Innovaatiorahastoasiat vuosille 2020-2021

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Käsittelyssä olevasta seitsemästä innovaatiorahastolle osoitetusta rahoitushakemuksesta kahdelle esitetään rahoitusta, koska ne täyttävät innovaatiorahaston kriteerit. Viidelle hankkeelle ei myönnetä rahoitusta, koska ne eivät riittävässä määrin täytä innovaatiorahaston kriteerejä. Innovaatiorahaston hankekohtaisen arvioinnin tulokset ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Innovaatiorahastolle saapuneet rahoitushakemukset ja esitetyt rahoitukset

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto käsittelee innovaatiorahaston hankehakemuksia lähtökohtaisesti neljä kertaa vuodessa. Kesäkuun päätöskokouksen käsittelyyn innovaatiorahastolle saapui 13 uutta hankehakemusta, joista yksi hylättiin puutteellisena ja neljä vedettiin hakijan toimesta pois käsittelystä. Oy Apotti Ab:n hankehakemus käsitellään erillisessä päätöksessä vs. elinkeinojohtajan esittämänä.

Hankkeille haettiin rahoitusta vuosille 2020–2023. Vuodelle 2020 rahoitusta esitetään tällä päätöksellä kahdelle hankkeelle. Näille esitetään myös sidottavan rahoitusta tuleville vuosille, jotta hankkeiden tavoitteet ja pitkäjänteinen kehittäminen toteutuisivat. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto tekee sidotun rahoituksen käytöstä päätökset hankkeiden väliraporttien perusteella.

Rahoitettavaksi esitettävät hankkeet

Forum Virium Helsinki Oy:n ja Helsingin kaupungin kaupunginkanslian hanke "Fiksu kaupunki – Helsinki Innovation Districts"

Hankkeen taustalla on innovaatiorahaston vuosina 2018-2020 rahoittama Fiksu Kalasatama -hanke, jossa on kehitetty smart city -ratkaisujen alueellista innovaatioalustaa. Nyt toiminnan parhaat käytännöt halutaan levittää uusien alueiden lisäksi täydennysrakennettaville alueille. Lisäksi hankkeen tavoitteena on laajentaa alueellisen innovaatioalustatoiminnan koordinaatiota Helsingin aluerakennushankkeiden välillä.

Fiksun Kalasataman oppeja on tarkoitus soveltaa neljässä temaattisessa osaprojektissa, jotka toteutetaan kukin omassa kaupunginosassaan: Pasilassa, Malmilla, Malminkartano-Kannelmäen alueella ja Mellunkylän suurpiirissä. Kehitettävät teemat liittyvät energiaratkaisuihin, älyvalaistukseen, tilojen jakamistalouteen, hiilineutraaliuuteen ja 5G -ratkaisuihin älykaupunkimallinnuksessa. Hanketta tulee suunnitella niin, että osaprojektien kohteita ja teemoja tarpeen mukaan voidaan muuttaa niin, että niiden vaikuttavuus ja kyky luoda uutta elinkeinoperustaa on mahdollisimman vahva.

Hanke mahdollistaa kaupungin toimialoja tukevien erillisten, esimerkiksi EU-rahoitteisten hankkeiden tunnistamisen ja hakemisen, ja tuo myös siten lisäarvoa kaupungille. Tunnistetut tarpeet kiteytetään “Helsingin alueelliseen innovaatiotiekarttaan”, jonka avulla työtä koordinoidaan ja seurataan. Innovaatiotiekartassa tulee erityisesti painottaa Helsingin elinkeino- ja osaamisperustan luomista.

