Henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2019

HEL 2019-010012
Asialla on uudempia käsittelyjä
17. / 810 §

Helsingin kaupungin henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman vuosittaiset toimenpiteet 2019–2020

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman vuosittaiset toimenpiteet ajalle 2019–2020 (liite 1) ja merkitsi vuoden 2018 toteutuneet toimenpiteet (liite 2) tiedoksi.

Lisäksi kaupunginhallitus kehotti kaikkia toimialoja ja liikelaitoksia yhteistyössä edistämään henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä.

Käsittely

Vastaehdotus:
Marcus Rantala: Toimenpide 1.2

1.2. Kielitaitovaatimukset asetetaan tehtävän edellyttämällä tavalla asetukset huomioon ottaen ja turhista kielitaitovaatimuksista luovutaan.

  • Jokaisen hakuun tulevan tehtävän osalta vaatimukset arvioidaan erikseen.
  • Tarkennetaan menettelytapa ja luodaan linjaukset kielitaitovaatimusten asettamisessa.

Muutetaan uuteen muotoon:

1.2. Kielitaitovaatimukset asetetaan paremmin tehtävän edellyttämällä tavalla niin että palvelut suomeksi ja ruotsiksi voidaan varmistaa ja kaupunki samalla voi olla houkutteleva työnantaja muunkielisille.

  • Jokaisen hakuun tulevan tehtävän osalta vaatimukset arvioidaan erikseen.
  • Tarkennetaan menettelytapa ja luodaan linjaukset kielitaitovaatimusten asettamisessa. Kaupunginhallitus päättää mahdollisista uusista linjauksista.
  • Vahvistetaan suomen- ja ruotsinkielen opetusta kaupungin työntekijöille.

Kannattaja: Daniel Sazonov

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Marcus Rantalan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

Kaupunginhallitus hyväksyy henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman vuosittaiset toimenpiteet ajalle 2019–2020 (liite 1) ja merkitsee vuoden 2018 toteutuneet toimenpiteet (liite 2) tiedoksi.

Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa kaikkia toimialoja ja liikelaitoksia yhteistyössä edistämään henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä.

Sulje

Tausta

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kuntia edistämään yhdenvertaisuutta aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Kaupungin strategiassa todetaan, että toimiva kaupunki rakentuu tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle, vahvalle sosiaaliselle koheesiolle ja avoimelle osallistavalle toimintatavalle. Helsingin kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ja se on laatinut yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä henkilöstölle että palveluille.

Yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa. Toimikunnan työskentelyn tavoitteena on myös valtavirtaistaa yhdenvertaisuus ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi läpäiseväksi periaatteeksi kaikessa Helsingin toiminnassa. Toimikunnan tehtäväkenttään sisältyy myös syrjimättömän ja yhdenvertaisen kohtelun edistäminen kaupungin henkilöstöpolitiikassa ja palveluissa.

Henkilöstön yhdenvertaisuuden edistäminen

Kaupunginhallitus on päättänyt 9.1.2017 (§ 13) ja 3.4.2017 (§ 340) henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Kaupunginhallitus on päättänyt, että henkilöstön yhdenvertaisuuden toteutumista edistetään ja seurataan asettamalla vuosittain tavoitteet ja toimenpiteet ja että näistä päätetään kaupunginhallituksessa.

Kaupungin tahtotilana on olla eturivin työpaikka, sellainen, johon kaikkien on hyvä tulla ja jossa on hyvä olla. Yhdenvertaisuuden edistäminen parantaa sosiaalisen ilmapiirin lisäksi myös työn tehokkuutta ja tuottavuutta sekä laajemmin yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisella on merkittävä vaikutus henkilöstön hyvinvointiin ja siten myös kaupungin palveluiden laatuun.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän työpaikalla ja velvoittaa työnantajaa edistämään yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti sekä laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa ja sen vuositoimenpiteissä korostuvat henkilöstön suojeleminen syrjinnältä, syrjinnän ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Vuosittaiset toimenpiteet

Vuosittaiset toimenpiteet ajalle 2019–2020 jatkavat edellisinä vuosina käynnistettyä kehittämistä sekä muodostavat yhteisen toimenpidekokonaisuuden kesällä hyväksytyn henkilöstön tasa-arvosuunnitelman toimenpiteiden kanssa. Molemmat suunnitelmat sisältävät työelämälaadun, henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittämisen toimenpiteitä. Jokainen toimiala on vastuussa omien toimintojensa syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisuuden edistämisestä niissä.

