Toimenpidepyyntö, Asunto Oy Kärjensivu
Toimenpidepyyntö, Asunto Oy Kärjensivu
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti, ettei se ryhdy toimenpiteisiin Asunto Oy Kärjensivun toimenpidemääräystä koskevan hakemuksen johdosta.
Pöytäkirjanote saantitodistuksella Asunto Oy Kärjensivun asiamiehelle, sekä seuraaville henkilöille: **********
Päätöksen perustelut
Alueella on voimassa asemakaava nro 12195, joka on tullut voimaan 18.7.2014. Tontit 20 ja 22 ovat asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta.
Tontin 91-49-229-22 omistavat määräosin Anestesiapalvelut Hotakainen Oy, ********** Tontin 91-49-229-20 omistaa Asunto Oy Kärjensivu.
Tontille 91-49-229-22 on vuonna 2015 myönnetty neljä rakennuslupaa neljän pientalon rakentamiselle. Pientalot on vuosina 2017-2018 pidetyissä loppukatselmuksissa otettu käyttöön. Lopullisia loppukatselmuksia ei ole pidetty, ja pihatyöt ovat kesken.
Pientalojen hyväksytyissä pääpiirustuksissa on esitetty pihamaan korkoasemat. Hyväksyttyjen pääpiirustusten mukaan korkoasemat rasitealueella ovat +3.15 tai +3.20. Kaupunkimittausosaston sijaintikatselmuspöytäkirjassa 12.12.2016 todetaan, että rakennus on sijainniltaan ja korkeusasemaltaan rakennusluvan mukainen.
Hyväksytyissä pääpiirustuksissa esitetyt ja sijaintikatselmuspöytäkirjassa toteutuneeksi todetut pihamaan korot vastaavat rasitesopimuksessa mainittua korkoasemaa.
Osapuolten välillä on solmittu rasitesopimus, joka on allekirjoitettu 19.5.2015, ja rekisteröity 9.1.2016. Rasitesopimuksella on sovittu kiinteistöjen 91-49-229-20 ja 91-49-229-22 välisistä käyttöoikeuksista. Sopimuksen mukaan tontilla 20 on rasitteena pysyvä oikeus jätevesiviemäri- ja sadevesiviemärijohtojen sijoittamiseen ja käyttämiseen tontin 22 alueella. Tontilla 20 on myös tarvittaessa näiden viemärijohtojen käytön osalta tarpeellisten tarkastus- ja puhdistuskaivojen sijoittamiseen ja käyttämiseen tontin 22 alueella, mikäli niitä ei ilman huomattavaa haittaa voida sijoittaa tontin 20 alueelle. Rasitealue on esitetty oheisella rasitekartalla ja vaaleanpunaisella (*beigellä) (Viemärirasitealue B, jatkossa ”rasitealue”) ja sen leveys on 3 metriä. Rasitetta koskevien ehtojen mukaan tontti 20 vastaa omassa käytössään olevien viemärijohtojensa (ja kaivojen) rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista. Rasitealue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa entiseen kuntoonsa siten, että tontille 22 ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia rakentamisesta. Lisäksi mikäli rasitealueella joudutaan suorittamaan kaivamista, kaivettu alue kunnostetaan kaivamisen jälkeen entiseen kuntoonsa ilman tarpeetonta viivytystä. Rasitealueella ei saa suorittaa sellaista rakentamis-, kaivamis-, tai istutus- ym. töitä, jotka voivat vaikeuttaa rasitealueen, viemärijohtojen (ja kaivojen) käyttöä ja kunnossapitoa.
Rasitesopimuksessa todetaan, ettei käyttöoikeuksista suoriteta korvauksia puolin eikä toisin.
Sopimuksessa ei ole mainintaa siitä, miten tai missä sopimusta koskevat riidat ratkaistaan.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on kyse nimenomaan rasitealueella ilmenneistä ongelmista. Hakijoiden mukaan tontilla tehtyjen rakennustöiden johdosta viemäriputket ovat paljastuneet ja notkahtaneet. Alueelle on perustettu kiinteistönmuodostamislain nojalla kiinteistörasite koskien nyt puheena olevia viemäreitä ym. putkia. Ratkaistavana on siis kysymys siitä, onko tontti 22 rakennus- tai muilla toimenpiteillään rikkonut mainittua rasitesopimusta, ja onko kyseessä sellainen maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä mainittu toiminta tai laiminlyönti, jonka rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa oikaisemaan.
Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Rakennusvalvonta on päätöksellään 2.6.2015 § 232 myöntänyt rakennusluvan tontille 91-49-229-22. Pääpiirustuksissa rasitealuetta lähinnä oleva uusi rakenne alueella on merkitty rakennusluvassa vahvistetussa asemapiirroksessa korkoon +3.2. Niin ikään rasitesopimuksessa alueen koroksi on merkitty +3.2. Rakennuslupaa koskien on suoritettu sijaintikatselmus, jossa ei ole todettu rakennuspaikan sijainnin tai koron poikkeavan tältä osin siitä, mitä pääpiirustuksissa on esitetty. Edelleen vastaava työnjohtaja on antanut rakennusvalvontapalveluille lausunnon, jossa hän ilmoittaa mitanneensa 26.5.2017 lopullisen maankoron kyseisellä kohdalla olevan +3.15, joka ei merkittävällä tavalla poikkea pääpiirustuksesta vahvistetusta maankorosta.
Esitetyn selvityksen nojalla ei ole ilmennyt sellaista luotettavaa näyttöä, joka perusteella olisi voitu todeta, että rakentaminen tontilla olisi ollut myönnettyjen rakennuslupien vastaista.
Hakemuksessa on kyse kiinteistönmuodostamislain nojalla perustetun rasitteen rasitealuetta ja sen käyttämistä yksityisoikeudellisesta sopimusta koskevasta riitaisuudesta. Rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan ei kuulu yksityisoikeudellisten sopimusten noudattamisen valvominen tai niitä koskevien riitaisuuksien ratkaiseminen. Helsingin käräjäoikeus on lainvoimaisella tuomiollaan 12.12.2019 19/58446 velvoittanut Asunto Oy Kärjensivun omalla kustannuksellaan rakentamaan sadevesi- ja jäteviemärinsä siten, että ne kulkevat vähintään 1 metrin syvyydellä ja asentamaan putkien yläpuolelle routaeristyksen. Asunto Oy Kärjensivun 15.10.2020 rakennusvalvontapalveluille ilmoittaman tiedon mukaan käräjäoikeuden tuomion mukaiset toimet on toteutettu tontilla.
Näin ollen, koska asiassa ei ole ilmennyt myönnettyjen rakennuslupien vastaista rakentamista eikä muuta maankäyttö- ja rakennuslain vastaista toimintaa tai sen nojalla jollekin kuuluvien velvollisuuksien laiminlyöntiä, ei MRL 182 §:n mukaista velvoitetta voida asettaa.
Asunto Oy Kärjensivun vaatimukset ja niiden perusteet
Asunto Oy Kärjensivu on vaatinut, että ympäristö- ja lupajaosto velvoittaa tontin 91-49-229-22 omistajat yhteisvastuullisesti suorittamaan seuraavat toimenpiteet tontin 91-49-229-22 alueella: suorittamaan kameratarkastuksen viemärilinjan sekä sen liitoksien, tarkastuskaivojen ja liittymäkohtien osalta ennen korjaustoimenpiteiden aloittamista, suorittamaan tarpeelliset korjaustoimenpiteet edellä mainitun kameratarkastuksen jälkeen siten, että viemärilinja saatetaan siihen tilaan, jossa se oli ennen Kuultavien suorittamien rakennustöiden aloittamista, puhdistamaan viemärilinjan, uusimaan viemärilinjan pohja- ja perustusrakenteet sekä tällä hetkellä avoimella, että aiemmin avatulla osalla ja palauttamaan viemärilinjan korkoaseman alkuperäisen suunnitelman mukaiseen tilaan, eristämään viemärilinjan siten, kuin sen asemointi edellyttää, ja toteuttamaan muut suojaavat rakennustoimenpiteet saattaakseen viemärilinjan normaalia vähäisempään peittosyvyyteen, laskemaan viemärilinjan tarkastuskaivot uuteen pinnatasoon, palauttamaan pintamaat ja maisemarakenteet edellä mainittujen korjaustöiden jälkeen viemärirasiteoikeuden kohteena olevalta osalta siihen tilaan, jossa ne olivat ennen Kuultavien suorittamien rakennustöiden aloittamista, sekä dokumentoimaan ja tarkastuttamaan kaikki edellä mainittuihin toimenpiteiden toteutuksen.
