Tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS) vuosille 2020–2023, Uudenmaan ELY-keskus

HEL 2019-008170
Asialla on uudempia käsittelyjä
8. / 458 §

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2020-2023

Kaupunkiympäristölautakunta

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2020–2023 kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Talous ja toimintaympäristö

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on ollut liian alhaisella tasolla jo vuosia. Teiden korjausvelkaa on tämän johdosta jouduttu vähentämään valtion tilapäisellä erillisrahoituksella. ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitustasoa tulisi nostaa, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät sekä asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin alue on koko maan talouden veturi ja sen toimintaedellytykset tulisi turvata huolehtimalla maantieverkon tarpeellisista investoinneista.

Helsingin alueen kehittyminen sekä liikenteen ja kuljetusten toimintavarmuuden turvaaminen edellyttävät valtion sitoutumista yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin. Välttämättömiä maanteiden parantamishankkeita rahoitetaan yhä enemmän kaupunkien rahoituksella. Maanteiden tienpidon kustannusjaossa tulisi noudattaa maantielakiin sekä Suomen Kuntaliiton ja Liikenneviraston hyväksymään ohjeistukseen (nk. sininen kirja) perustuvia yhteisesti sovittuja periaatteita.

Valtion panostaminen maantieverkon kehittämiseen siten, että se tukee MAL 2019 -suunnitelmassa esitettyjä alueellisia asuntotuotantotavoitteita, on erittäin perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä, Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Kehä I:n kehittämistä tulisi jatkaa toteuttamalla Myllypuron eritasoliittymä. Itäkeskuksen eritasoliittymän jatkosuunnittelun käynnistäminen on tärkeää, sillä Itäkeskuksen aluetta kehitetään lähivuosina voimakkaasti. Vuosaaren sataman toimintavarmuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi tulisi panostaa Kehä III:n toimivuuteen ja poistaa tavaraliikenteelle haitallisia pullonkauloja.

Tieverkon tulee olla turvallinen ja mahdollistaa tehokkaat kuljetusketjut sekä kestävä yhdyskuntarakenne ja -liikkuminen. Tieverkon turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi siltojen ja painumien korjauksille tulisi olla oma, muista investoinneista erillinen rahoituksensa.

Toiminta ja tavoitteet

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2020-2023 korostuu liikenteen rooli kokonaisvaltaisena palveluna. Liikennestrategiaan 2025 kootut tavoitteet on konkretisoitu hyvin neljän toimintalinjauksen avulla, mutta rahoituksen niukkuus asettaa suuria haasteita tavoitteiden toteutumiselle. Helsinkiin esitettyjen investointien määrä on erittäin pieni suhteessa liikkujien ja tavaraliikenteen määrään.

Suunnitelmassa korostuu myös turvallinen liikkuminen. Kehäteille asennetut valvontakamerat ovat rauhoittaneet selvästi väylien liikennettä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi myös Helsinkiin suuntautuville säteittäisille maanteille lisätä automaattista kameravalvontaa. Myös vaihtuvaa nopeusrajoitusjärjestelmää tulisi laajentaa etenkin Helsingin sisääntuloväylille, joilla liikenteen nopeustaso vaihtelee suuresti ajokelistä ja vuorokaudenajasta riippuen.

Maanteiden meluntorjunnan parantaminen jää suunnitelmassa liian vähälle huomiolle. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa vielä nykyisestä, joten asuntoalueiden meluntorjunnalle on suuri tarve. Nykyisten vanhojen, usein liian matalien ja huonokuntoisten meluesteiden parantamisen pitäisi sisältyä suunnitelmaan.

Investointikohteet

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2020-2023 on tiehankkeita Helsingin kaupungin alueella erittäin vähän: vain Vt 7:n Puroniityn sillan ja Vt 3:n Pirkkolantien siltojen peruskorjaukset.

Seuraavat tärkeät tiehankkeet, jotka puuttuvat suunnitelmasta, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2020–2023:

- Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Liittymän läheisyydessä on useita merkittäviä maankäytön kehittämishankkeita kuten Stadin ammattiopisto ja Metropolia. Eritasoliittymä parantaisi myös tien liikenneturvallisuutta merkittävästi. Hankkeen tiesuunnitelma on valmis ja rakennussuunnittelu pitäisi käynnistää viipymättä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2021–2023.

- Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2021–2022.

- Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022–2024.

- Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki Kaivoksela, lisäkaistat, linja-autoliikenteen parantaminen ja meluesteet (sisältää Kuninkaantammen eritasoliittymän). Ruuhkautuvalla väylällä bussiliikenteen sujuvuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on tärkeää. Helsingin kaupunki on talousarvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeiden toteuttamiseen vuosina 2023–2024.

- Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä. Helsingin kaupunki on talous-arvioehdotuksessaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2024–2025. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen.

- Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä meluhaittojen vähentämiseksi. Helsingin alueen maanteiden kiireellisimmät meluntorjuntakohteet on esitetty HSL:n KUHA -suunnitelmassa.

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on lähettänyt Helsingin kaupungin käyttöön ja mahdollista lausuntoa varten tienpidon ja liikenteen suunnitelman 2020–2023.

Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2019 on noin 85 milj. euroa. Määräraha käytetään pääosin tiestön päivittäiseen kunnossa- ja ylläpitoon. Tieverkon parantamisinvestointeihin ei ole osoitettu lainkaan rahoitusta vuodelle 2019, eikä Helsingin kohteisiin suunnitelmakaudella 2020-2023.

Tienpidon perusrahoituksen ostovoima on laskenut kymmenessä vuodessa neljänneksellä, ja samaan aikaan liikennesuorite Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimalla tieverkolla on kasvanut huomattavasti. Lisääntyvä liikenne lisää tiestön kulumista ja siten myös perusrahoituksen tarvetta.

ELY-keskuksen liikennestrategian päätavoitteina on tarjota elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset ja tehokasta logistiikkaa, sekä asukkaille sujuvaa arkea ja mahdollisuuksia kestäviin liikkumisvalintoihin. Tavoitteet on konkretisoitu neljän toiminta-linjauksen avulla: kustannustehokkaat kuljetusketjut, kestävä yhdyskuntarakenne ja liikkumisratkaisut, turvallisuutta kaikille tienkäyttäjille ja digitalisaatiolla uusia toimintamalleja.

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 26.9.2019 mennessä.

Lausuntopyynnön liitteet

Liitteenä ovat Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2020-2023, vuoden 2019 hankkeet ja suunnitelmakauden 2020–2023 hankkeet.

Suunnitelman nettiversio löytyy osoitteesta: https://www.tienpidonsuunnitelma.fi/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 25.09.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho

Lisätietojen antaja

Anna Pätynen, liikenneinsinööri: 09 310 37110

anna.patynen@hel.fi

Helena Ström, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 38571

helena.strom@hel.fi