Innovaatiorahastoasiat vuosille 2020-2021

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Käsittelyssä olevasta kuudesta innovaatiorahastolle osoitetusta rahoitushakemuksesta neljälle esitetään rahoitusta, koska ne täyttävät innovaatiorahaston kriteerit. Kahdelle hankkeelle ei myönnetä rahoitusta, koska ne eivät riittävässä määrin täytä innovaatiorahaston kriteerejä. Innovaatiorahaston hankekohtaisen arvioinnin tulokset ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Innovaatiorahastolle saapuneet rahoitushakemukset ja esitetyt rahoitukset

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto käsittelee innovaatiorahaston hankehakemuksia lähtökohtaisesti neljä kertaa vuodessa. Lokakuun päätöskokouksen käsittelyyn innovaatiorahastolle saapui seitsemän uutta hankehakemusta, joista yksi hylättiin puutteellisena.

Hankkeille haettiin rahoitusta vuosille 2020–2025. Vuosille 2020 ja 2021 esitetään tällä päätöksellä rahoitusta neljälle hankkeelle. Näille esitetään myös sidottavan rahoitusta tuleville vuosille, jotta hankkeiden tavoitteet ja pitkäjänteinen kehittäminen toteutuisivat. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto tekee sidotun rahoituksen käytöstä päätökset hankkeiden väliraporttien perusteella.

Rahoitettavaksi esitettävät hankkeet

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun hanke ”Pasila HUB: kuluttajaliike-toiminnan yhteistyö- ja innovaatio-toiminnan alustan luominen”

PasilaHUB -hankkeen päätavoite on kuluttajaliiketoiminnan yhteistyö- ja innovaatioalustan luominen Pasilan alueelle. Innovaatioalustalla tarkoitetaan Haaga-Helian vetämää kokonaisuutta, jossa tuodaan yhteen yrityksiä, alueen muita toimijoita ja Haaga-Helain osaajia. Hankkeen kautta vahvistuu Pasilan kaupunkikeskuksen profiili kiinnostavana kuluttajaliiketoiminnan yritys- ja innovaatioalueena. Hankkeessa toteutetaan 10 yrityslähtöistä kokeilua, jotka keskittyvät kuluttajakaupan, tapahtumien ja palvelujen uusien konseptien ja yhteistyömuotojen testaamiseen. Koronapandemia on haastanut kaupan alan ja kuluttajapalvelujen perinteiset liiketoimintamallit sekä nostanut esiin uusia elinkelpoisia ja skaalattavia liiketoimintamahdollisuuksia, joita hankkeessa tuodaan näkyviksi. Innovaatioalustan kokeiluissa hyödynnetään Haaga-Helian vahvaa yritysverkostoa ja yritystoiminnan osaamista sekä opiskelijoita.

Hankkeeseen sisältyy myös kuluttajaliiketoiminnan tutkimusta ja opetusta. Pasilan alueen keskeiset yritykset ovat sitoutuneet hankkeeseen. Hanke tekee yhteistyötä Forum Virium Helsingin ja kaupungin toteuttaman Helsinki Innovation District -hankeen kanssa, joka myös osittain kohdistuu Pasilan innovaatiotoimintaan. Innovaatiorahaston osuus hankkeen rahoituksesta on alle 50%.

Hankkeen arvioidaan täyttävän innovaatiorahaston kriteerit riittävästi, ja hankkeelle esitetään rahoitusta hankehakemuksen mukaisesti. Hankkeen toteuttajaa kehotetaan alusta alkaen seuraamaan hankkeen vaikutuksia Helsingin elinkeinotoiminnan taloudelliseen elpymiseen ja niistä on jaettava tietoa laajasti muillekin kuin hankkeessa mukana oleville toimijoille. Saadut opit, havainnot ja epäonnistumiset analysoidaan, kirjataan ja tuloksia esitellään laajasti erilaisilla foorumeilla.

Hankkeessa on myös aktiivisesti edistettävä opiskelijalähtöisen yrittäjyyden syntymistä hankkeen puitteissa ja luotava polkuja parhaiden aihioiden jatkojalostamiselle. Hankkeessa tehtävät benchmarkingmatkat on toteutettava niin, että ne tuovat lisäarvoa alueen yrityksille. Lisäksi hankkeen aikana on panostettava resurssilähteiden tunnistamiseen kuluttajaliiketoiminnan yhteistyö- ja innovaatioalustan toiminnan jatkoa ajatellen.

Haaga-Helia Oy:n saama tuki ei ole valtion tukea, koska kyseessä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta ja ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta ei ole liiketoimintaa kilpailluilla markkinoilla.

Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osaston hanke ”Helsinki Education Hub - Helsingistä oppimisen maailman pääkaupunki”

Hakemuksessa esitetyt tavoitteet ovat hyvin laajat ja moniulotteiset. Hankkeen tavoite on edistää oppimis- ja koulutusteknologia-alan nuorten kasvuyritysten liiketoimintaa, kehittää ja kansainvälistää oppimisen kehittämisen kokeilualustaa sekä yhdistää oppimisen ja koulutuksen ekosysteemin vahvasti kehittyvän toimialan innovaatioiden mahdollistamiseksi. Hankkeessa perustetaan fyysinen ja virtuaalinen oppimis- ja koulutusteknologian osaamiskeskus Helsinkiin.

Osaamiskeskuksen ydintoiminnot ovat yhteistyötila oppimis- ja koulutusteknologian kasvuyrityksille ja oppimisen ja koulutuksen kasvuyritysneuvonta ja hautomotoiminta. Lisäksi keskeistä on lab-tila kokeilualustatoiminnalle ja innovatiivinen oppimisen ja kehittämisen tila oppijoille, opettajille, pedagogisille asiantuntijoille ja kehittäjätoimijoille. Hankkeen tärkeitä toimintoja ovat lisäksi yhteiset ja kohdennetut tapahtumat ja koulutukset oppimis- ja koulutusalan ekosysteemille ja oppimis- ja koulutusteknologian yritysten pop up-näyttelytila ostodelegaatioita ja sijoittajia varten sekä soveltavan tutkimuksen edistäminen. Hankkeen yhteydessä edistetään myös kiihdyttämöpalveluja, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä medianäkyvyyttä.

Suomi ja Helsinki on useilla eri mittareilla mitattuna oppimisen ja koulutuksen kärkimaa. Tätä asemaa ei ole kuitenkaan toistaiseksi hyödynnetty täysimääräisesti uusien innovaatioiden tuottamiseksi. Helsingistä ja Suomesta puuttuu yhteinen paikka, joka mahdollistaa yhteistyön ja toiminnan kehittämisen oppimis- ja koulutusalan sidosryhmien kesken. Oppimis- ja koulutusteknologian ala on vahvasti ja tasaisesti kasvava liiketoiminnan ala kansallisesti ja kansainvälisesti.

Hankkeessa synnytettävä kokeilu- ja yhteiskehittämistila ja nuorten yritysten hautomovaiheen edistäminen vahvistaisi Helsingin osaamis- ja elinkeinoperustan luomista opetusalan yrityskentällä. Hanke tarjoaisi tuotetestauksen ja kehittämisen lisäksi tilan yrityksille, jossa he voisivat esitellä tuotteitaan ja palveluitaan ja edistäisi systemaattista yhteistyötä pienempien ja isompien yritysten välillä. Helsinki Education Hub konseptissa yhdistyy nuorten yritysten ja oppijoiden (oppilaat, opettajat) tarpeet uudenlaisen yhteiskehittelyn ja innovointitoiminnan toteuttamiseksi. Keskeistä on, että oppijat eivät ole vain testaajia, vaan yhteiskehittelijöitä ja myös heidän osaaminen yrittäjyydestä ja innovaatiotoiminnasta kehittyy.

Hankkeen sisältö täyttää innovaatiorahaston kriteerit. Rahoitussuunnitelma arvioidaan vastaavan hankkeen tuomaa hyötyä kaupungille ja elinkeinoelämälle. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on myös ilmoittanut olevansa vahvasti sitoutunut hankkeeseen. Hankkeelle haetaan rahoitusta viideksi vuodeksi, mutta sitä esitetään rahoitettavaksi alkuun vain kolmeksi vuodeksi. Hankkeen ollessa vasta käynnistymisvaiheessa on ensin seurattava, miten toiminta saadaan onnistumaan. Hankkeen kolmannen vuoden lopussa on tehtävä syvällinen toiminta- ja tulosarviointi. Mikäli hanke on synnyttänyt hyviä tuloksia se voi hakea kahden vuoden jatkorahoitusta innovaatiorahastosta. Vaikuttavan keskittymän synnyttäminen vaatii useita vuosia.