Hakija pyytää, että Kuultavat velvoitetaan tekemään edellä mainitut toimenpiteet kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston asettamassa määräajassa ensisijaisesti sakon ja toissijaisesti teettämisen uhalla.
Perusteluina vaatimuksille on esitetty muun ohella seuraavaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain (jäljempänä MRL) 182 §:ssä on säädetty, että jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.
Viranomaisen MRL 182 §:n nojalla antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakkoa tai teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (jäljenpänä UhkaSL) säädetään.
Kiinteistönmuodostamislain (jäljempänä KML) 154 §:n mukaan kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus viemärijohdon ja muiden jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen
UhkaSL 5 §:n mukaan kyseisessä laissa tarkoitettu asia voidaan panna vireille sen hakemuksesta, jonka etua tai oikeutta asia koskee.
Hakija omistaa Helsingin kaupungin Laajasalon kaupunginosassa sijaitsevan tontin 091-49-229-20 (jäljempänä "Tontti 20"). Kuultavat omistavat yhdessä Laajasalon kaupunginosassa sijaitsevan tontin 091-49-229-22 (jäljempänä "Tontti 22").
Hakija ja Kuultavat (jäljempänä yhdessä "Osapuolet") ovat tehneet 19.5.2015 päivätyn rasitesopimuksen (jäljempänä "Rasitesopimus"). Rasitesopimuksen mukaan Hakijan omistamalla Tontilla 20 on rasitteena pysyvä oikeus jätevesi-ja sadevesiviemärijohtojen sijoittamiseen ja käyttämiseen Tontin 22 alueella. Kyseinen rasite on rekisteröity 9.1.2016.
Hakija on rakennuttanut rasitealueen Rasitesopimuksen mukaisesti ja toimittanut Kuultaville Rasitesopimusta varten piirustukset viemärin sijoittelusta. Kuultavat ovat tämän jälkeen nimenomaisesti vahvistaneet Hakijalle, että he ovat tarkastaneet suunnitelmat. Kuultavien allekirjoittaman Rasitesopimuksen liitteenä olevassa karttapiirroksessa on lisäksi maanpinnan korkeusaseman selvästi ilmaiseva merkintä +3,20.
Hakija on toteuttanut viemärirasitealueen rakentamisen kaikilta osin rakennusluvan ja Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston hyväksymien suunnitelmien mukaisella tavalla ja Rasitesopimusta noudattaen. Näin ollen Hakija on asentanut viemärinsä oikeaan korkeusasemaan. Tämä seikka on todettu myös diplomi-insinööri, maanmittausinsinööri ********** ja rakennusmestari, auktorisoitu rakennuttaja (RAP), ylivalvoja ********** loka-marraskuussa 2016 suorittamissa varmistusmittauksissa.
Kuultavat ovat teettäneet rakennustöitä Tontin 22 alueella sen jälkeen, kun Hakija jätevesiviemäri on asennettu tontin alueelle. Kuultavat eivät kuitenkaan ole tällöin ottaneet huomioon rakentamisessaan Hakijan viemärin korkeusasemaa ja asemointia, vaikka ovat olleet niistä tietoisia. Tämän seurauksena Tontilla 22 olevat rakennukset ja maanpinta ovat tulleet rasiteviemäriin nähden väärään korkeusasemaan.
Osapuolet ovat Rasitesopimuksessa sopineet, että rasitealueella ei saa suorittaa rakentamis-, kaivamis- tai istutus- ym. töitä, jotka voivat vaikeuttaa rasitealueen, viemärijohtojen ja kaivojen käyttöä ja kunnossapitoa. Kuultavien olisi tämän vuoksi pitänyt toteuttaa rakentaminen asianmukaisesti siten, etteivät rasitealueen käyttö ja kunnossapito vaikeudu. Kuultavat eivät ole noudattaneet tätä velvollisuuttaan, vaan ovat rakentamisessaan poikenneet Rasitesopimuksen mukaisesta korosta.
