Vahingonkorvaus, esinevahinko, 9.9.2019 Latokartanon peruskoulu

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen oppilaan rikkoutuneista silmälaseista.

Hakija (huoltaja) on esittänyt 13.9.2019 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 137,25 euron suuruisen korvausvaatimuksen oppilaan (3. vuosiluokka) rikkoutuneista silmälaseista perusopetuksessa. Liitteenä on tilausvahvistustosite silmälasien oikeanpuoleisen linssin uusimisesta. Veiston tunnilla oppilaan laseihin oli tullut viiltonaarmu näkemisen alueella, koska toinen oppilas jahtasi häntä vasaran ja sahan kanssa. Saha osui oikeaan linssiin, joka on vaihdettava. Henkilökunnan määrä tai valvonta on ollut riittämätön, kun tapahtuma on päässyt käymään. Oppilas ehti juosta karkuun tapahtuman aikana, joka kertoo siitä, ettei lähettyvillä ollut ketään.

Peruskoulusta saadun selvityksen mukaan oppitunti 9.9.2019 (käsityötunti, kovat materiaalit) alkoi normaaliin tapaan kysymyksin oppilaiden seuraavista työvaiheista ja keskeneräisten töiden hakemisin kaapista. Tämän jälkeen osa oppilasta aloitti töittensä maalaamisen, osa jatkoi puutyösalissa ja isoimman ryhmän kanssa opettaja jatkoi naulakkokoukkujen taivuttelua metallityöhuoneessa. Eri työvaiheille on omat työskentelypaikkansa, jotka sijaitsevat siten, että niihin on näkö- ja kuuloyhteys. Hiukan ennen välipalataukoa oppilas tuli rauhallisesti kertomaan, että silmälaseihin oli tullut naarmu, kun toinen oppilas oli osunut laseihin sahalla. Opettaja keskusteli oppilaan kanssa tapahtuneesta, minkä jälkeen opettaja oli kuullut toista oppilasta. Molemmat oppilaat kuvailivat tilannetta hyvin yhteneväisesti.

Peruskoulusta saadun selvityksen mukaan oppilas oli tanssinut toisen oppilaan edessä, mikä oli ärsyttänyt toista oppilasta, joka oli pyytänyt tanssimisen lopettamista. Oppilas ei kuitenkaan lopettanut, mikä johti siihen, että toinen oppilas kulki oppilaan perässä ensin vasaran ja myöhemmin sahan kanssa leikkimielisesti uhaten. Sahaa heiluttaessaan toinen oppilas osui vahingossa oppilasta silmälaseihin saaden aikaiseksi naarmun toiseen linssiin. Toinen oppilas vakuutti, ettei tarkoitus ollut osua, eikä vahingoittaa. Tässä vaiheessa opettaja keskusteli kumminkin oppilaan kanssa. Työskentely jatkui keskustelun ja välipalatauon jälkeen normaalisti rauhallisissa merkeissä. Tunnin loputtua opettaja vielä keskusteli tapahtuneesta molempien osapuolten kanssa. Molemmat olivat tapahtuneesta pahoillaan ja ymmärsivät rikkoneensa hyvän ja turvallisen käyttäytymisen odotuksia sekä luokan turvallisuussääntöjä. He pyysivät anteeksi toisiltaan ja opettajalta toimintaansa. Käsityöluokan säännöt ja toimintaohjeet on käyty yksityiskohtaisesti lävitse käsityöjakson alussa noin kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Käsityöluokassa työskentely perustuu luottamukseen siitä, että oppilas ymmärtää ja noudattaa koulun ja käsityöluokan sääntöjä. Opettaja on käsityöluokassa joka hetki paikalla, mutta hän ei välttämättä havaitse heti mahdollista väärin toimimista.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Oppilas on vahingonkorvauslain mukaan vahingonkorvausvelvollinen, mikäli hän tahallisesti tai tuottamuksellisesti tekee jotain tai laiminlyö hänelle kuuluvan tehtävän ja näin aiheuttaa vahingon. Lähtökohtana on, että vahingonkorvausvastuu koskee kaikenikäisiä oppilaita. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työnantajan vahingonkorvausvastuuta sovelletaan myös kuntaan. Saman lain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käyttäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon.

Asiassa ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Saadun selvityksen perusteella oppilaat ovat käsityöluokassa työskennelleet opettajan valvonnan ja ohjauksen alla. Opettaja on ollut käsityöluokassa saatavilla, mutta sääntöjen vastaista toimintaa ei ole tilanteiden nopeasti vaihtuessa ollut mahdollista hetimmiten havaita. Turvallinen työskentely käsityöluokassa perustuu yhteisten sääntöjen noudattamiseen. Toisen oppilaan tuottamuksellinen toiminta on johtanut vahingon syntymiseen ja vahingonkärsijän omalla käyttäytymisellä on ollut merkittävä vaikutus vahingon syntymiseen.