Tavoitteena on, että kaupungin rekrytointiprosessi toteutuu yhdenvertaisesti ja rekrytointi perustuu henkilön tosiasialliseen osaamiseen ja ansioihin. Tulevan kauden aikana määritellään ja ohjeistetaan anonyymiin rekrytointiin liittyvä toimintatapa sekä toteutetaan siihen liittyvät kokeilut koko kaupunkiorganisaatiossa.

Monimuotoisen henkilöstön rekrytointia ja heidän urapolkujensa kehittymistä edistetään muun muassa käynnistämällä selvitys positiivisesta erityiskohtelusta sekä sen edellytyksistä ja mahdollisuuksista kaupungin tehtäviin rekrytoitaessa.

Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia tuetaan töitä ja työoloja muokkaamalla sekä huolehtimalla työpaikkojen esteettömyydestä. Toimenpiteenä mallinnetaan ja kuvataan vammaisten ja osatyökykyisten työllistämispolku sekä toimijakokonaisuus ja tunnistetaan kaupungin sisäiset ja ulkoiset kumppanit sekä verkostot. Kaupungin vammaisneuvoston kanssa käynnistetään keskustelu ja yhteistyö toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Työyhteisöjen jäsenet toimivat muita arvostavasti riippumatta kenenkään henkilökohtaisista ominaisuuksista. Tavoitteena on, että työyhteisöt toimivat Sopuisasti Stadissa -toimintamallin mukaisesti ja että linjajohto sitoutuu yhdenvertaisuutta edistävään johtamiseen ja tukee sen edistämistä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasiat sekä niihin liittyvät teemat ovat mukana sekä perehdytyksessä että kaupungin esihenkilöiden koulutuksissa ja foorumeilla. Tavoitteena on varmistaa koko organisaation osaaminen ja tätä tavoitettava tukemaan luodaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä valmennuspaketti työyhteisöjen ja esihenkilöiden käyttöön. Toimenpiteiden toteumaa seurataan henkilöstöraportoinnilla sekä Kunta 10 -työhyvinvointitutkimuksella ja työterveyskyselyllä.

Käsittely

Henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman vuosittaiset toimenpiteet 2019–2020 on valmisteltu yhteistyössä toimialojen ja liikelaitosten kanssa sekä käsitelty yhteistoiminnassa kaupungin henkilöstöpoliittisessa työryhmässä, työsuojelun työryhmässä, että kaupungin henkilöstötoimikunnan kokouksessa.

Helsingin kaupungin yhdenvertaisuustoimikunta on kommentoinut suunnitelman toimenpiteitä (liite 3). Toimikunta ehdotti selvitystä positiivisen erityiskohtelun käyttöönottamisesta rekrytoinnissa, ja tämä lisättiin lausunnon mukaisesti rekrytointiosuuden toimenpiteeksi. Yhdenvertaisuustoimikunta suositteli lausuntopyynnön lähettämistä vammaisneuvostolle. Vammaisneuvoston työvaliokunta käsitteli asiaa ja totesi, että neuvosto ei anna asiasta varsinaista lausuntoa vaan toivoo, että neuvosto otetaan mukaan vammaisiin ja osatyökykyisiin liittyvien toimenpiteiden toteutuksessa.

Yhdenvertaisuustoimenpiteet ovat laaja-alaisia ja pitkäkestoisia. Ehdotamme, että nyt käsiteltävät toimenpiteet olisivat voimassa vuoden 2021 loppuun ja että uusi henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelma toimenpiteineen tuotaisiin käsittelyyn samanaikaisesti henkilöstön tasa-arvosuunnitelman kanssa. Vuoden 2021 lopulla myös kaupungin uusi strategia on valmisteltu ja näin kehittämistyötä voitaisiin jatkaa uusien päämäärienkin mukaisesti.

Sulje

Kaupunginhallitus 18.11.2019 § 793

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti käsitellä kansliapäällikön 16 esityksen kokouksen viimeisenä asiana.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Veronika Honkasalon ehdotuksesta.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Aino Lääkkölä-Pyykönen, HR-asiantuntija, puhelin:

aino.laakkola@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 04.12.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Aino Lääkkölä-Pyykönen, HR-asiantuntija, puhelin:

aino.laakkola@hel.fi