Työryhmän asettaminen, vammaistyön rajoitustoimenpide ja itsemääräämisoikeuden asiantuntijatyöryhmä

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päätti asettaa 1.9.2019 lukien asiantuntijatyöryhmän seuraamaan vammaistyön rajoitustoimenpiteitä ja niiden tilastointia. Lisäksi ryhmän tehtävä on päivittää itsemääräämisoikeus eli IMO-käsikirja ja vastata itsemääräämisoikeuteen liittyvän osaamisen kehittämisestä vammaistyössä. Asiantuntijaryhmä toimii myös erityishuoltopiirin tehtävien osalta asiantuntijana Apotin käyttöönottoon liittyen.

Työryhmän puheenjohtajana toimii vammaisten sosiaalityön päällikkö Jonna Weckström, perhe- ja sosiaalipalvelut, vammaisten sosiaalityö.

Työryhmän muut jäsenet ovat:

- varapuheenjohtaja ylilääkäri Laura Åberg, perhe- ja sosiaalipalvelut, kehitysvammapoliklinikka

- johtava lakimies Karri Välimäki, hallinto, päätöksenteon tuki

- johtava sosiaalityöntekijä Anu Purhonen, perhe- ja sosiaalipalvelut, vammaisten sosiaalityö

- vastaava psykologi Lotta Seppälä, perhe- ja sosiaalipalvelut, kehitysvammapoliklinikka

- johtava ohjaaja Tuomo Ratinen, perhe- ja sosiaalipalvelut, vammaisten työ- ja päivätoiminta, toimintakeskus Cäpsä

- johtava ohjaaja Heidi Ruoho, perhe- ja sosiaalipalvelut, vammaisten asumispalvelut, Aurinkolahden ryhmäkoti

- ohjaaja Johanna Pirhonen, perhe- ja sosiaalipalvelut, vammaisten työ- ja päivätoiminta, Pasilan toimintakeskus

- ohjaaja Sari Tuira, perhe- ja sosiaalipalvelut, vammaisten asumispalvelut, Aurinkolahden ryhmäkoti

- suunnittelija Elisabeth Pohjanheimo-Vihavainen, perhe- ja sosiaalipalvelut, vammaistyö

- suunnittelija Katja Hernesniemi, perhe- ja sosiaalipalvelut, vammaistyö

Työryhmän sihteeri on toiminnansuunnittelija Merja Jäntti, hallinto, henkilöstö ja kehittämispalvelut.

Asiantuntijaryhmä raportoi toiminnastaan sekä rajoitustoimenpiteiden käytöstä vammaistyön johtajalle kaksi kertaa vuodessa.

Erityishuoltolaissa säädetään erityishuollon rajoitustoimenpiteiden käytön yleisistä edellytyksistä. Erityishuoltolain tarkoittamia rajoitustoimenpiteitä on kiinnipitäminen, aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilön tarkistus, lyhytaikainen erillään pitäminen, välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta, rajoittavien välineiden ja asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa, valvottu liikkuminen ja poistumisen estäminen. Rajoitustoimenpiteiden käyttöä tulee arvioida ja niitä tulee pyrkiä vähentämään. Erityishuoltolain 42 b 2 mom edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on, että käytettävissä on riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön tuntemushoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten.

Kun kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin lisättiin vuonna 2016 rajoitustoimenpiteistä koskevat säädökset, perustettiin Helsingin vammaistyöhön työryhmä joka laati IMO käsikirjan ohjeistamaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisessa sekä että rajoittamistoimenpiteiden osalta. Ohjeita sovelletaan omaan toimintaan sekä ostopalveluna järjestettyihin palveluihin. Rajoitustoimenpiteiden seurantaa varten vammaistyössä on toiminut Rajoitustoimenpiteiden seuranta (RAPISE) työryhmä. Toiminnan yhdenmukaistamiseksi ja koordinoimiseksi työryhmä on esittänyt näiden kahden työryhmän tilalle nimettävän vammaistyön rajoitustoimenpide ja itsemääräämisoikeuden asiantuntijaryhmän.

Apotin käyttöönoton valmistelussa on huomioitava, että Helsinki muodostaa oman erityishuoltopiirinsä. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi asiantuntijaryhmä toimii erityishuoltopiirin tehtävien osalta asiantuntijana Apotin käyttöönottoon liittyen.