Oikaisuvaatimus, rakennusvalvontapalvelujen viranhaltijan myöntämästä pientalon rakennusluvasta

HEL 2019-006509
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 15. / 208 §

Oikaisuvaatimus pientalon rakentamista koskevasta rakennusluvasta, Laajasalo

Miljö- och tillståndssektionen

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä ********** tekemän oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden lupa-arkkitehdin rakennuslupapäätöksestä 7.5.2019 (§ 172), jolla on myönnetty ********** lupa pientalon ja lämpökaivon rakentamiseen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon.

Oikaisuvaatimuksen alainen päätös

Rakennusvalvontapalvelujen lupa-arkkitehti on päätöksellään 7.5.2019 (§ 172) myöntänyt ********** rakennusluvan pientalon ja lämpökaivon rakentamiseen Laajasalon kaupunginosassa, osoitteessa ********** sijaitsevalle tontille ********** Hallinnanjakosopimuksella jaetun tontin alue B:lle rakennetaan kaksikerroksinen kellarillinen pientalo. Tontin alue A:lla on vuonna 1952 valmistunut asuinrakennus.

Hanke perustuu kaupunkiympäristön toimialan maankäyttöjohtajan 22.9.2017 tekemään poikkeamispäätökseen 49-1299-17-S, jossa on hyväksytty poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta tontin tehokkuusluvusta e=0,20 lukuun e=0,25.

Uudispientalon ulkoseinän verhoiluna on vaalea rappaus ja katteena on tumma saumapeltikate. Lämmitysjärjestelmä perustuu maalämmön käyttöön, jota varten tontille rakennetaan lämpökaivo.

Lupakäsittelyn yhteydessä naapuritontin ********** omistajat ovat huomauttaneet, että rakennus ei ole muodoltaan sopusuhtainen eikä sovellu paikalle, minkä lisäksi uudisrakennus estää yhdessä jo olemassa olevien rakennusten kanssa näkyvyyttä. Toisen naapuritontin ********** omistajat ovat huomauttaneet rakennuksen korkeudesta ja ulkonäöstä. Lisäksi he ovat tuoneet esiin alueen luonto- ja kulttuuriarvoja ja ottaneet kantaa rakennuspaikan toiseen ajoliittymään ja ajoneuvojen paikotukseen tontilla.

Vastineessa hankkeeseen ryhtyvä kirjoittaa, että talo on suunniteltu tarkasti poikkeamispäätöksen ja voimassa olevien kaavamääräysten mukaisesti. Rakennuksen julkisivut on suunniteltu sopimaan tyylillisesti kahden erilaisen rakennuksen väliin valitsemalla julkisivujen pinnaksi vaalea rappaus. Kulku tontille on harkittu ja toinen ajoliittymä mahdollistaa tontin järkevän käytön. Kääntyminen omalla tontilla on perusteltu liikenneturvallisuudella. Kadun ja autopaikkojen väliin tullaan istuttamaan puita ja pensaita.

Oikaisuvaatimus

Kiinteistön ********** omistajat ********** ovat 24.5.2019 saapuneella oikaisuvaatimuksellaan vaatineet lupapäätöksen kumoamista ja suunnitelmien muuttamista siten, että niissä otetaan huomioon rakennuksen sijoittuminen tontilla, julkisivun yhteensopivuus tontilla olevan rakennuksen kanssa, ajoliittymä sekä tontin luontoarvot.

Rakennuksen sijoittamisen osalta oikaisuvaatimusta perustellaan muun muassa alueen arkkitehtuurilla ja kulttuurihistoriallisella merkityksellä. Oikaisuvaatimuksen mukaan tontti antaisi mahdollisuuden sijoittaa uudisrakennus maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän ”viihtyisän ja esteettisen elinympäristön tavoitteiden mukaisesti” esimerkiksi taaemmaksi tontilla ja lomittain. Perusteluissa viitataan useisiin saman kadun varrelle 2000-luvulla rakennettuihin uudiskohteisiin.

Oikaisuvaatimuksen mukaan samalla tontilla sijaitsevien rakennusten samanvärinen rappaus ei ole riittävä yhdenmukaisuuden mitta tilanteessa, jossa uudisrakentaminen perustuu hallinnanjakosopimukseen. Tässä tilanteessa rakennukset sijoittuvat lähemmäs toisiaan kuin jos ne olisivat erillisillä tonteilla. Rappauksen lisäksi tulisi huomioida rakennusten korkeussuhteet ja talojen muoto.

Ajoliittymän osalta oikaisuvaatimuksessa todetaan, että ********** kaavaa on muutettu ajoliittymien osalta silloin, kun rakennuspaikan takana oleva tontti jaettiin kahtia. Tällöin ”takatonteille” tehtiin erillinen tie, joka olisi myös ********** käytössä. Tontille, joka on jaettu hallinnanjakosopimuksella, tulisi edelleen olla yksi ajoliittymä ja sen tulisi noudattaa voimassa olevaa ajoliittymäsuunnitelmaa.

Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että ainakin osa tontille jatkuvasta kalliosta ja näyttävät männyt tulee säilyttää.

Vastine

Hankkeeseen ryhtyvät vaativat 15.8.2019 saapuneessa vastineessaan, että oikaisuvaatimus on hylättävä. Lupa perustuu alueen ja ympäristöolosuhteiden sekä voimassaolevien määräysten tarkkaan huomioimiseen. Vastineessa viitataan aiemmin esitettyihin seikkoihin ja referoidaan rakennusluvan perusteena olevaa poikkeamispäätöstä.

Vastineessa todetaan, että talo on sijoitettu linjaan samalla tontilla olevan vanhan talon ja naapuritontilla sijaitsevan, oikaisuvaatimuksen tekijöiden talon kanssa. Jos talo olisi sijoitettu taemmaksi tontille, katunäkymä olisi tullut rauhattomammaksi. Lisäksi vastineessa todetaan, että alue on rakentunut useiden vuosikymmenien aikana, joten rakennusten tyylit ja katunäkymät eivät ole yhteneväisiä. Esimerkkinä mainitaan oikaisuvaatimusten tekijöiden talo, jonka tyyli poikkeaa hankkeeseen ryhtyvien mukaan selvästi naapuritaloista. Hankkeeseen ryhtyvät ovat suunnitelleet talonsa julkisivut sopimaan tyylillisesti kahden erilaisen ja eri-ikäisen rakennuksen väliin muun muassa rappauksen osalta.

Ajoliittymän osalta vastineessa todetaan, että oikaisuvaatimuksessa mainittu ”ajoliittymäsuunnitelma” on toisen tontin ns. kirvesvarsi, joka ei kuulu hankkeeseen ryhtyvien tonttiin. Kallion louhiminen on vastineen mukaan välttämätöntä kulkuyhteyden ja autopaikkojen toteuttamiseksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 § 1 mom.

Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 § 1 mom.

Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Perustelut

Toimenpide on tontin tehokkuusluvun osalta lainvoimaisen poikkeamispäätöksen ja muilta osin asemakaavan mukainen.

Rakennuksen soveltuvuutta ympäristöön säädellään asemakaavassa rakennuksen korkeuden osalta kaavamääräyksellä. Sen mukaan kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,5 m ja rakennuksen harja saa olla enintään 2 m räystään yläpuolella. Suunnitellun rakennuksen korkeus ei ylitä tätä, joten rakennuksen on katsottava korkeutensa osalta soveltuvan ympäristöönsä.

Lisäksi tontin rakennusala on rajattu asemakaavassa. Rakennus sijoittuu kokonaan tontin kaavan mukaiselle rakennusalalle, joten sen on katsottava myös sijaintinsa puolesta soveltuvan ympäristöönsä, eikä luvan hakijalta voida vaatia rakennuksen sijoittamista oikaisuvaatimuksessa vaaditulla tavalla.

Rakennuslupaharkinnassa on katsottu, että rakentaminen täyttää myös muilta osin maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n vaatimukset. Kadun varrella on eri aikoina rakennettuja ja eri tyylisiä rakennuksia, ja suunnitellun rakennuksen voidaan katsoa soveltuvan tähän ympäristöön ja täyttävän kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon sitä ympäröivä rakennuskanta muun muassa samanvärisen rappauksen osalta. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimus siitä, että nyt rakennettavan rakennuksen tulisi olla nimenomaan yhdenmukainen samalla tontilla sijaitsevan, vanhan rakennuksen kanssa, ei perustu asemakaavaan tai muuhunkaan sääntelyyn.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 17 §:n mukaan tontin ajoneuvoliikenne on suunniteltava ja toteutettava siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa. Rakennusjärjestyksessä ei ole rajoitettu tontin ajoliittymien lukumäärää. Myöskään voimassa olevassa asemakaavassa ei ole tontin ajoliittymää koskevia vaatimuksia. Toisen ajoliittymän lisääminen on perusteltua tontin tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi. Näin ollen tontin suunniteltua uutta ajoliittymää ei ole perusteltua vaatia poistettavaksi.

Myöskään vaatimus kallion ja mäntyjen säilyttämisestä ei perustu asemakaavaan, suojelumääräyksiin tai muuhunkaan sääntelyyn.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Detta beslut publicerades 28.10.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös

Rakennus- tai toimenpidelupaa koskevassa asiassa:

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus silloin, kun rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista

Maisematyö- tai rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa:

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • kunnan jäsen
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Stäng

Föredragande

va. yksikön päällikkö
Aarno Alanko

Mer information fås av

Ulpu Juvalainen, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 26467

ulpu.juvalainen@hel.fi

Bilagor

1. Sijaintikartta
2. Rakennuslupa
3. Pääpiirustukset
4. Naapurien huomautukset
5. Oikaisuvaatimus
6. Vastine oikaisuvaatimukseen
7. Poikkeamispäätös
8. Asemakaava

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.