Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko, 18.2.2019, LähiTapiola

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.

LähiTapiola Keskinäinen vakuutusyhtiö hakee kaupungilta takaisinsaantia kaupungille 27.9.2019 kirjatussa, maksamassaan liukastumisvahingossa numero 3501910170. Vaatimuksen mukaan hakija on oikeutettu takaisinsaantiin työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n perusteella. Edelleen vaatimuksen mukaan liukastuminen on tapahtunut 18.2.2019 kello 21.00 - 22.00 välisenä aikana Mikael Agricolan kirkon läheisellä puistotiellä, osoitteessa Tehtaankatu 23. Puistotie on ollut jäinen ja liukas, eikä sitä oltu hiekoitettu. Takaisinsaantivaatimuksessa on vaadittu kaupunkia korvaamaan yhteensä 8 743,53 euroa liukastumisesta aiheutuneista kustannuksista.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito ovat laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä liikenteellisen merkityksen ja väylän vilkkauden mukaan.

Takaisinsaantivaatimuksen liitteenä olevaan karttaan merkitty vahinkopaikka sijaitsee Tehtaanpuistossa joka on asemakaavassa merkitty puistoalueeksi.

Lain mukaan kunnan velvollisuus on tehdä ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahingonkorvausvastuu edellyttää myös tuottamusta tai laiminlyöntiä. Katujen kunnossapitolaki velvoittaa talvikunnossapitämään ainoastaan katualueet. Puistot ja näihin verrattavat yleiset alueet on pidettävä käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Niiden talvikunnossapitoon laki ei kuitenkaan velvoita. Ainoastaan kaikkein keskeisimmät puistokäytävät kuuluvat talvihoidon piiriin.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on hiekoitettu vahinkopäivän aamuna ja sitä edeltävänä aamuna kello 07.30. Vahinkoaamuna tehdyn hiekoituksen jälkeen ei ole esiintynyt sellaisia sateita tai liukkauden tuntuvaa lisääntymistä, että olisi ollut tarvetta ryhtyä ylimääräisiin kunnossapidon toimenpiteisiin. Kelikeskus ei ole hälyttänyt liukkaudesta.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Myötävaikutus voi perustua esimerkiksi siihen, että vahingonkärsijä on havainnut käyttäytymiseensä liittyvän normaalia suuremman riskin, mutta ei ole kuitenkaan valinnut vähemmän riskialtista menettelytapaa. Puistoalue on ollut mahdollista kiertää vaihtoehtoisia reittejä kulkien, virallisia jalkakäytäviä käyttäen.

Liukkauden torjuntaa ei myöskään ole mahdollista toteuttaa siten, että väylien mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Hiekoituksella ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. Jalankulkijan tulee ottaa olosuhteet huomioon ja noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta talvella liikkuessaan.

Pelkkä vahinkotapatuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Tässä tapauksessa kaupungin puolelta ei ole todettavissa laiminlyöntiä, tahallisuutta tai tuottamusta. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 270 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–3 §, 6 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57