaan suojelemaan vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa. Asemakaavasuojelun tavasta ja määräyksistä neuvotellaan, eikä kaavoituksen tässä vaiheessa voida arvioida, millaiset suojelumääräykset kyseiselle kohteelle tullaan osoittamaan. Tällöin etenkin sisätilojen suojelu rakennusperintölailla on tarkoituksenmukaista ja näin voidaan varmistua suojelun kohdentumisen ja suojelumääräysten riittävästä yksityiskohtaisuudesta ja kattavuudesta tämän ainutlaatuisen kohteen osalta.
Museoviraston esitys suojelun kohdentamiseksi ja tavoitteiksi on perusteltu ja kattava, eikä Helsingin kaupungilla ole siihen huomautettavaa.
Rakennuksen ja sen piha-alueen suojeleminen lailla rakennusperinnön suojelemisesta turvaa kohteen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot. Rakennusperintölailla suojeleminen on vireillä olevan asemakaavanmuutoksen tavoitteiden mukaista eikä siten haittaa kaavoitusta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on pyytänyt kaupungin lausuntoa Kaivopuistossa sijaitsevan, nk. Marmoripalatsin suojelemisesta ja Museoviraston kohteelle ehdottamista suojelumääräyksistä 30.8.2021 mennessä. Asiassa on saatu kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginmuseon lausunnot. Kaupunginmuseon on todennut, että lausunnon antaminen asiassa kuuluu museoiden työnjaon mukaisesti Museovirastolle. Esitys on kaupunkiympäristön toimialan lausunnon mukainen.
Museoviraston kuvauksen mukaan Marmoripalatsi (ent. Villa Keikrner) sijaitsee Kaivopuistossa, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Kaivopuisto on Helsingin kaupunginniemen eteläisimmässä kärjessä ulkomaisten esikuvien mukaan 1830-luvulla hienostolle rakennettu kaivo- ja merikylpylälaitoksen puisto, josta 1800-luvun lopulla on muodostettu edustava julkinen kaupunkipuisto.
Villa Keirknerin rakennutti ruukinpatruuna August Nilsson Keirkner (1856 – 1918) puolisonsa Lydia Keirknerin (o.s. Bremer) kanssa asuintalokseen ja taidekokoelmansa sijoituspaikaksi. Hän omisti Ähtärin Inhan ruukin vuosina 1884 – 1917. Arkkitehti Eliel Saarisen 1910-luvun puolivälissä suunnittelema rakennus valmistui 1918 mennessä. Hän suunnitteli Suomeen lukuisia yksityistaloja. Villa Keirkner oli niistä viimeisiä ja poikkeaa klassistisella tyylillään aiemmista.
Esittelijä toteaa lisäksi, että rakennu siirtyi valtion omistukseen vuonna 1949. Rakennus on palvellut mm. oikeuslaitoksen rakennuksena noin 60 vuotta. Rakennus on suojeltu aiemmin valtion rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla, joka sittemmin on kumottu. Koska kyseinen rakennus on siirtynyt valtion omistuksesta yksityiseen omistukseen, ELY-keskus on saattanut suojelun vireille rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla.
Kaupunkiympäristön toimiala 1.7.2021
Kaupunkiympäristön toimiala antaa kaupunginkanslialle seuraavan lausunnon:
Voimassa oleva asemakaava nro 5424 on vahvistettu vuonna 1964. Tontti kuuluu asemakaavassa asuntokerrostalojen korttelialueeseen. Asemakaavassa ei ole osoitettu suojelumerkintöjä ja asemakaava on vanhentunut.
Tontti kuuluu Kaivopuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009).
Helsingin yleiskaavassa (2016) tontti kuuluu Kantakaupunki C2 -alueeseen, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.
Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka tavoitteena on päivittää ja yhdenmukaistaa osin vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavatyön keskeisimpinä tavoitteina on turvata sekä kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien että yksittäisten kohteiden tärkeiden arvojen säilyminen ja samalla varmistaa yleiskaavan mukainen kehitys. Kaavaehdotukset laaditaan osissa ja tavoitteena on esitellä ne kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta vuosina 2021–2024.
Kyseinen kohde tullaan suojelemaan vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa. Asemakaavasuojelun tavasta ja määräyksistä neuvotellaan, eikä kaavoituksen tässä vaiheessa voida arvioida, millaiset suojelumääräykset kyseiselle kohteelle tullaan osoittamaan. Tällöin etenkin sisätilojen suojelu rakennusperintölailla on tarkoituksenmukaista ja näin voidaan varmistua suojelun kohdentumisen ja suojelumääräysten riittävästä yksityiskohtaisuudesta ja kattavuudesta tämän ainutlaatuisen kohteen osalta.
Museoviraston esitys suojelun kohdentamiseksi ja tavoitteiksi on perusteltu ja kattava, eikä kaupunkiympäristön toimialalla ei ole siihen huomautettavaa.
Kaupunkiympäristön toimiala katsoo, että rakennuksen ja sen piha-alueen suojeleminen lailla rakennusperinnön suojelemisesta turvaa kohteen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot. Rakennusperintölailla suojeleminen on vireillä olevan asemakaavanmuutoksen tavoitteiden mukaista eikä siten haittaa kaavoitusta.
Lisätiedot
Kirsti Rantanen, arkkitehti, puhelin: 310 37074
Päätös tullut nähtäväksi 20.08.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154