Hankkeen toteuttajaa kehotetaan hakemaan aktiivisesti muita rahoitusmahdollisuuksia toiminnalle jo hankkeen ensimmäisten vuosien aikana. Hankkeen seuraavassa vaiheessa on tarkemmin valmisteltava Helsinki Education Hubin jatkon, rahoituspohjan ja mahdollisen yhtiöittämisen toimintamalleja.

Forum Virium Helsinki Oy:n ja Tieke ry:n hanke ”Logistiikan saavutettavuusdata”

Hankkeen tavoite on ratkaista lähijakelun haasteita tuomalla saavutettavuustietoa avoimena, standardien mukaisena datana kaikille logistiikkatoimijoille saataville. Nykytilanteessa näitä tietoja ei ole dokumentoitu jakelutarkoitukseen, muuten kuin kokemusperäisesti yksittäisten kuljettajien muistissa. “Viimeinen metri” on havaittu yhdeksi hankalimmista ja palvelutasoa eniten heikentävistä tekijöistä logistiikkaketjussa, esimerkiksi oikean oven etsimisen tai ennalta varautumisen kannalta keskeisten tietojen puuttumisen myötä. Hankkeessa logistiikkatietoja kerätään joukkoistamisella.

Hyötyjinä hankkeen tuloksista ovat logistiikkasektori, logistiikkapalvelujen tilaajat yritys- ja kuluttajasektorilla, sekä sidosryhmät kuten kiinteistöhuolto ja kiinteistöjen omistajat. Parempi saavutettavuustieto auttaa logistiikkayrityksiä tehostamaan toimintaansa ja samalla edistää kaupungin viihtyisyyttä, kun tiedonpuutteesta johtuva turha ajo ja virheellinen pysäköinti saadaan minimiin. Elinkeinopohjaa rakentaa myös se, että avoimen datan ja lähdekoodin päälle on mahdollista lähteä toteuttamaan parempia reitityksen tai opastuksen optimoivia palveluita. Hankkeen kehittämät työkalut edesauttavat uusien toimijoiden mukaantuloa lähijakelutoimintaan. Hankkeella on vahva tuki niin logistiikan toimijoilta kuin keskeisiltä sidosryhmiltä.

Hankkeelle esitetään rahoitusta, koska kehitettävän konseptin tarve on tunnistettu yrityskentällä ja hankkeen arvioidaan tuovan lisäarvoa Helsingin osaamis- ja elinkeinoperustan luomiselle. Hankkeen rahoittaminen edellyttää tietoturva-analyysin tekemistä konseptin kehittämisen yhteydessä. Lisäksi konsepti on linkitettävä kaupungin osoitetietorekisteriin ja ei saa olla sen kanssa päällekkäistä. Hanke on toteutettava tiiviissä yhteistyössä erityisesti kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Hankkeessa on alusta alkaen panostettava konseptin jatkuvuuteen ja ylläpitäjän löytämiseen. Hankkeessa tulisi kartoittaa mahdollisuuksia saada mukaan logistiikka-alan yhdistyksiä ulkopuoliksi rahoittajiksi.

Forum Virium Helsinki Oy:n ja Tieke ry:n saama tuki ei ole valtion tukea, koska yhtiöt eivät harjoita taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla.

Startup Maria Oy:n hanke ” Maria 01 - Euroopan johtavan kasvuyrityskeskittymän laajentuminen ja kansainvälistyminen”

Hankkeen tavoite on edelleen kehittää ja laajentaa Maria 01 kampuksen vaikuttavuutta ja kaupungin startup yhteisön toimintaa myös digitaalisessa ympäristössä, mahdollistaa toiminnan avoimuuden säilyminen, sekä lisätä yrityksille tarjottavaa palvelutarjoomaa. Hankkeen myötä Helsingin kasvuyritysekosysteemistä kehittyy entistä vetovoimaisempi ja kansainvälisille toimijoille entistä houkuttelevampi paikka muuttaa töihin, tai perustaa tai siirtää yritys.