Rasiteoikeuden haltijana olevalle kiinteistölle eli Hakijan tontille aiheutuu haittaa ja vahinkoa Kuultavien toiminnan johdosta, koska Hakijan uusi jätevesiviemäri on Kuultavien Tontilla 22 teettämien rakennustöiden yhteydessä ja niiden seurauksena painunut notkolle. Notkahtaminen on oikaistava, jotta viemäri voisi luotettavasti toimia.
Notkahtamisen lisäksi Kuultavien tekemät työt ovat johtaneet siihen, että maanpinta Kuultavien tontin alueella on liian lähellä viemäriä. Seurauksena tästä on viemärin routimisvaara ja vaara siitä, että viemäriputki vaurioituu Kuultavien tontilla tapahtuvan liikenteen tai muun viemäriin kohdistuvan mekaanisen rasituksen vuoksi. Viemäriputki on tämän vuoksi peitettävä tarpeeksi suurella määrällä maata ja maanpinta saatettava viemäriputkeen nähden sellaiseen korkeusasemaan, että putki turvallisesti peittyy ja on suojattu niin lämpötilan vaihteluista kuin mekaanisesta rasituksestakin aiheutuvalta vahingoittumiselta.
Koska maanpinta Kuultavien Tontilla 22 on niin lähellä Hakijan jätevesiviemäriä, että viemäri on talviolosuhteissa vaarassa jäätyä, on Kuultavien asennettava vahinkojen rajoittamiseksi ja lisävahinkojen estämiseksi viemärin viereen saattolämmitys sen lisäksi, että viemärin päälle toteutetaan edellä lausutuin tavoin riittävän paksu kerros maata.
Viemärilinjan kaikkien kärsimien vaurioiden laatu ja laajuus eivät ole toden-nettavissa ilman tarkempaa tutkimista. Tämän vuoksi tarvittavien korjaustoimenpiteiden yksilöinti edellyttää viemärilinjan kuvaamista kameralla koko viemärilinjan asennetulta matkalta. Notkolla ollut viemärilinja saattaa esimerkiksi olla tukossa tai tukkeutumassa, mikä seikka voidaan todentaa varmimmin kamerakuvauksella.
Osapuolet ovat kirjelmöineet rasiteasian tiimoilta noin vuoden ajan. Kuultavat eivät kuitenkaan ole suostuneet Hakijan toistuvista vaatimuksista huolimatta suorittamaan mitään toimenpiteitä rasiteviemärille aiheuttamansa notkahduksen oikaisemiseksi ja maanpinnan saattamiseksi oikeaan korkeusasemaan. Kuultavien menettelyssä on kysymys MRL:n vastaisista toimista (maanpinnan toteuttaminen väärään korkeusasemaan ja viemärin painaminen notkolle) sekä
MRL:ään perustuvan velvollisuuden laiminlyönnistä (kieltäytyminen korjaustoimista), koska maanpinnan oikea korkeusasema +3,20 ja Kuultavien velvollisuus olla aiheuttamatta rakennustöillä viemärin painumista johtuvat KML:n nojalla vahvistetusta kiinteistörasitteesta.
Kuultavat on edellä lausutun johdosta velvoitettava määräajassa suorittamaan tarvittavat toimenpiteet MRL 182 §:n mukaisella toimenpidemääräyksellä, jota on niskoittelun estämiseksi tehostettava ensisijaisesti uhkasakolla ja toissijaisesti teettämisuhalla. Määräajan tulisi olla niin lyhyt, että toimenpiteet tulevat tehdyiksi ennen seuraavaa talvikautta, jolloin viemäriputken jäätymisen vaara on jälleen käsillä.
Hakija on UhkaSL 5 §:n nojalla oikeutettu tekemään hakemuksen hallintopakon käytöstä, sillä Kuultavien menettely loukkaa Hakijan pysyvää oikeutta jätevesi- ja sadevesiviemärijohtojen sijoittamiseen ja käyttämiseen Kuultavien tontin alueella.
Vastineet
Asunto Oy Kärjensivun hakemus on toimitettu tiedoksi tontin 91-49-229-22 omistajille. Tontin osaomistaja ********** on toimittanut vastineen rakennusvalvontaan. Vastineessa todetaan asiassa käydyn sovintoneuvotteluja. Lisäksi vastineessa kerrotaan, että asiassa on vireillä kanne käräjäoikeudessa, jonka asiakirjat ovat sähköpostin liitteenä.
