Oikaisuvaatimus, rakennusvalvontapalvelujen viranhaltijan myöntämästä pientalon rakennusluvasta

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä ********** tekemän oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden lupa-arkkitehdin rakennuslupapäätöksestä 7.5.2019 (§ 172), jolla on myönnetty ********** lupa pientalon ja lämpökaivon rakentamiseen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon.

Oikaisuvaatimuksen alainen päätös

Rakennusvalvontapalvelujen lupa-arkkitehti on päätöksellään 7.5.2019 (§ 172) myöntänyt ********** rakennusluvan pientalon ja lämpökaivon rakentamiseen Laajasalon kaupunginosassa, osoitteessa ********** sijaitsevalle tontille ********** Hallinnanjakosopimuksella jaetun tontin alue B:lle rakennetaan kaksikerroksinen kellarillinen pientalo. Tontin alue A:lla on vuonna 1952 valmistunut asuinrakennus.

Hanke perustuu kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtajan 22.9.2017 tekemään poikkeamispäätökseen 49-1299-17-S, jossa on hyväksytty poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tontin tehokkuusluvusta e=0,20 lukuun e=0,25.

Uudispientalon ulkoseinän verhoiluna on vaalea rappaus ja katteena on tumma saumapeltikate. Lämmitysjärjestelmä perustuu maalämmön käyttöön, jota varten tontille rakennetaan lämpökaivo.

Lupakäsittelyn yhteydessä naapuritontin ********** omistajat ovat huomauttaneet, että rakennus ei ole muodoltaan sopusuhtainen eikä sovellu paikalle, minkä lisäksi uudisrakennus estää yhdessä jo olemassa olevien rakennusten kanssa näkyvyyttä. Toisen naapuritontin ********** omistajat ovat huomauttaneet rakennuksen korkeudesta ja ulkonäöstä. Lisäksi he ovat tuoneet esiin alueen luonto- ja kulttuuriarvoja ja ottaneet kantaa rakennuspaikan toiseen ajoliittymään ja ajoneuvojen paikotukseen tontilla.

Vastineessa hankkeeseen ryhtyvä kirjoittaa, että talo on suunniteltu tarkasti poikkeamispäätöksen ja voimassa olevien kaavamääräysten mukaisesti. Rakennuksen julkisivut on suunniteltu sopimaan tyylillisesti kahden erilaisen rakennuksen väliin valitsemalla julkisivujen pinnaksi vaalea rappaus. Kulku tontille on harkittu ja toinen ajoliittymä mahdollistaa tontin järkevän käytön. Kääntyminen omalla tontilla on perusteltu liikenneturvallisuudella. Kadun ja autopaikkojen väliin tullaan istuttamaan puita ja pensaita.

Oikaisuvaatimus

Kiinteistön ********** omistajat ********** ovat 24.5.2019 saapuneella oikaisuvaatimuksellaan vaatineet lupapäätöksen kumoamista ja suunnitelmien muuttamista siten, että niissä otetaan huomioon rakennuksen sijoittuminen tontilla, julkisivun yhteensopivuus tontilla olevan rakennuksen kanssa, ajoliittymä sekä tontin luontoarvot.

Rakennuksen sijoittamisen osalta oikaisuvaatimusta perustellaan muun muassa alueen arkkitehtuurilla ja kulttuurihistoriallisella merkityksellä. Oikaisuvaatimuksen mukaan tontti antaisi mahdollisuuden sijoittaa uudisrakennus maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän ”viihtyisän ja esteettisen elinympäristön tavoitteiden mukaisesti” esimerkiksi taaemmaksi tontilla ja lomittain. Perusteluissa viitataan useisiin saman kadun varrelle 2000-luvulla rakennettuihin uudiskohteisiin.

Oikaisuvaatimuksen mukaan samalla tontilla sijaitsevien rakennusten samanvärinen rappaus ei ole riittävä yhdenmukaisuuden mitta tilanteessa, jossa uudisrakentaminen perustuu hallinnanjakosopimukseen. Tässä tilanteessa rakennukset sijoittuvat lähemmäs toisiaan kuin jos ne olisivat erillisillä tonteilla. Rappauksen lisäksi tulisi huomioida rakennusten korkeussuhteet ja talojen muoto.

Ajoliittymän osalta oikaisuvaatimuksessa todetaan, että ********** kaavaa on muutettu ajoliittymien osalta silloin, kun rakennuspaikan takana oleva tontti jaettiin kahtia. Tällöin ”takatonteille” tehtiin erillinen tie, joka olisi myös ********** käytössä. Tontille, joka on jaettu hallinnanjakosopimuksella, tulisi edelleen olla yksi ajoliittymä ja sen tulisi noudattaa voimassa olevaa ajoliittymäsuunnitelmaa.

Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että ainakin osa tontille jatkuvasta kalliosta ja näyttävät männyt tulee säilyttää.

Vastine

Hankkeeseen ryhtyvät vaativat 15.8.2019 saapuneessa vastineessaan, että oikaisuvaatimus on hylättävä. Lupa perustuu alueen ja ympäristöolosuhteiden sekä voimassaolevien määräysten tarkkaan huomioimiseen. Vastineessa viitataan aiemmin esitettyihin seikkoihin ja referoidaan rakennusluvan perusteena olevaa poikkeamispäätöstä.

Vastineessa todetaan, että talo on sijoitettu linjaan samalla tontilla olevan vanhan talon ja naapuritontilla sijaitsevan, oikaisuvaatimuksen tekijöiden talon kanssa. Jos talo olisi sijoitettu taemmaksi tontille, katunäkymä olisi tullut rauhattomammaksi. Lisäksi vastineessa todetaan, että alue on rakentunut useiden vuosikymmenien aikana, joten rakennusten tyylit ja katunäkymät eivät ole yhteneväisiä. Esimerkkinä mainitaan oikaisuvaatimusten tekijöiden talo, jonka tyyli poikkeaa hankkeeseen ryhtyvien mukaan selvästi naapuritaloista. Hankkeeseen ryhtyvät ovat suunnitelleet talonsa julkisivut sopimaan tyylillisesti kahden erilaisen ja eri-ikäisen rakennuksen väliin muun muassa rappauksen osalta.

Ajoliittymän osalta vastineessa todetaan, että oikaisuvaatimuksessa mainittu ”ajoliittymäsuunnitelma” on toisen tontin ns. kirvesvarsi, joka ei kuulu hankkeeseen ryhtyvien tonttiin. Kallion louhiminen on vastineen mukaan välttämätöntä kulkuyhteyden ja autopaikkojen toteuttamiseksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 § 1 mom.

Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 § 1 mom.

Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Perustelut

Toimenpide on tontin tehokkuusluvun osalta lainvoimaisen poikkeamispäätöksen ja muilta osin asemakaavan mukainen.

Rakennuksen soveltuvuutta ympäristöön säädellään asemakaavassa rakennuksen korkeuden osalta kaavamääräyksellä. Sen mukaan kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,5 m ja rakennuksen harja saa olla enintään 2 m räystään yläpuolella. Suunnitellun rakennuksen korkeus ei ylitä tätä, joten rakennuksen on katsottava korkeutensa osalta soveltuvan ympäristöönsä.

Lisäksi tontin rakennusala on rajattu asemakaavassa. Rakennus sijoittuu kokonaan tontin kaavan mukaiselle rakennusalalle, joten sen on katsottava myös sijaintinsa puolesta soveltuvan ympäristöönsä, eikä luvan hakijalta voida vaatia rakennuksen sijoittamista oikaisuvaatimuksessa vaaditulla tavalla.

Rakennuslupaharkinnassa on katsottu, että rakentaminen täyttää myös muilta osin maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n vaatimukset. Kadun varrella on eri aikoina rakennettuja ja eri tyylisiä rakennuksia, ja suunnitellun rakennuksen voidaan katsoa soveltuvan tähän ympäristöön ja täyttävän kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon sitä ympäröivä rakennuskanta muun muassa samanvärisen rappauksen osalta. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimus siitä, että nyt rakennettavan rakennuksen tulisi olla nimenomaan yhdenmukainen samalla tontilla sijaitsevan, vanhan rakennuksen kanssa, ei perustu asemakaavaan tai muuhunkaan sääntelyyn.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 17 §:n mukaan tontin ajoneuvoliikenne on suunniteltava ja toteutettava siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa. Rakennusjärjestyksessä ei ole rajoitettu tontin ajoliittymien lukumäärää. Myöskään voimassa olevassa asemakaavassa ei ole tontin ajoliittymää koskevia vaatimuksia. Toisen ajoliittymän lisääminen on perusteltua tontin tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi. Näin ollen tontin suunniteltua uutta ajoliittymää ei ole perusteltua vaatia poistettavaksi.

Myöskään vaatimus kallion ja mäntyjen säilyttämisestä ei perustu asemakaavaan, suojelumääräyksiin tai muuhunkaan sääntelyyn.