Maria 01:n tarkoituksena on edistää kasvuyritysten liiketoiminnan kehitystä sekä kasvuyritysekosysteemin kasvua ja kehittymistä luomalla yhteinen kohtaamispaikka koko Helsingin alueen kasvuyritysekosysteemille. Helsinkiin vanhan Marian sairaalan alueelle syksyllä 2016 avattu Maria 01 on reilun kolmen toimintavuotensa aikana kasvanut yhdeksi Euroopan merkittävimmäksi kasvuyrittäjyyskeskittymäksi ja -ekosysteemiksi.

Innovaatiorahasto on rahoittanut Maria 01 kasvuyrityskeskittymän palvelusisältöjen kehittämistä ja toteuttamista vuosina 2018-2020. Hanke hakee nyt jatkorahoitusta. Edellisen hankekauden alussa tarkoituksena oli, että Maria 01:n toiminta resursoitaisiin hankkeen jälkeen alustaliiketoimintamalleilla ja tiloja vuokraamalla. Maria 01:n laajuus on kuitenkin kasvanut huomattavasti nopeammin kuin alussa arvioitiin ja toiminta vaatii edelleen jatkokehittämistä.

Hanke täyttää innovaatiorahaston kriteerit, ja sitä esitetään rahoitettavaksi vuosina 2021-2023. Hakija on ilmoittanut hakevansa rahoitusta myös vuosille 2024-2026. Vaikuttavan innovaatiokeskittymän kehittäminen ja vakiinnuttaminen kannattaa tehdä pitkäjänteisesti. Hankkeen avulla mahdollistetaan Maria 01 -kampuksen kasvuyrityskeskittymän jatkokehittäminen sekä yhteisön ja yhteisön tilojen pitäminen avoimena Helsingin kasvuyritysekosysteemille ja kansainvälisille vieraille. Hankkeen loputtua laajentuneen yhteisön ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan. Hakijan mukaan toiminta resursoidaan Maria 01 henkilöstöllä sekä tarvittavilla ostopalveluilla. Hankkeen päätyttyä tavoitteena on operoida Maria 01:sta tulorahoituksella sekä kolmen vuoden jatkokaudelle haettavalla innovaatiorahaston rahoituksella.

Hankekaudelta 2018-2020 tulee jättää innovaatiorahastolle loppuraportti vuoden 2021 alussa uuden hankkeen käynnistymisen yhteydessä.

Helsingin kaupungin Start up Maria Oy:lle antamaa toimintatukea on pidettävä Euroopan unionin perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisena valtiontukena. Tuki myönnetään komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) 27 artiklan mukaisena innovaatioklusterille myönnettävänä tukena.

Tuensaajaa Start up Maria Oy -nimistä osakeyhtiötä kohtaan ei ole annettu sellaista komission aikaisempaan päätökseen perustuvaa maksamatonta perintäpäätöstä, jossa tuki olisi julistettu sääntöjen vastaiseksi tai sisämarkkinoille soveltumattomaksi eikä säätiö ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys. Tuki täyttää myös muut ryhmäpoikkeusasetuksen I luvun mukaiset yhteisten sääntöjen edellytykset.

Tuen myöntävän toimielimen päätöksestä tehdään komissiolle yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteen II mukainen jälki-ilmoitus työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä sähköisesti. Koko Maria 01 arvioidut toimintakustannukset ovat vuodelle 2021 yhteensä 2 749 149 euroa, joista tukikelpoisia kustannuksia ovat 768 109 euroa. Innovaatiorahastosta myönnettävä tuki on 319 149 euroa eli noin 42% tukikelpoisista kustannuksista. Tukikelpoiset kustannukset sisältävät muun muassa palkkakuluja ja ostopalveluja, mutta ei vuokrakuluja.

