Rakennusten hallinta, omistajallinnon siirto kaupunkiympäristölautakunnalle, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esitti 4.6.2019 (§ 115) kaupunginhallitukselle, että kaikki kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan hallinnassa olevat rakennukset siirretään kaupunkiympäristölautakunnan omistajahallintoon 1.1.2020 lukien ja niistä aiheutuvat sisäiset vuokrat otetaan huomioon toimialan vuoden 2020 talousarvion valmistelussa.

Helsingin kaupungin omistamien rakennusten omistajahallinto on keskitetty kaupunkiympäristölautakunnan omistajahallintoon. Siirrettäväksi esitettävien rakennuksien osalta omistajahallinnon siirtoa ei ole toteutettu ja nyt esitetty siirto on omistajahallinnon keskittämisen näkökulmasta perusteltu.

Siirrettävät rakennukset ovat pääosin liikuntapalveluiden käytössä olevia huolto- ja pukusuojarakennuksia sekä ulkoilutoimintaa tukevia rakennuksia. Rakennusten sijainti ja laajuustiedot on esitetty liitteenä olevassa luettelossa. Siirrettävien rakennusten luetteloa on päivitetty kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan päätöksen jälkeen kaupunkiympäristön toimialan ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyönä. Siirrettäviä rakennuksia on yhteensä 223 ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 24 100 htm².

Rakennusten omistajahallinnon siirrosta on saatu kaupunkiympäristön toimialan 3.10.2019 päivätty lausunto.

Kaupunkiympäristön toimialan lausunnon mukaan omistajahallinnon siirron valmistelun yhteydessä on toimialojen välillä sovittu, että jatkossa kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vuokraa siirtyvät kohteet kaupunkiympäristön toimialalta pääomavuokrakohteina, jolloin rakennusten ylläpito säilyy jatkossakin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vastuulla. Lisäksi on sovittu, että siltä osin, kun rakennukset on vuokrattu kolmansille osapuolille, vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala näistä vuokrauksista ja vuokrasopimuksista myös jatkossa.

Kaupunkiympäristön toimiala tulee solmimaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa siirrettävistä rakennuksista sisäisen vuokrauksen periaatteiden mukaisen vuokrasopimuksen ja perimään kohteista vuonna 2020 pääomavuokraa yhteensä 2 504 644 euroa. Koska siirtyvät kohteet sijaitsevat ulkoilualueiden yhteydessä, ei edellä esitetty pääomavuokra pidä sisällään maanvuokraa, vaan sen kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala maksaa ulkoilualueiden maanvuokrassa. Rakennuksista jatkossa perittävä pääomavuokra lisää kaupunkiympäristön toimialan rakennukset-talousarviokohdan tuloja vastaavalla summalla ja siten parantaa talousarviokohdan toimintakatetta.

Rakennuksiin liittyvät lämpö-, sähkö-, vesi- ym. liittymät siirtyvät Kaupunkiympäristön toimialan omistajahallintoon, mutta liittymiin liittyvistä vuosimaksuista ja käyttöperusteisista kustannuksista vastaa pääomavuokrakohteiden vastuunjaon mukaisesti kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Kaupunkiympäristön toimiala korostaa lausunnossaan, että jatkossa kohteisiin tehtävät merkittävät kiinteistön kuntoon vaikuttavat ylläpitotoimet tulee kirjata systemaattisesti ja kattavasti kiinteistöjen huoltokirjatietoihin.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa, että siirtyville rakennuksille on olemassa lain edellyttämät luvat ja että rakennukset ovat lain edellyttämien lupien ja määräysten mukaisessa kunnossa siirtoajankohtana. Lisäksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa siitä, että rakennuksia käytetään rakennusluvan mukaiseen käyttötarkoitukseen.

Osaan siirtyvistä kiinteistöistä liittyy merkittävä riski pitkäaikaisen vuokrauksen jatkumisesta. Osa kohteista sijaitsee hankalan kulkuyhteyden päässä, kuten saarissa ja Helsingin ulkopuolella. Valtaosaan kohteista kohdistuu lähitulevaisuudessa suuria investointitarpeita, jos kohteet halutaan säilyttää käyttökunnossa. Osa rakennuksista on sellaisia, että jatkossa tulee arvioida, voidaanko rakennukset myydä tai purkaa korjausvelan rajoittamiseksi.

Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto ottaa huomioon omistajahallinnon siirrosta aiheutuvan talousarviovaikutuksen vuoden 2020 talousarvion valmistelussa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 04.06.2019 § 115

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Matti Kuusela, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 87783

Elli Alho, suunnittelija, puhelin: 310 87967

Päätös tullut nähtäväksi 14.11.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.