Toivomusponsi, hyvinvointi- ja mielenterveysvaikutusten painottaminen sosiaali- ja terveystoimialan talouden suunnittelussa

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Sosiaali- ja terveystoimiala antaa seuraavan lausunnon valtuutettu Alametsän toivomusponteen koskien pitkän tähtäimen hyvinvointivaikutusten ja erityisesti mielenterveysvaikutusten painottamista sosiaali- ja terveystoimialan talouden suunnittelussa:

”Helsingin sosiaali- ja terveystoimen ydintehtävä on tuottaa laadukkaita, monipuolisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka ovat vaikuttavia ja edistävät asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Myös sosiaali- ja terveystoimen talouden suunnittelussa lähtökohtana on määrärahojen ja voimavarojen kohdentaminen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin ja tuottaviin palveluihin. Sosiaali- ja terveystoimessa on psykiatria- ja päihdepalveluissa vahvistettu palvelujen saatavuutta lisäämällä liikkuvaa ja matalan kynnyksen palveluja sekä yhtenäistämällä näyttöön perustuvien hoito-ohjelmien toimintamallit ja rakenteet koko kaupungissa. Syksyllä aloitti toimintansa nuorille yli 13-vuotiaille ja aikuisille kohdennettu matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste - Mieppi, joka vastaa varhaisen vaiheen mielenterveysongelmiin. Mieppiin voi olla yhteydessä ilman lähetettä ja palvelua saa myös videovälitteisesti. Vuonna 2020 vahvistetaan edelleen matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja avaamalla toinen Mieppi-mielenterveyspiste.

Sosiaali- ja terveystoimi on kohdentanut määrärahoja myös lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. Jatkamme tänä vuonna lasten ja nuorten mielenterveysongelmien tunnistamista ja palveluketjujen kehittämistä yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja HUSin kanssa. Otamme myös käyttöön yhteisen huolen tunnistamisen toimintamallin ja lisäämme näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöä. Lisäksi käynnistämme lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon yhteisen projektin, jossa luodaan intensiivisen avohoidon ja tuen malli paljon palveluita tarvitseville nuorille. Edistämme lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia myös osana kaupungin liikkumisohjelmaa sekä Mukana-ohjelmaa.

Edistämme hyvinvointia ja terveyttä muun muassa Savuton Helsinki –toiminnassa, Sutjakka Stadi-verkostossa ja Hyvä kierre-hankkeessa. Kehitämme haavoittuvassa asemassa ja syrjäytymisriskissä olevien ikääntyneiden tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi yhteistä työtä terveys- ja hyvinvointikeskusten, senioripalvelujen, psykiatria- ja päihdepalvelujen, suun terveydenhuollon liikkuvien tiimien kanssa sekä muiden viranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa.

Kaupunkistrategian yhtenä kärkihankkeena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus, jonka päätavoitteena on vähentää eri väestöryhmien ja alueiden välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja sekä löytää vaikuttavimmat eriarvoisuutta ehkäisevät toimintatavat. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhtenä painoalueena on mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistäminen. Kaupungin hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen sekä sen seuranta ja arviointi tuottavat tietoa johtamisen ja suunnittelun tueksi kaikille toimialoille. Lisäksi osana kaupunkitasoista hyte-työtä tullaan hyödyntämään tuoretta kansallista mielenterveysstrategiaa jatkossa.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi on vakiintunut osaksi suunnitelmien ja päätösesitysten normaalia valmistelua sosiaali- ja terveystoimessa. Arviointi nostaa esille kaupunkilaisten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvia asioita. Arviointiohjeeseen on integroitu erilaisia ihmisiin kohdistuvien vaikutuksen arviointeja, joten siihen sisältyy myös psyykkiseen hyvinvointiin liittyvien vaikutusten arviointi.”

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sosiaali- ja terveystoimialan keskeisin tehtävä. Toimialan käyttösuunnitelmassa ja talouden suunnittelussa voimavaroja kohdennetaan palveluihin ja toimintamalleihin, jotka edistävät kuntalaisten ja asiakkaiden hyvinvointia. Määrärahojen ja voimavarojen kohdentaminen kaikkien väestöryhmien mielenterveyttä tukeviin palveluihin lisää myös kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä.