Tarveselvitys, lisätilat, Ressun peruskoulu ja lukio

HEL 2019-009567
Asialla on uudempia käsittelyjä
7. / 316 §

Ressun peruskoulun ja Ressun lukion lisätilojen tarveselvityksen hyväksyminen osoitteeseen Ruoholahdenkatu 23

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hyväksyä osoitteeseen Ruoholahdenkatu 23 vuokrahankkeena toteutettavan peruskoulun ja Ressun lukion pysyvien lisätilojen tarveselvityksen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota hankkeen kustannusseurannan ja laadunvalvonnan tärkeyteen koko prosessin ajalta. Niillä on suuri vaikutus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön sekä toimialan käyttökustannuksiin. Myös aikataulun pitävyydestä on huolehdittava.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta korostaa, että hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa pitää edelleen huomioida henkilöstön ja oppijoiden näkemykset tilojen kehittämisessä.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-21 on linjattu, että englanninkielisen koulutuksen paikkamäärä tulisi kaksinkertaistaa. Ressun peruskoulu ja Ressun lukio tarjoavat jo nykyisellään sekä suomen- että englanninkielistä opetusta. Nykyiset tilat ovat kuitenkin oppilasmäärän kasvun vuoksi käyneet ahtaiksi.

Ressun peruskoulussa annetaan suomenkielisen perusopetuksen (305 oppilasta 20.9.2018) lisäksi IB-ohjelman mukaista englanninkielistä (222 oppilasta 20.9.2018) opetusta. Koulussa on yhteensä noin 530 oppilasta. Englanninkielisen opetuksen kaksinkertaistaminen tarkoittaa oppilaspaikkojen kokonaismääräksi 450. Oppilasmäärän lisääminen toteutetaan vaiheittain lisäämällä 1. ja 7. luokalla aloittavien oppilaiden määrää.

Ressun lukiossa on tällä hetkellä noin 700 opiskelijaa. Suomenkielisen lukiokoulutuksen lisäksi (549 opiskelijaa 20.9.2018) lukiossa järjestetään IB-opetusohjelman mukaista englanninkielistä Diploma Programme –opetusta (138 opiskelijaa 20.9.2018). Englanninkielisen opetuksen kaksinkertaistamiseksi ja kaupungin lukion aloituspaikkojen määrän kasvavaan tarpeeseen vastaamiseksi tarvitaan 300 opiskelijapaikkaa lisää.

Käyttöön otettavan Ruoholahdenkadun kiinteistön sijainti on keskeinen ja hyvin saavutettavissa. Rakennus sijaitsee Ressun peruskoulun oppilaaksiottoalueella. Ressun peruskoulu toimii osoitteessa Lapinlahdenkatu 10. Nykyisistä tiloista on Baanaa pitkin alle puolen kilometrin kävelymatka uusiin tiloihin. Reitti on turvallinen ja sujuva. Ruoholahdenkadulle sijoitetaan ensisijaisesti perusopetuksen luokkien 7-9 oppilaita. Ressun lukio toimii osoitteessa Kalevankatu 8-10. Matkaa uusiin tiloihin on noin kilometri. Toiminta järjestetään siten, että turhia siirtymiä koulupäivän aikana vältetään.

Toiminnan vaatimassa laajuudessa ei lisärakentaminen nykyisten tilojen yhteyteen ole mahdollista eikä pysyviä tiloja ole mahdollista toteuttaa toiminnan edellyttämässä aikataulussa. Ressun peruskoulun ja Ressun lukion hankkeessa perusopetuksen luokkien 7-9 ja lukion tilat voidaan sijoittaa samaan kokonaisuuteen turvallisesti ja toimivasti. Tilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen yhteistyölle, jatkumolle ja yhtenäiselle IB-opinpolulle. IB-lisenssin asettamat vaatimukset tiloille ja toiminnalle toteutuvat joustavasti yhteisissä tiloissa.

Sekä peruskoulu että lukio tarvitsevat yleisopetustilaa, yhteisöllistä tilaa sekä tilaa luonnontieteille. Lisäksi perusopetus tarvitsee tiloja kotitaloudelle, käsityölle ja kuvaamataidolle. Yhteisesti tarvitaan tilat ruokahuollolle, oppilashuollolle ja riittävät wc-tilat. Henkilökunnalle tarvitaan työ- ja sosiaalitilat. Lukion ja peruskoulun IB-linja tarvitsee kirjaston ja tilat kirjastosihteerille (IBO vaatii kirjastosihteerin). Lukio toimii niin sanotulla NGO-periaatteella (non governmental organisation). IB -lukioiden laajemmat hallinnolliset ja pedagogiset linjaukset tehdään muualla kuin Suomessa. Nämä linjaukset asettavat vaatimuksia myös tiloille. Kaikki IB-opiskeluun ja opiskelun tukeen liittyvät toiminnot tulee olla sijoitettuna yhteen ja tämä vaatii kokonaissuunnittelua.

Suunnitellut tilat Ruohonlahdenkatu 23:ssa tarvitaan käyttöön kalustettuina 8/2020 mennessä. Tilojen käyttöönoton myöhästyminen aiheuttaa haittaa toiminnan järjestämiselle ja voi tuoda lisäkustannuksia toimialalle.

Tilahanke parantaa palveluiden järjestämistä

Kasvatus- ja koulutuspalvelujen tarvetta ja paikkojen riittävyyttä seurataan säännöllisesti alue- ja kaupunkitasolla. Palveluverkon suunnittelussa on otettu huomioon rakenteilla ja olemassa oleva tilakapasiteetti. Toimipisteen laajuudessa on huomioitu koko palvelualueen pitkän tähtäimen kehitys: väestöennuste, asuin- ja liikerakentaminen ja liikennejärjestelyt.