Hankkeet, joille ei esitetä rahoitusta

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun hanke ”HyPe Hub: hyötypelien osaamiskeskus”

Hankkeen tavoitteena on luoda laaja-alainen osaamiskeskittymä, joka toimisi hyötypelien asiantuntijatahona sekä koordinoisi yritysprojekteja ja oppilaitosyhteistyötä. Hankkeessa yhdistettäisiin hyötypelejä kehittävät peliyritykset alueen yrityksiin ja kunnallisiin toimijoihin. Lisäksi keskittymä keräisi yhteen olemassa olevan tutkimustiedon hyötypeleistä ja loisi uutta tietoa yhteistyössä yliopistojen ja alan toimijoiden kanssa.

Hyötypelialan kehittämiskokonaisuus on kiinnostava ja hankkeen arvioidaan luovan osaamisperustaa mutta sen vaikuttavuus elinkeinoperustan luomisessa arvioidaan jäävän rajalliseksi, jos hanke toteutuu omana rajallisena kokonaisuutenaan. Hankehakemuksen ajankohta ei kaupungin elinkeinopoliittisen kehittämisen kannalta ole ideaalinen, kun pelialaa ja digitaalisten luovien alojen ekosysteemiä suunnitellaan kehitettävän laajemmassa kontekstissa. Innovaatiorahaston osuus hankerahoituksesta on suhteellisen korkea ja kehitettävän toiminnan jatkuminen ja resursointi pidemmälle aikavälille hankkeen jälkeen jää avoimeksi. Näistä syistä hanketta ei esitetä rahoitettavaksi innovaatiorahastosta.

MyData Global ry:n hankkeelle” Citizen Data Roaming as Service Innovation Booster”

Hankkeen tavoitteena on luoda toimintatapoja henkilötiedon liikkumiselle eri palveluiden ja kaupunkien välillä kaupunkilaisen suostumuksella, jolloin kaupunkilaistiedon hyödyntämispotentiaali kasvaa. Kaupunkien ja palveluntuottajien dataekosysteemi mahdollistaa ennakoivien palveluiden tarjoamisen kaupunkilaisen elämän helpottamiseksi. Hanke edistää palveluinnovaatioiden syntymistä ja palveluntuottajien tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa.

Vastaavalle hankkeelle haettiin rahoitusta innovaatiorahastosta kesäkuun käsittelyssä. Hankkeelle ei siinä yhteydessä myönnetty rahoitusta. Perusteluna oli, että elinkeinoperustan luominen hankkeessa jäi liian epäselväksi. Nyt käsittelyssä olevassa uudessa hakemuksessa on edellistä enemmän korostettu yritysten mukanaoloa henkilötietojen yhteensopivuuksien ja ohjekirjan määrittelyissä. Hakemukseen on myös yritysten puoltoja. Puollot ovat pääosin MyData Global ry:n jäsenyrityksiltä. Hanke linkittyy myös entistä vahvemmin Valtionministeriön rahoittamaan MyData-hankkeeseen, jossa kaupunki on mukana. Hankkeen sisällöt vaikuttaisivat kuitenkin edelleen olevan pitkälti samat kuin edellisellä kierroksella.

Hankkeen päätoimenpide on sääntökirjan tuottaminen. Hankkeen fokus on kaupungin palveluihin kytkeytyvässä datassa ennemmin kuin yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeessa tuotetaan siis reilun datatalouden sääntökirjamalli kaupungin hallinnoiman henkilötiedon käytölle. Hanketta ei esitetä rahoitettavaksi, koska Helsingin elinkeinoperustan luominen hankkeessa ei arvioida olevan riittävään vahvaa suhteessa haettuun rahoitukseen. Hankkeeseen ei ole varattu muita resursseja kuin innovaatiorahaston rahoitusta. Hankkeen kohde on kuitenkin laajempi kuin Helsinki, kun kohteena on muitakin kaupunkeja ja EU-tason yhteistyö. Rahoituksen ei arvioida olevan perusteltua tuoda kokonaisuudessaan innovaatiorahastosta.

Innovaatiorahaston säännöt ja käytön periaatteet

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017, § 240 päättänyt innovaatiorahaston säännöistä, joiden mukaan rahaston varoja käytetään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Rahoitusta voidaan myöntää joko kaupungin yksin tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteuttamiin hankkeisiin.

