Lausuntopyyntö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän alustava toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2020-2022
Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2020–2022
Päätös
Kaupunginhallitus antoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2020–2022 seuraavan lausunnon:
Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma vastaa hyvin HSY:n strategisiin tavoitteisiin keskittyen ensi vuonna toteutettaviin toimenpiteisiin. Suunnitelma on hyvin linjassa Helsingin kaupungin strategisten ja ilmastotavoitteiden kanssa.
HSY:n strategisten tavoitteiden seurannan osalta mitataan numeerisia erilaisten materiaalivirtojen tavoitetasoja. Vesihuollon ja jätehuollon osalta HSY:n tehtävänä on osaltaan huolehtia näistä tavoitetasoista. Toinen osa strategisista tavoitteista käsittää HSY:n oman sisäisen toiminnan ja palveluntarjoajien laadun parantamisen. Ehdotuksessa esitetyt päämäärät ja toimet ovat kauttaaltaan kannatettavia.
Vesihuollon toimialan strategiset päämäärät ja toimet vuodelle 2020 keskittyvät toimialan oman toiminnan tehostamiseen energiaomavaraisuudessa sekä ilmaan ja mereen johdettavien päästöjen vähentämisessä. Investointistrategiassa ja investointiohjelmassa esitettyjä toimia ovat muun muassa vedenjakelun varmuuden parantaminen ja varautuminen lisääntyvään vedentarpeeseen ja jätevesimääriin HSY -alueen väkimäärän lisääntyessä. Näitä asioita on käsitelty myös Helsingin ja HSY -alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmissa.
Tavoitteiden osalta tuottavuuden nousun tulee olla vuosittain vähintään 1,5 %. Tuottavuusmäärittelyn ja -laskennan on oltava läpinäkyvää. Strategisten tavoitteiden seurantaa tulee tehostaa ja vaadittavat korjaustoimenpiteet tulee toteuttaa riittävän ajoissa. Kokonaisinvestoinneista sekä merkittävien hankkeiden toteutumisesta tulee raportoida jäsenkuntia vuosittain, kaksi kertaa vuodessa. Suunnitellusta vesitariffien hinnankorotuksesta tulee luopua. Tavoitteena tulee olla tariffien reaalisten hinnankorotusten välttäminen. Peruspääomalle tulee maksaa korvausta vuosina 2020-2022.
Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on tarkemmin eritelty Helsingin kaupungille tärkeitä kehittämistoimia. HSY:n normaalin, kaupungin päätöksentekoon kuuluvan toiminta-alueen laajenemisen mahdollistaminen tiivistyvässä Helsingissä ja Östersundomissa on ensisijaista.
Muista jäsenkunnista poiketen Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on lisäksi toimia muun muassa erittäin vanhojen verkostojen saneerauksesta, saarikohteiden vesihuollon kehittämistä sekä sekaviemäröinnistä luopumisesta, jotka kaikki ovat käynnissä. Vallisaari–Kuninkaansaaren vesihuollon kehittämisessä on edetty kiitettävästi. Helsingin kaupungin ja HSY:n väliset keskustelut sekavesiviemäröinnistä luopumisesta on käynnistetty. Esplanadin vesihuoltotunnelin yhteensovittaminen ja suunnittelu on edennyt sujuvasti. Neuvottelut toiminta-alueen uudelleen järjestämisestä Östersundomissa on käynnistetty Helsingin kaupungin, HSY:n ja Sipoon Veden kesken.
Vesijohtoverkoston hävikin pienentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä tulee tehostaa.
Jätehuollon toimialan strategiset päämäärät ja toimenpiteet vuodelle 2020 keskittyvät kaatopaikkojen toiminnan turvaamiseen, vesi- ja ilmapäästöjen hallintaan sekä kiertotalouden tehostamiseen lajittelun ja erilliskeräyksen osalta.
HSY:n on lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelussaan syytä varautua riittävällä tavalla myös Viikinmäen puhdistamon kalliotilan saneeraustarpeeseen.
Jätelain muutos ja Euroopan Unionin vuonna 2018 voimaan tulleet jätesäädökset aiheuttavat muutoksia jätehuollon toimialalla. Merkittäviä ovat muun muassa uudet kierrätystavoitteet, joille on välitavoitteita vuosille 2025, 2030 ja 2035. Jätteiden erilliskeräyksen ja lajittelun lisääminen ovat myös Helsingin kannalta kannatettavia ja tärkeitä tukien kaupungin hiilineutraalisuuden tavoitteita. Jätelain uudistuksen vaikutuksia tulee arvioida.
Seutu- ja ympäristötiedon tuottajana HSY:llä on merkittävä rooli. Alustavasa toimintasuunnitelmassa mainitut vuoden 2020 kehittämistoimet indikaattoreille sisältävät muun muassa HSY:n toiminnan kasvihuonekaasujen päästölaskennan uudella menetelmällä ja hiilinielupotentiaalin laskennan ja raportoinnin. Menetelmien kehittäminen on hyvä tavoite ja raportoinnit tuovat tärkeä tietoa myös Helsingille.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Lausuntopyyntö
HSY pyytää lausuntoa HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2020–2022. Lausuntoa on pyydetty 31.8.2019 mennessä. Lausunnon antamiselle varattua määräaikaa on pidennetty 9.9.2019 asti.
