Perusopetuksen kieliohjelma

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalautakunnan jaostojen tehtävänä on päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta. Ruotsin kielen kielikylpyopetuksen yhtenäistä kieliohjelmaa on valmisteltu yhteistyössä koulujen johtokuntien kanssa ja sen tavoitteena on, että kaikki kielikylpyohjelmassa opiskelevat oppilaat opiskelevat jokaisella vuosiluokalla ruotsia vähintään 2 vuosiviikkotuntia.

Kielikylpyohjelma tarkoittaa valtakunnallisen opetussuunnitelman määrittelemää ruotsin varhaista täydellistä kielikylpyohjelmaa, joka alkaa varhaiskasvatuksessa ja kestää perusopetuksen loppuun asti. Kielikylpyopetuksella viitataan ohjelman perusopetuksen aikaiseen osuuteen. Kieliohjelma tarkoittaa oppilaan perusopetuksen aikana opiskelemia A- ja B-oppimäärän kieliä.

Kielikylpyopetusta Helsingissä annetaan vain ruotsin kielellä ja kielikylpyohjelmaa noudattavia polkuja on yhteensä seitsemän. Ohjelmaan haetaan varhaiskasvatushakemuksella ja jokaiselle kielikylpyohjelmasta paikan saaneelle oppilaalle taataan paikka kielikylpyohjelman mukaisessa esi- ja perusopetuksessa.

Kielikylpyopetusta annetaan Meilahden ala-asteen, Kallion ala-asteen, Lauttasaaren ala-asteen, Puotilan ala-asteen kouluissa, Taivallahden, Hiidenkiven ja Pasilan peruskouluissa sekä Meilahden ja Vartiokylän yläasteen kouluissa. Kielikylpyopetuksen mukaisen perusopetuksen ensimmäisellä luokalla aloittaa vuosittain 165 oppilasta. Aloituspaikkoja on lisätty pohjoiselle suurpiirille 1.8.2018 alkaen, mikä lisää aloituspaikkojen määrän 190 paikkaan ensimmäisten oppilaiden siirtyessä uudelta polulta perusopetukseen lukuvuonna 2023-2024.

Kielikylpyohjelman tavoitteena on, että suomenkielisessä perusopetuksessa opiskeleva oppilas saavuttaa perusopetuksen päätteeksi vahvan kielitaidon molemmissa kotimaisissa kielissä. Tavoitteeseen pyritään opettamalla kaikkia perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvia oppiaineita suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi oppilas opiskelee ruotsia yhtenä kieliohjelmaan kuuluvana kielenä.

Valtakunnallisen opetussuunnitelmassa määritellään ruotsin varhaisen täydellisen kielikyvyn tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohdat. Opetuksenjärjestäjän tulee määritellä paikallisessa opetussuunnitelmassaan kielikylpykielen opetuksen sisällöt ja tuntimäärä. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa todetaan lisäksi, että kielikylpykieli on yleensä oppilaan A1-kieli.

Helsingin kaupungin opetussuunnitelmassa on määritelty äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen suomeksi opetettavan osuuden vähimmäismäärä, mitä säätelee perusopetuslaki (Peruopetuslaki §10). Loput oppimäärään kuuluvista tunneista opetetaan ruotsiksi. Tunnit jakautuvat vuosiluokittain Helsingin kielikylpyohjelmassa seuraavasti:

• vuosiluokilla 1–2
  • suomeksi: yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia
  • ruotsiksi: yhteensä 10 vuosiviikkotuntia
• vuosiluokilla 3–6
  • suomeksi: yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia
  • ruotsiksi: yhteensä 2 vuosiviikkotuntia
• vuosiluokilla 7–9
  • suomeksi: yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia
  • ruotsiksi: yhteensä 1 vuosiviikkotuntia.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen ruotsiksi opetettavan osuuden lisäksi ruotsin kielen kielikylpyopetuksessa opiskelevat oppilaat opiskelevat ruotsin kieltä A2-oppimäärän tuntimäärän verran.