Sääntöjen mukaisesti rahaston hallinnosta vastaa kaupunginhallitus ja rahastoa hoitaa kaupunginkanslia. Rahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, ja sen tilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen. Rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden tulos sekä kaupunginvaltuuston erikseen päättämät varat.

Hallintosäännön 8. luvun 2 §:n 6 kohdan mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää innovaatiorahaston käytöstä. Jaosto päätti 25.9.2017, § 6 innovaatiorahaston käytön periaatteista ja jatkuvan rahoitushaun avaamisesta. Innovaatiorahaston käytön periaatteiden mukaisesti rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi rahaston tarkoituksen mukaisiin projekteihin ja investointihankkeisiin.

Rahaston käytön periaatteiden mukaan varoja voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan sitoa useammalle vuodelle. Tässä päätöksessä esitetään kuitenkin rahoituksen myöntämistä sekä loppuvuodelle 2020 (noin kaksi kuukautta) että vuodelle 2021 (12 kuukautta). Periaatteiden mukaisesti kaupunginhallituksen elinkeinojaosto myöntäisi hankerahoitusta kuluvalle vuodelle ja sitoisi seuraaville vuosille haettua rahoitusta. Päätös sidotun rahoituksen käytöstä tehtäisiin hankkeen väliraporttien perusteella. Koska väliraportit vuodelta 2020 on pyydetty jo lokakuulle, hankkeet eivät pysty raportoimaan toiminta-aikaa tälle vuodelle. Siitä syystä rahoitus esitetään myönnettäväksi molemmille vuosille suoraan. Vuodelle 2021 myönnetty rahoitus maksetaan kuitenkin hankkeille vasta ensi vuoden puolella.

Rahoitusta hakevilla kaupunkiorganisaation ulkopuolisilla toimijoilla tulee olla yhteistyökumppani Helsingin kaupungin toimialoilta tai keskushallinnosta. Innovaatiorahaston rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä tulee olla vähintään yksi Helsingin kaupungin edustaja.

Hakemusten arviointi

Kaupunginkanslian ja toimialojen edustajista koostuva innovaatiorahaston ohjausryhmä ja kaupunginkanslian valmistelijat ovat arvioineet hakemuksia. Arvioinnissa on kuultu myös hankkeiden aiheisiin liittyviä kaupungin asiantuntijoita. Yhteenveto haetuista ja myönnettäväksi esitetyistä rahoituksista, hakemusten mukainen kuvaus hankkeesta sekä hankekohtainen arvioinnin tulos ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Hankearvioinnissa on rahaston sääntöjen ja käytön periaatteiden mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota hankkeen potentiaaliin luoda tulevaisuuden elinkeino- ja osaamisperustaa sekä siihen, miten hanke edistää Helsingin yritysekosysteemien kehittymistä, kokeilualustojen luomista, innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä. Hankkeen toteutettavuus (hankesuunnitelman selkeys, kokonaisrahoituksen ja budjetin perusteltavuus, relevanttien yhteistyötahojen mukanaolo) ja hankkeen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen on myös otettu huomioon. Lisäksi hankkeen tuomat hyödyt kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä on huomioitu.

Toimeenpano ja rahoitettujen hankkeiden seuranta

Yli 12 kuukautta kestävistä hankkeista toimitetaan väliraportit kerran vuodessa. Raportoinnin perusteella kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää jatkorahoituksesta ja määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksista. Hankkeiden päätyttyä toteuttajan on toimitettava loppuraportti ja taloudellinen loppuselvitys kuuden kuukauden sisällä loppuraportointilomakkeella. Jos hanke ei ole käynnistynyt kuuden kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä, päätös raukeaa ja mahdolliset innovaatiorahastosta maksetut rahat on palautettava. Hankerahoituksen palauttamista vaaditaan tapauksissa, joissa hakija ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa tai noudattanut rahoituspäätöksen ehtoja tai innovaatiorahaston ohjeita. Hankkeilla tulee olla oma erillinen kirjanpito.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto 17.08.2020 § 29

Päätös

08.06.2020 Ehdotuksen mukaan

23.03.2020 Ehdotuksen mukaan

09.12.2019 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Ida Björkbacka, erityissuunnittelija, puhelin: 25281

Päätös tullut nähtäväksi 03.11.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.