Ressun peruskoulun oppilaaksiottoalueen väestöennusteen mukaan 7-15 vuotiaiden määrä nousee nykyisestä 343 noin 90:lla vuoteen 2024 ja laskee noin 60:lla lapsella ennustekauden loppuun.

Helsingin kaupunkistrategian mukaan englanninkielisen koulutuksen paikkamäärä tulisi kaksinkertaistaa. Ressun peruskoulun tilat eivät oppilasmäärän kasvun vuoksi riitä koulun nykyiselle oppilasmäärälle (530). Lisätilaa tarvitaan sekä koulun nykyisille oppilaille, että kaksikielisen opetuksen laajentumiselle.

Ressun lukiossa on tällä hetkellä n. 700 opiskelijaa. Kalevankadun tilat riittävät remontin valmistuttua vain 645 opiskelijalle. Kalevankadun kiinteistöön mahtuu kansallinen opetus sekä IB:n aloittavan vuoden opetus.

Uudet palvelutilat tukevat nuorten arkea

Uudet turvalliset, terveelliset ja riittävät tilat luovat hyvät edellytykset Ressun peruskoulun ja Ressun lukion toiminnalle ja vastaavat sekä lähialueen että kaupunkitasoisiin palvelutarpeisiin.

Tilat suunnitellaan esteettömiksi ja kaikille oppijoille sopiviksi, lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi oppimisenympäristöksi. Toiminnan suunnitteluun osallistetaan lapset, nuoret ja perheet. Tilat mahdollistavat yhteisöllisyyden lisäämisen alueella.

Teknisillä ratkaisuilla edistetään tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen oppimista ja lisätään teknologian ymmärtämistä ja osaamista Helsingissä.

Tilat mahdollistavat opetussuunnitelman toteuttamisen peruskoulussa ja lukiossa

Ressun peruskoulun toimipisteen tilat ovat riittämättömät ja osin huonokuntoiset eivätkä täytä kaikilta osin uuden opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelman toiminnalle asettamia vaatimuksia. Ressun lukion nykyisten tilojen peruskorjaus valmistuu siten, että tilat otetaan käyttöön 1.1.2020. Perusparannuksessa ei Kalevankadun vanhaan kiinteistöön ole pystytty lisäämään paikkoja kasvavalle oppilasmäärälle.

Hankkeessa toteutetaan perusopetukselle ja lukiolle pedagogisesti monipuoliset, tarkoituksenmukaisesti mitoitetut ja joustavat tilat, jotka edistävät toimintaa ja takaavat oppijoille hyvän ympäristön oppia ja kasvaa. Tilat suunnitellaan kaupunkitasoisten mitoitusperiaatteiden ja suunnitteluohjeiden mukaan ja ne mahdollistavat perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien tavoitteiden toteuttamisen. Peruskoulun toimipisteen ja lukion tilat ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Suunnittelussa varmistetaan turvalliset kulkuyhteydet koululle ja lukiolle.

Muunneltavuus mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön myös kulttuuri-, liikunta- ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisella ja turvallisella tilasuunnittelulla tuetaan tilojen aktiivista asukaskäyttöä.

Suunnitellut tilat toteutetaan vuokratilahankkeena aikataulullisista syistä ja otetaan käyttöön 8/2019 mennessä.

Ressun perusopetuksen ja Ressun lukion tilatarpeet esitetään liitteenä olevassa huonetilaohjelmassa.

Hanke ei tarvitse väistötiloja.

Uusien tilojen vaikutus tila- ja toimintakustannuksiin

Vuokrattavat tilat ovat laajuudeltaan 5 890 htm². Kaupunkiympäristön toimialan arvioima kokonaisvuokra on 155 690 euroa/m²/kk eli noin 1 868 000 euroa/vuosi. Vuokrasopimus tehdään viideksitoista vuodeksi. Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. ensikertainen kalustaminen, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Hankkeen käynnistämiskustannuksiin varataan 600 000 euroa, joka ei sisällä noin 102 000 euron tieto- ja viestintäteknologian kustannuksia. Muuttokustannusarvio on noin 81 000 euroa, siivouskustannusarvio on noin 118 000 euroa/vuosi. Toimintakustannukset tulevan hankkeen osalta ovat yhteensä noin 4 500 000 euroa/vuosi.

Kahden yksikön sijoittaminen samaan kiinteistöön ja tilojen yhteiskäyttö on kustannuksiltaan taloudellinen ratkaisu.

Osallistaminen ja muu yhteisvalmistelu

Tarveselvitys on laadittu kaupunkiympäristön toimialan ja kasvatuksen- ja koulutuksen toimialan yhteistyönä. Lukion ja koulun henkilökuntaa on osallistettu hankkeen suunnitelmien valmistelemiseen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala korostaa, että hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa pitää huomioida opiskelijoiden, oppilaiden ja opettajien näkemykset tilojen kehittämisessä. Osallistavalla suunnittelulla ohjataan käyttäjiä aktiivisesti osallistumaan oman työn ja toimintaympäristönsä sekä asukkaita oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää lisätiloista

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää tilahanketta koskevan
tarveselvityksen hyväksymisestä.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 08.10.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen

Lisätietojen antaja

Viivi Snellman, projektiarkkitehti, puhelin: 09 310 22378

viivi.snellman@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Ressu_lukio-PK_lisätilat-tilaohjelma tarveselvitys
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Tarveselvityslomake Ressun PK ja lukio
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.