Kielikylpyopetukseen osallistuvien oppilaiden ruotsin kielen kehityksen kannalta on tärkeää, että vuosiluokilla 3-6 ruotsin kielen opetusta annetaan vähintään 2 vuosiviikkotuntia, jotta oppilaan kielitaito ruotsin kielessä kehittyy siten, että oppilaalla on edellytykset opiskella oppiaineiden sisältöjä sekä suomeksi että ruotsiksi. Yhtenäinen kieliohjelma takaa tämän kaikille kielikylpyopetukseen osallistuville oppilaille samat mahdollisuudet ruotsin kielen oppimiseen.

Osassa kielikylpyopetusta tarjoavissa kouluissa oppilailla on ollut mahdollisuus opiskella useampaa A2-kieltä, mikä on edelleen yhtenäisen kieliohjelman käyttöön ottamisen jälkeen mahdollista. Koulut päättävät tästä opetussuunnitelmassaan.

Esityksen valmisteluprosessi

Lukuvuonna 2017-2018 perustettu kielikylpyopetuksen kehittäjäryhmä, johon kuuluu opettajia, rehtoreita ja päiväkodin johtajia, toi esille huolen vuosiluokkien 3-6 ruotsin opetuksen määrästä kielikylpyopetukseen osallistuvilla oppilailla niissä tilanteissa, kun ruotsin opetukseen käytetään vain B1-ruotsin tuntimäärä. Syksyllä 2018 kartoitettiin kaikkien kielikylpyopetusta antavien koulujen kieliohjelma ja todettiin, että ruotsin opetuksen määrässä on eroja. Kartoituksen pohjalta koottiin rehtorityöryhmässä kaksi vaihtoehtoista kielikylpyoppilaiden kieliohjelmaa:

• Vaihtoehto A: ruotsin opetukseen käytetään B1-kielen oppimäärän tunnit suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän ruotsinkielisen osuuden lisäksi
• Vaihtoehto B: ruotsin opetukseen käytetään A1-kielen oppimäärän tunnit suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän ruotsinkielisen osuuden lisäksi.

Kieliohjelmat esiteltiin koulujen johtokunnille helmikuussa 2019 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Keskustelutilaisuudessa ensimmäistä ohjelmaa, jossa ruotsin opetukseen käytetään B1-kielen oppimäärän tunnit, pidettiin liian vähäisenä määränä. Keskustelutilaisuudessa nousi esille kaksi vaihtoehtoisesta kielikylpyopetuksen kieliohjelmaa:

• Vaihtoehto A: ruotsin opetukseen käytetään A1-kielen oppimäärän tunnit suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän ruotsinkielisen osuuden lisäksi
• Vaihtoehto B: ruotsin opetukseen käytetään A2-kielen oppimäärän tunnit suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän ruotsinkielisen osuuden lisäksi.

Näistä kahdesta vaihtoehtoisesta ruotsin kielikylpyopetuksen kieliohjelmasta pyydettiin koulujen johtokunnilta lausuntoa toukokuussa 2019. Koulujen johtokuntien lausunnot löytyvät liitteinä.

Ruotsin kieliohjelma oli kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston käsiteltävänä 17.9.2019 (§ 31), jolloin asia jätettiin pöydälle. Kieliohjelman vaihtoehto A nähtiin ongelmallisena, sillä oppilailla olisi ollut mahdollisuus valita eri kielten väliltä 4. luokalta alkavan A2-kielen kohdalla. Lisäksi huoltajat ja muilta sidosryhmiltä on tullut palautetta A vaihtoehdosta. Palautteen antajille on ollut erittäin tärkeää, että ruotsin kielikylpyohjelmaan osallistuvat lapset voivat aloittaa ensimmäiseltä luokalta valitsemansa kielen. Edellä mainitun perusteella on päädytty esittämään kaikille ruotsin kielikylpyopetusta tarjoaville kouluille yhtä kieliohjelmaa, joka on alkuperäisen esityksen vaihtoehto B:n mukainen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto 17.09.2019 § 31

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Satu Koistinen, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 31023444

Päätös tullut nähtäväksi 13.11.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.