Hankkeen arvioidaan luovan tulevaisuuden osaamis- ja elinkeinoperustaa erityisesti alueittain toteutettavien teemaprojektien sekä tiekartan koostamisen lisäksi hankkeessa kehitettävällä koordinaatio-osuudella. Hankkeessa koordinoidaan kaupunkitasoisesti eri alueilla tapahtuvaa innovaatiotoimintaa tiekarttaa hyödyntäen, fasilitoidaan kehittäjä- ja asukasyhteisöjä sekä skaalataan muun muassa Fiksu Kalasatama-hankkeessa hankittuja oppeja ja smart city -toiminnan brändiä koskemaan koko kaupunkia. Hankkeen avulla voidaan edistää yritysvuoropuhelun ja innovaatiotoiminnan lisäämistä Helsingin kehittyvillä alueilla ja tiivistää kaupunkiympäristön toimialan, kaupunginkanslian ja Forum Virium Helsingin yhteistyötä tämän osalta.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä innovaatiorahaston rahoittaman Helsinki yritysten kehitys- ja kokeilualustana -hankkeen kanssa. Nämä hankkeet täydentävät toisiaan, sillä Fiksu kaupunki -hankkeessa tarkastellaan paikallisia innovaatiomalleja aluerakentamiskohteissa laajasti, kun taas kokeilualustamallissa fokus on toimialakohtaista.

Hanke täyttää innovaatiorahaston kriteerit ja sille esitetään rahoitusta vuoteen 2023 saakka. Kehittämistyötä kannattaa tehdä pitkäjänteisesti, jotta hankkeen tulokset ja uudet toimintamallit saadaan käyttöön mahdollisimman laajasti. Hankkeen tilakustannukset on osoitettava yritys- ja asukasyhteistyöhön hankkeen eri alueilla, esimerkiksi lyhytaikaisiin living lab -tiloihin. Tilat on tarjottava myös muille kehittäjätoimijoille kuten yrityksille ja kaupungin toimijoille.

Forum Virium Helsinki Oy:n saama tuki ei ole valtion tukea, koska yhtiö ei harjoita taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla.

Inklusiiv ry:n hanke "Helsinki monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden globaalina edelläkävijänä"

Hankkeessa vastataan yritysten tarpeisiin löytää tukea monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden kehittämiseen ja ratkaisuja sen tuomiin haasteisiin. Hankkeen ytimessä on innovaatioverkosto, jolla työnantajia tuodaan yhteen identifioimaan monimuotoisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä haasteita ja luomaan ratkaisuja. Toimivia käytäntöjä dokumentoidaan digitaalisen käsikirjan muotoon muun muassa digitaalisten webinaarien, työpajojen ja tapahtumien avulla.

Lukuiset tutkimukset osoittavat, että monimuotoisuuden lisääminen organisaatioihin kehittää niiden kansainvälistä kilpailukykyä ja innovaatioedellytyksiä sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia ja edesauttaa kasvua. Hanke on erityisen ajankohtainen juuri nyt, sillä koronakriisistä johtuvien taloushaasteiden myötä yritykset tarvitsevat uusia ratkaisuja.

Kyseessä on pääasiassa järjestön perustoiminnan käynnistäminen. Hakija on toimijana nuori, mutta on jo onnistunut keräämään laajasti kumppaneita. Hanke saa rahoitusta myös Teknologiateollisuus ry:ltä. Inklusiiv ry:tä kehotetaan hakemaan myös muuta, esimerkiksi kansallista rahoitusta toiminnalle. Hankkeessa tulee painottaa myös yrittäjyyttä yhtenä työllistymismahdollisuutena. Hankesuunnitelman sisältöä ja hankkeen seurantamittareita tulee tarkentaa hankkeen ohjausryhmässä.

Hankeen kuluja on ensi vuodesta lähtien tarkoitus kattaa ison tapahtuman lipputuloilla. Tämä voidaan nähdä riskinä, mikäli tapahtuma ei tuotakaan niin paljon tuottoa kuin on suunniteltu. Toisaalta hakijalla arvioidaan olevan hyvää osaamista tapahtumien järjestämisessä. Innovaatiorahaston rahoitusta ei kohdisteta maksullisen tapahtuman toteuttamiseen.

Inklusiin ry:n saama tuki ei ole valtion tukea, koska yhdistys ei harjoita taloudellista toimintaa.