HSY:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2020–2022
HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä on hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan.
Toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteenasetanta ja budjetointi perustuvat yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymään strategia 2025:een. Tavoitteiden pohjana ovat seuraavat strategiset päämäärät:
- Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä- Korkea toimintavarmuus- Sujuvat palvelut- Vakaa talous
ja mahdollistajapäämäärät:
- Hyvän työelämän kehittäjä- Aktiivinen uuden teknologian hyödyntäjä- Tiedolla vaikuttaja- Yhteistyön rakentaja
Toiminta
HSY:n verkostoon pumpatun veden määrän ei arvioida kasvavan suunnittelukaudella. Vuonna 2020 tuotetun veden määrän arvioidaan olevan 94,2 miljoonaa m3 ja laskutettavan vedenmyynnin 75 miljoonaa m3. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän arvioidaan olevan yhteensä 139,9 miljoonaa m3 vuonna 2020. Asiakaskiinteistöillä tehdään noin 8,8 miljoonaa jäteastiatyhjennystä ja kuljetetaan jätteitä yhteensä 273 000 tonnia. Ämmänsuon jäätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan jätteitä yhteensä noin 320 000 tonnia, josta biojätteitä on 61 000 tonnia.
Käyttötalous
HSY:n toimintatuotot vuonna 2020 ovat 375 miljoonaa euroa, 9,7 miljoonaa euroa (2,7%) enemmän vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna. Myyntituottojen budjetoinnissa on otettu huomioon toimintavolyymien muutokset ja sekajäteastioiden tyhjennysmäärien väheneminen sekä vesitaksojen 2 %:n reaalikorotus. Hintojen nosto perustuu tulevien vuosien suurien investointien sekä rahoituskulujen kattamiseen. Jäsenkunnilta veloitettava yleisten alueiden hulevesikorvaus pienentää jäteveden käyttömaksun korotustarvetta. Rakentamisen volyymin arvioidaan pysyvän vielä vuonna 2020 korkealla tasolla, mikä näkyy liittymismaksutuotoissa. Suunnitelmakauden lopulla suunnan on arvoitu kääntyvän laskuun.
Jäsenkunnilta perittävät kuntaosuudet ovat noin prosentti HSY:n toimintatuloista. Kuntaosuuksilla katetaan ne seutu- ja ympäristötiedon sekä ilmastoinfon toiminta- ja pääomakulut, joita ei saada katettua palvelutuotannon myynnistä ja hankerahoituksista saaduilla tuloilla. Vuonna 2020 laskutettavat kuntaosuudet ovat 4,14 miljoonaa euroa (4,10 miljoonaa vuonna 2019).
HSY:n toimintamenot ovat vuonna 2020 183,2 miljoonaa euroa. 5,4 miljoonaa (3 %) enemmän vuoden 2029 ennusteeseen verrattuna. Toimintakate on 183,8 miljoonaa euroa (51,7 % toimintatuloista).
Investoinnit
Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille 2019-2028. Taloussuunnitelmavuosien investointimenoja on jonkin verran tarkistettu investointiohjelmaan verrattuna vesihuollon osalta. Tärkeimmät tarkistukset aiheutuvat Blominmäen hankkeen muutoksista ja Raide-Jokerin aiheuttamista johtosiirtotarpeista.
Rahoitus
Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 miljardia euroa) lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pitkäaikaista lainaa noin 398 miljoonaa euroa, mikäli vuoden 2019 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteen mukaisina.
Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, minkä vuoksi suunnitelmakauden aikana joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 378,6 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 602,6 miljoonaa euroa.
Lähivuosien suurista investoinneista johtuen HSY:n omavaraisuusaste heikkenee suunnitelmakausilta ollen vuoden 2022 lopussa 27,7 %, kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 29,2 %. Suunnitelmakauden ylijäämäiset tulokset kasvattavat omaa pääomaa, mutta vieraan pääoman kasvu suunniteltujen investointien rahoittamaiseksi tarvittavasta ulkopuolisesta lisärahoituksesta johtuen heikentää omavaraisuutta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien hyväksymät kuntayhtymien omistajaohjauksen tavoitteet
Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat hyväksyneet kokouksessaan 15.2.2019 kuntayhtymien omistajaohjauksen tavoitteet seuraavasti:
Yhteiset tavoitteet:
- Tuottavuuden nousun vähintään 1,5 % / vuosi
- Tuottavuusmäärittelyn ja -laskennan on oltava läpinäkyvää
- Strategisten tavoitteiden seurantaa on tehostettava ja vaadittavat korjaustoimet on toteutettava riittävän ajoissa
- Kokonaisinvestoinneista sekä merkittävien hankkeiden toteutumisesta on raportoitava jäsenkuntia vuosittain kaksi kertaa vuodessa
HSY:n tavoitteet:
- Vesihuollon osalta tavoitteena tulee olla tariffien reaalisten hinnankorotusten välttäminen
- Peruspääomalle maksetaan korvausta vuosina 2019–2021
- Tehostetaan toimenpiteitä vesijohtoverkoston hävikin pienentämiseksi
- Jätelain uudistuksen vaikutusten arviointi (jätteiden lajittelun tehostaminen ja sen vaikutukset taksoitukseen)
Päätös tullut nähtäväksi 10.09.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Timo Linden, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550