Vahingonkorvaus, henkilövahinko ja polkupyörävaurio, 5.9.2019, Castréninkatu 9

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 22.9.2019 esittänyt kaupungille 550,00 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on kaatunut pyörällä 5.9.2019 klo 09.45 osoitteessa Castréninkatu 9. Hakija pyöräili katua koilliseen päin, jolloin pyörän eturengas juuttui yllättäen ajoradassa olleeseen syvään kuoppaan, jonka seurauksena hän kaatui.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on ajoväylä ja sen hoitoluokka on II.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on 7.8.2019 todettu lievä painauma asfaltissa, jonka korjaamiselle ei tuolloin ole ollut tarvetta. Painauma käytiin täyttämässä 11.9.2019 kaupungille saapuneen palautteen johdosta. Asfaltissa ei ollut reikää, vaan siihen oli muodostunut loivasti kaareutunut painauma. Painauma oli syventynyt edellisen tarkkailukäynnin jälkeen.

Forecan Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut 13 °C ja 19,5 °C välillä. Vahinkopäivänä on esiintynyt ajoittaista, vähäistä sadetta klo 17 alkaen. Vahinkopäivänä klo 9.00 sää on ollut pilvinen ja poutainen ja lämpötila on ollut 15,9°C.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Pelkkä Castréninkadulla oleva painauma ei yksinään aiheuta vahingonkorvausvastuuta kaupungille kadunpitäjänä. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (joka kuuluu hoitoluokkaan II) kevyen liikenteen väylän tyydyttävä kunto säilyy, vaikka sen päällysteessä olisi kohtuullisin määrin vaurioita, mutta ne eivät kuitenkaan saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki on seurannut ajoväylän kuntoa. Kun kaupungille tuli ilmoitus palautejärjestelmään ajoväylässä olevasta painaumasta, tehtiin paikalle uusi käynti, jonka perusteella ryhdyttiin kunnossapitotoimiin.

Tienkäyttäjän on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä sovitettava tilannenopeus sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto ja sääolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan ja voi pysäyttää sen edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Vallitsevien olosuhteiden perusteella painauman havaitseminen ei olisi ollut mahdotonta tieliikennelain edellyttämää huolellisuusvelvoitetta noudattaen. Vahinko on tapahtunut aamupäivällä poutaisella säällä. Vahinkopaikalla ei myöskään ole kiinteitä näköesteitä. Näin ollen voidaan todeta, että painauma on ollut ennakoitavissa, havaittavissa ja väistettävissä.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57