Asunto Oy Kärjensivun vastalausuma
Asunto Oy Kärjensivu on toimittanut vastalausuman, jossa todetaan seuraavaa.
********** ei ole vastauksessaan esittänyt mitään seikkaa, jonka vuoksi asia tulisi ratkaista toisella tavoin kuin Kärjensivu on hakemuksessaan esittänyt. Vastaus ei suurimmalta osaltaan edes koske nyt käsillä olevaa toimenpidepyyntöasiaa, vaan vastapuoli on lähinnä selostanut näkemyksiään Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevassa riita-asiassa käydyistä sovintoneuvotteluista. Toimenpidepyyntöasiassa on kysymys siitä, rikkooko vastapuolen toteuttama rakentaminen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston toimitusinsinöörin päätöksellä 3.12.2015 Kärjensivun tontin hyväksi perustettua johtorasitetta ja toimitusinsinöörin rasitepäätöksessä Volasen ja hänen myötäpuoliensa omistaman kiinteistön rakentamiselle asetettuja ehtoja ja rajoituksia. Sillä seikalla, että asianosaiset ovat käyneet riita-asiassa sovintoneuvotteluja, ei ole tämän kysymyksenasettelun kannalta mitään merkitystä. Sovintoneuvottelut ovat jääneet vaille merkitystä myös riita-asiassa, koska ne ovat päättyneet tuloksettomina.
Toisin kuin ********** on vastauksessaan antanut ymmärtää, Kärjensivu ei ole sen paremmin sovintoneuvotteluissa kuin missään muussakaan yhteydessä myöntänyt, että Kärjensivu olisi sijoittanut viemärijohtonsa väärään korkeusasemaan tai tehnyt mitään muutakaan sitä rakentaessaan. Kärjensivu on kiistänyt ja kiistää edelleenkin kaikki tällaiset väitteet niin toimenpidepyyntö- kuin riita-asiassakin. Kärjensivu liittää tähän vastalausumaan Helsingin käräjäoikeudelle riita-asiassa antamansa vastauksen ja lausuman, joista ilmenee, että Kärjensivu on kiistänyt vastapuolen kanteen ja sen tueksi esitetyt väitteet käräjäoikeudessa kaikilta osin: Liitteet 1-2. Kärjensivu nojautuu kaikkeen siihen, mitä Kärjensivu on mainituissa kirjelmissään lausunut, myös nyt käsillä olevassa rakennusvalvonta-asiassa toimenpidepyyntönsä perusteina.
Varmemmaksi vakuudeksi siitä, että Kärjensivu on sijoittanut viemärijohtonsa oikeaan korkeusasemaan, Kärjensivu on pyytänyt Mitta Oy:tä toimittamaan viemärijohdon korkeusaseman vaaitsemisen kaivojen vesijuoksuista. Mittauksen tulokset on merkitty Mitta Oy:n 4.10.2018 päivätyn mittausraportin liitteenä olevaan asemapiirustukseen, josta ilmenee, että viemärijohdon korkeusasemat ovat sellaiset kuin niiden kuuluukin suunnitelmien mukaan olla: Liite 3. Virheenä ei näin ollen ole se, että Kärjensivu olisi sijoittanut viemärijohdon väärään korkeusasemaan, vaan se, että ********** ja hänen myötäpuolensa ovat tietoisina johtorasitteesta ja sen mukaisesta viemärijohdon korkeusasemasta suunnitelleet ja rakentaneet talonsa korkeusasemaan, joka on viemärijohdon sijaintiin nähden virheellinen, jättäneet viemärijohdon päälle liian vähän maa-ainesta ja aiheuttaneet rakennustöillään viemärijohdon notkahtamisen.