Hankkeet, joille ei esitetä rahoitusta

Designkortteli ry:n hanke ”Design District Helsingin digitaalinen uudistus ja siirtyminen alustatalouteen”

Hankkeessa kehitetään Design District Helsingin nettisivua ja sen digitaalisia rajapintoja. Uusi alusta voisi parantaa yhdistyksen ja sen jäsenyritysten mahdollisuuksia päästä osaksi kansallista digitaalista ekosysteemiä ja matkailun tietovarantoa.

Hankkeelle ei esitetä rahoitusta koska elinkeinoperustan luominen arvioidaan jäävän liian rajalliseksi. Hakemuksen mukaan yhdistys ei ole vielä selvittänyt kuinka suuri määrä heidän 200:sta jäsenyrityksestään lähtisi mukaan digitaaliseen kehittämiseen. Kaikilla jäsenyrityksillä ei näyttäisi olevan nettisivuja. Hankkeen arvioinnissa todettiin lisäksi, että muillakin vastaavien yritysyhdistysten sivustoilla saattaisi olla saman tyyppisiä digitaalisia kehittämistarpeita ja innovaatiorahastoa ei nähdä oikeana rahoituslähteenä sellaiseen.

Intro Marketing Oy:n hanke ”Case Retuna Helsinkiin”

Hankkeessa perustetaan ostoskeskusta vastaava digitaalinen ja fyysinen keskittymä kuratoidulle vastuulliselle kuluttamiselle, jossa käytännössä vuokrataan liiketiloja vastuullisuuskriteerit täyttäville toimijoille.

Hankkeen rahoittaminen innovaatiorahastosta ei ole perusteltua, sillä hanke tulkitaan merkittävin osin olevan yksittäisen yrityksen toiminnan käynnistäminen, johon innovaatiorahaston rahoitus ei sovellu. Innovaatiorahaston rahoitusosuus olisi myös liian suuri suhteessa odotettavissa olevan elinkeino- ja osaamisperustaa luovan hyödyn laajuuteen.

Mobedig Oy:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Kinos Oy:n hanke ”#happymoorfinland”

Hankkeessa luodaan yhteiskehittämisalusta, johon on kerätty yksinyrittäjiä muun muassa muotoilualalta, jotka auttavat osallistuvia yrityksiä heidän liiketoimintansa kehittämisessä. Alustassa ideoidaan niin sanottuja elämyskonsepteja, joiden puitteissa mukana olevat yritykset ja kaupunki voivat markkinoida ja kehittää palveluitaan. Kehittämistyöhön osallistuu myös kaupunkilaisia.

Hankkeen rahoitukselle ei ole perustetta. Hankkeen konkreettisesta sisällöstä on hakemuksen perusteella vaikea saada selkeätä kuvaa. Merkittävän rahoituksen myöntämiseen pienelle ja nuorelle toimijalle arvioidaan sisältyvän riskejä. Riskiä lisää se, että hankkeeseen ei vielä hakuvaiheessa ole kovin laajasti sitoutunutta yritysjoukkoa. Hankkeen jälkeen toiminnalle arvioidaan tarvittavan noin 20 prosentin jatkuva rahoitus kaupungilta.

MyData Global ry:n hanke ”Citizen Roaming – Kaupunkilaistiedon liikuteltavuus”

Hankkeessa luodaan toimintatapoja henkilötiedon liikkumiselle eri palveluiden ja kaupunkien välillä kaupunkilaisen suostumuksella ja tuotetaan sääntökirja. Hankkeen pääfokus on kaupungin oman ja muden julkisten toimijoiden toiminnan ja palvelujen kehittämisessä, mutta selvitetään myös mahdollisuuksia henkilötietojen siirtämiselle yritysten ja julkisten toimijoiden välillä. Elinkeinoperustan luominen hankkeessa jää epäselväksi eikä hanketta esitetä rahoitettavan innovaatiorahastosta.

