Valtuustoaloite, Helsinki toteuttaa hirsirakenteisen koulun

HEL 2019-007157
Asialla on uudempia käsittelyjä
7. / 25 §

V 29.1.2020, Valtuutettu Mari Holopaisen aloite hirsirakenteisen koulun toteuttamiseksi

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

Esittelijä totesi, että perusteluja on täydennetty pöydällepanon aikana.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että asia käsitellään kaupunginvaltuuston 29.1.2020 kokouksessa.

Vastaehdotus:
Sanna Vesikansa: Lisätään uusi kappale perusteluosan kuudennen kappaleen jälkeen:

"Kaupunki selvittää, minkä julkisen rakennuksen ja kaavakokonaisuuden yhteydessä hirsirakentamista olisi mahdollisuus viedä eteenpäin. Mahdollisia kohteita voisivat olla esimerkiksi koulut tai päiväkodit. Hirsi- ja puurakentamisen suunnitteluosaamista edistämällä voidaan nostaa puun jalostusarvoa ja vähentää päästöjä. Rakennusten materiaalivalinnoilla on merkittävä vaikutus hiilijalanjälkeen, rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kaupunkikuvaan.”

Kannattaja: Pia Pakarinen

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sanna Vesikansan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Sulje

Mari Holopainen ja 15 muuta valtuutettua toteavat aloitteessaan, että kiinteistöstrategian myötä Helsinki aikoo mittavasti parantaa rakennusten hiilijalanjälkeä ja energiatehokkuutta. Suomessa on rakennettu ja palkittu useita hirsisiä kouluja ja päiväkoteja, mutta Helsingissä ei ole rakennettu merkittävää julkista hirsirakennusta. Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki toteuttaa hirsirakenteisen koulun.

Kaupunginhallitus toteaa, että hirsirakentamiseen liittyvät haasteet ovat samoja kuin muussa puurakentamisessa. Lisäksi hirsirakentamiseen liittyy seuraava erityispiirteitä:

  • Hirsiseinän lämmöneristävyys on lähtökohtaisesti heikompaa kuin muilla seinäratkaisuilla.
  • Hirsirakenteisten rakennusten ilmatiiveyttä pidetään lukuisten liitoskohtien vuoksi huonompana kuin kivi- tai puutalossa.
  • Hirsirakennukset ovat sekä vaaka- että pystyrakenteiden osalta herkkiä äänen sivutiesiirtymille, eli ääni kulkeutuu herkästi puurakennetta pitkin ulkoa rakennuksen sisälle sekä huoneesta toiseen.
  • Hirren positiivisina pidetyt sisäilmaominaisuudet perustuvat siihen, että hirsinen seinärakenne solidina (yksiaineisena) rakenteena on kosteusteknisesti riskittömämpi kuin kerroksellinen seinärakenne tilanteessa, jossa rakenteeseen pääsee kosteutta. Hirren ohella on tarjolla muitakin yksiaineisia rakennusmateriaaleja kuten kennoharkko. Myös CLT:tä saa nykyisin yksiaineisena tuotteena.
  • Hirsirakenne soveltuu huonosti avoimen ja muuntojoustavan oppimisympäristön toteuttamiseen. Koulurakennuksissa hirsi soveltuukin lähinnä julkisivuihin kevyiden väliseinien ollessa levyrakenteisia.

Julkisena hankkijana Helsingin kaupungin on vaikeata suosia yhtä rakennustuotetta muiden kustannuksella. Rakennustuotteen valinnan tulee perustua siihen, mikä ratkaisu kulloinkin tuottaa lopputuloksen, joka parhaiten täyttää sille asetetut tavoitteet.

Helsingin kaupunki seuraa aktiivisesti puurakentamisen kehitystä Suomessa ja ulkomailla mukaan lukien muiden kuntien hirsirakennushankkeet. Hirsirakennuksilla ei kuitenkaan ole osoitettavissa ylivertaisia teknisiä ominaisuuksia muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna. Hirsirakennusten merkittävimpänä erona muuhun puurakentamiseen verrattuna voidaan pitää siihen liittyviä positiivisia mielikuvia. Lisäksi hirsirakentaminen luo rakennuksen ulko- ja sisätilojen arkkitehtuurille voimakkaan oman luonteensa, mistä johtuen hirsirakennus tulee sijoittaa alueelle, johon se soveltuu ja jonka kaupunkikuvaan ja imagoon se tuo lisäarvoa.

Helsingin kaupunki edistää puurakenteisten ja hirsisten koulujen toteutumista parhaiten järjestämällä näiden suunnittelusta kilpailuja, joissa toteuttaja osallistuu suunnitteluratkaisun kehittämiseen ja asettamalla tavoitteet ja vaatimukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat puisista rakennevaihtoehdoista kuhunkin kohteeseen parhaat tavoitteet täyttävän rakenneratkaisun mukaan lukien hirsirakennus.

Aloitteesta on saatu kaupunkiympäristön toimialan lausunto. Päätösesitys on lausunnon mukainen.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.1.2020 käytiin puurakentamista koskeva kyselytuntikeskustelu. Mikäli uudessa AM-ohjelmassa päädytään asettamaan puurakentamista koskevia tavoitteita, voidaan näihin haluttaessa sisällyttää myös hirsirakentamista koskevia kohtia. Helsingin kaupunki tulee jatkossakin olemaan aktiivisesti mukana puurakentamista koskevassa tutkimus- ja kehitysyhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuusto käsittelee aloitteet, jotka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Sulje

Kaupunginhallitus 13.01.2020 § 6

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Reetta Vanhasen ehdotuksesta.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 25251

maria.nelskyla@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 29.01.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 25251

maria.nelskyla@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Valtuutetun aloite, Mari Holopainen, Helsinki toteuttaa Hirsikoulun
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.