Viemärirasite on merkitty 3.12.2015 pidetyssä lohkomistoimituksessa samaan paikkaan kuin rasitesopimuksen liitteenä olevassa karttapiirroksessa. Kartassa on ********** ja hänen myötäpuoltensa rakennusten vierustalla korkomerkintä +3.20, joka osoittaa sen, millä tasolla heidän kiinteistönsä maanpinnan tulee rasitealueella olla. Kärjensivu on huomioinut edellä mainitun maanpinnan korkoaseman viemärijohdon asennuksessa asianmukaisesti niin, että viemäri kulkee kyseisen korkoaseman alapuolella. ********** ja hänen myötäpuolensa ovat kuitenkin rakentaneet tontillaan niin, että maanpinta rasitealueella on todellisuudessa muodostunut selvästi rasitepäätöksessä edellytettyä tasoa +3.20 alemmaksi. ********** ja hänen myötäpuolensa ovat näin ollen itse rikkoneet rasitepäätöstä. Kärjensivu on toimittanut ********** ja hänen myötäpuolilleen rasitesopimusta varten piirustukset rasiteviemärin sijoittelusta. ********** on ottanut tehtäväkseen varmistaa, että hänen ja hänen myötäpuoltensa suunnitelmat ovat Kärjensivun suunnitelmien kanssa yhteensopivat viemärijohdon sijainnin osalta. ********** ja hänen myötäpuolensa ovat vahvistaneet Kärjensivulle, että suunnitelmat on tarkistettu. ********** ja hänen myötäpuolensa ovat näin ollen rakennustöitä tehdessään tienneet Kärjensivun viemärin korkeusaseman ja siksi voineet ottaa sen huomioon suunnitelmissaan ja rakentamisessaan. He ovat kuitenkin tämän laiminlyöneet, minkä seurauksena heidän rakennuksensa ja maanpinta heidän tontillaan ovat tulleet viemärijohtoon nähden väärään korkeusasemaan.
Edellä kerrotut seikat käyvät ilmi Kärjensivun käräjäoikeudelle antaman 8.9.2017 päivätyn vastauksen sivuilta 16–17 kappaleista 40–43, joissa lausuttuun Kärjensivu nojautuu myös nyt käsillä olevassa toimenpidepyyntöasiassa.
Kärjensivun näkemyksen mukaan Helsingin käräjäoikeudessa vireillä oleva riita-asia ei estä rakennusvalvontaviranomaista antamasta Kärjensivun pyytämää toimenpidemääräystä. Käräjäoikeus ratkaisee vain ne kannevaatimukset, jotka sille on esitetty, ja nämäkin vain toimivaltansa rajoissa. Kärjensivun rakennusvalvonnalle esittämät toimenpidepyynnöt eivät sisälly käräjäoikeudessa esitettyihin kannevaatimuksiin, vaan ainoa viranomainen, jossa ne ovat käsiteltävänä, on rakennusvalvontaviranomainen. Kärjensivu ei edes ole kantajana käräjäoikeudessa, vaan kantajina ovat ainoastaan ********** ja hänen myötäpuolensa, jotka ovat esittäneet erinäisiä sopimusoikeudellisia vahingon-korvaus- ja teettovaatimuksia. Kuten Kärjensivun käräjäoikeudelle antamasta vastauksesta ja lausumasta ilmenee, käräjäoikeuden toimivalta on näidenkin vaatimusten osalta kyseenalainen. Käräjäoikeuden puheenjohtaja on ilmoittanut, että asian käsittely käräjäoikeudessa jatkuu vasta syksyllä 2019.
Edellä lausuttu tarkoittaa sitä, että käräjäoikeudesta ei saada ratkaisua ennen kuin noin vuoden kuluttua nykyhetkestä, eikä ratkaisua tällöinkään saada niihin toimenpidepyyntöihin, jotka Kärjensivu on rakennusvalvonnalle esittänyt, vaan ainoastaan ********** ja hänen myötäpuoliensa sopimusoikeudellisiin korvaus- ym. vaatimuksiin. Ainoa viranomainen, joka toimenpidepyynnöt voi ratkaista, on rakennusvalvontaviranomainen. Asian ratkaisemista rakennusvalvonnassa ei tämän vuoksi ole Kärjensivun käsityksen mukaan syytä viivyttää. Kärjensivu pyytääkin, että rakennusvalvontaviranomainen ratkaisee asian kai-kilta niiltä osin, kuin rakennusvalvontaviranomainen on asiassa lain mukaan toimivaltainen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 10.11.2020
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite).
Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Sara Rintamo, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 26485