Springboard Entrepreneurship AB:n hanke ”Springboard Ponnahduslauta Yrittämiseen”

Hankkeessa rakennetaan Hanken Entrepreneurship Societyn yhteyteen alusta ja palvelu työttömien työllistämiseen ja uusien yritysten luontiin. Hankkeen rahoittaminen innovaatiorahastosta ei arvioida olevan perusteltua. Hankkeessa on monta epävarmuustekijää kuten se, että hakija on toimijana hyvin nuori ja hankesuunnitelma on vielä jokseenkin täsmentämätön. Hankkeessa toteutettava konsepti on hyvin alkuvaiheessa ja toteuttamiseen haetaan suuri rahoitus innovaatiorahastosta ilman muuta vahvistettua rahoitusta.

Innovaatiorahaston säännöt ja käytön periaatteet

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017 § 240 päättänyt innovaatiorahaston säännöistä, joiden mukaan rahaston varoja käytetään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Rahoitusta voidaan myöntää joko kaupungin yksin tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteuttamiin hankkeisiin.

Sääntöjen mukaisesti rahaston hallinnosta vastaa kaupunginhallitus ja rahastoa hoitaa kaupunginkanslia. Rahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, ja sen tilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen. Rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden tulos sekä kaupunginvaltuuston erikseen päättämät varat.

Hallintosäännön 8. luvun 2 §:n 6 kohdan mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää innovaatiorahaston käytöstä. Elinkeinojaosto päätti 25.9.2017 § 6 innovaatiorahaston käytön periaatteista ja jatkuvan rahoitushaun avaamisesta.

Innovaatiorahaston käytön periaatteiden mukaisesti rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi rahaston tarkoituksenmukaisiin projekteihin ja investointihankkeisiin. Rahaston käytön periaatteiden mukaan varoja voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan sitoa useammalle vuodelle.

Rahoitusta hakevilla kaupunkiorganisaation ulkopuolisilla toimijoilla tulee olla yhteistyökumppani Helsingin kaupungin toimialoilta tai keskushallinnosta. Innovaatiorahaston rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä tulee olla vähintään yksi Helsingin kaupungin edustaja.

Hakemusten arviointi

Kaupunginkanslian ja kaupunginhallinnon toimialojen edustajista koostuva innovaatiorahaston ohjausryhmä ja kaupunginkanslian edustajista koostuva valmistelusihteeristö ovat arvioineet hakemuksia. Arvioinnissa on kuultu myös hankkeiden aiheisiin liittyviä kaupungin asiantuntijoita.
Yhteenveto haetuista ja myönnettäväksi esitetyistä rahoituksista, hakemusten mukainen kuvaus hankkeesta sekä hankekohtainen arvioinnin tulos ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Hankearvioinnissa on rahaston sääntöjen ja käytön periaatteiden mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota hankkeen potentiaaliin luoda tulevaisuuden elinkeino- ja osaamisperustaa sekä siihen, miten hanke edistää Helsingin yritysekosysteemien kehittymistä, kokeilualustojen luomista, innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä. Hankkeen toteutettavuus (hankesuunnitelman selkeys, kokonaisrahoituksen ja budjetin perusteltavuus, relevanttien yhteistyötahojen mukanaolo) ja hankkeen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen on myös otettu huomioon. Lisäksi hankkeen tuomat hyödyt kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä on huomioitu.

Toimeenpano ja rahoitettujen hankkeiden seuranta

Yli 12 kuukautta kestävistä hankkeista toimitetaan väliraportit kerran vuodessa. Raportoinnin perusteella kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää jatkorahoituksesta ja määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksista. Hankkeiden päätyttyä toteuttajan on toimitettava loppuraportti ja taloudellinen loppuselvitys kuuden kuukauden sisällä loppuraportointilomakkeella.

Jos hanke ei ole käynnistynyt kuuden kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä, päätös raukeaa ja mahdolliset innovaatiorahastosta maksetut rahat on palautettava. Hankerahoituksen palauttamista vaaditaan tapauksissa, joissa hakija ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa tai noudattanut rahoituspäätöksen ehtoja tai innovaatiorahaston ohjeita. Hankkeilla tulee olla oma erillinen kirjanpito.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto 23.03.2020 § 14

Päätös

09.12.2019 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Ida Björkbacka, erityissuunnittelija, puhelin: 25281

Päätös tullut nähtäväksi 17.06.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.