Toivomusponsi, valitsematta jääneiden hankkeiden toteuttaminen osallistuvan budjetoinnin kautta

HEL 2019-012435
Asialla on uudempia käsittelyjä
23. / 722 §

Valtuutettu Matias Pajulan toivomusponsi selvittää mahdollisuutta toteuttaa osallistuvan budjetoinnin kautta valitsematta jääneitä hankkeita osana kaupungin perustoimintaa

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston hyväksymän toivomusponnen (Matias Pajula) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Hyväksyessään kokouksessaan 27.11.2019 vuoden 2020 talousarvion valtuusto hyväksyi toivomusponnen (Matias Pajula), jossa edellytetään, että kaupunki selvittää mahdollisuutta toteuttaa osallistuvan budjetoinnin kautta valitsematta jääneitä hankkeita osana kaupungin perustoimintaa.

Kaupunginhallitus päätti 13.11.2017 §1047 käynnistää kaupunkitasoisen osallistuvan budjetoinnin osana uutta osallisuus- ja vuorovaikutusmallia. Osallistuva budjetointi avaa kanavan koko kaupunkiyhteisölle ideoida, ehdottaa ja äänestää investoinneista ja käyttötalousmenoista alueellisesti. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on vahvistaa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, edistää yhdenvertaisuutta sekä lisätä ymmärrystä kunnan toiminnasta.

Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2018 § 9 perustaa itsenäiseksi taseyksiköksi muodostettavan Osallisuusrahaston - Delaktighetsfonden. Osallisuusrahaston tarkoituksena on edistää yhdenvertaista kaupunkia luomalla taloudelliset edellytykset helsinkiläisten asukkaiden ja yhteisöjen esittämien hankkeiden ja projektien toteuttamiselle hallintosäännön 27 luvun 1 §:n mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti 1.10.2019 §631 osallistuvan budjetoinnin ensimmäisen kierroksen toteutusperiaatteista vuosille 2018-2019.

Osallistuvan budjetoinnin ensimmäisellä kierroksella 2018-2019 oli jaettavissa 4, 4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoimiin ja äänestämiin hankkeisiin. Ensimmäisellä kierroksella äänestettiin 297 suunnitelmasta. Toteutettavaksi toimialoille eteni 44 suunnitelmaa.

Äänestyksessä toteutukseen etenevät suunnitelmat ja määrärahat jakautuivat toimialoittain seuraavasti: kaupunkiympäristön toimiala 29 suunnitelmaa (3 246 500 €), kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 10 suunnitelmaa (599 000 €) sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 5 suunnitelmaa (387 500€). Sosiaali- ja terveystoimialalle ei tullut yhtään suunnitelmaa toteutettavaksi. Suurin osa toteutettavista hankkeista valmistuu vuoden 2020 aikana.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä ehdotettuja hankkeita yhtenä hyvänä kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita kuvaavana tietoaineistona ja toteaa, että toimiala huomioi jatkossa myös OmaStadin äänestyksessä esitetyt hanke-ehdotukset yhtenä kuntalaistiedon lähteenä. Ehdotuksia hyödynnetään toimialan palveluiden talouden ja toiminnan suunnittelussa muiden tietoaineistojen rinnalla käyttötalouden, investointimäärärahojen ja strategiaohjelman puitteissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei näe, että valitsematta jääneille hankkeille tulisi antaa ensisijaisuutta suhteessa muita kanavia pitkin tulleisiin ehdotuksiin.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa lausunnossaan kuntatalouden tilanteeseen, joka on ollut jo pitkään haasteellinen, ja koronapandemian seurauksena kuntien rahoituspohja on merkittävästi heikentynyt. Kriisillä tulee olemaan merkittäviä ja pitkäkestoisia taloudellisia vaikutuksia. Tasapainon turvaamiseksi toimialan menoja ei ole mahdollista kasvattaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausunnossa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tehtävänä on toteuttaa sille määriteltyjä lakisääteisiä tehtäviä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella sekä vapaassa sivistystyössä sekä toteuttaa Helsingin kaupungin strategisia linjauksia ja painopisteitä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, ettei kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pysty tällä hetkellä lähteä toteuttamaan Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä valitsematta jääneitä ehdotuksia. Lautakunta näkee kuitenkin ehdotusten selvittämisen ja toteuttamisen tärkeänä ja kannustaa kaupunkia edistämään niiden toteuttamista.

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että kaupunkiympäristön toimiala pyrkii huomioimaan äänestykseen edenneet, mutta toteutumatta jääneet OmaStadi-suunnitelmat osana normaalia toimintaansa toimivaltansa, käyttö- ja investointitalouden sekä suunnitteluprosessien ja -periaatteiden puitteissa. Valitsematta jääneitä, konkreettisia suunnitelmia pystytään parhaiten huomioimaan etenkin osana katu- ja puistosuunnitelmia. Toimialalla laadittavat verkosto- ja aluesuunnitelmat toimivat yhtenä hyvänä kanavana viedä OmaStadi-hankkeita osaksi normaalia suunnitteluprosessia ja talouden vuosikellon sykliä.

Sosiaali- ja terveystoimialan lausunnossa todetaan, että osallistuvan budjetoinnin kautta saadut kaupunkilaisten näkemykset, toiveet ja tarpeet toimivat yhtenä tärkeänä kuntalaistiedon lähteenä. Jatkossa niistä saatavaa tietoa on syytä huomioida toimialan tulevan vuoden käyttösuunnitelmassa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota sellaisiin suunnitelmiin, joissa huomioidaan heikoimmassa asemassa olevien kaupunkilaisten elämänlaadun parantaminen.

Kaupunginhallitus toteaa, että osallistuva budjetointi tuottaa kaupungille alue- ja toimialakohtaisesti tietoa ja palautetta kaupunkilaisten toiveista ja tarpeista, joita kaupungin tulee hyödyntää osana talouden ja toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.

Asiasta on saatu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan, kaupunkiympäristölautakunnan ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sekä sosiaali- ja terveystoimialan lausunnot. Vastaus on näiden lausuntojen mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Sulje

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 25.08.2020 § 113

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää OmaStadi osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä ehdotettuja hankkeita yhtenä hyvänä kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita kuvaavana tietoaineistona. Ehdotuksia hyödynnetään toimialan palveluiden talouden ja toiminnan suunnittelussa muiden tietoaineistojen rinnalla käyttötalouden, investointimäärärahojen ja strategiaohjelman puitteissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei näe, että valitsematta jääneille hankkeille tulisi antaa ensisijaisuutta suhteessa muita kanavia tulleisiin ehdotuksiin.

Helsingin kaupungin OmaStadi-nimellä kulkeva osallistuva budjetointi mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen ja suoran vaikuttamisen kaupungin palveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Helsingin kaupungin OmaStadia rahoittavasta osallisuusrahastosta rahoitettiin vuoden 2019–20 ensimmäisellä kierroksella 44 suunnitelmaa yhteensä 4,4 miljoonalla eurolla.

Hankkeiden toteutuksesta vastaavat kaupungin toimialat yhteistyössä kuntalaisten ja yhteisöjen kanssa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toteuttaa parhaillaan näistä kymmentä suunnitelmaa kaupunkilaisten palveluiksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla toteutettavien suunnitelmien yhteenlaskettu kustannus on noin 599 000 euroa. Lisäksi kaupunkiympäristön toimialan toteuttamista liikuntaa ja nuorisotyötä tukevista OmaStadi-hankkeista siirtynee osa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ylläpidettäviksi. Hankkeiden valmistumista voi seurata sivuilla https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2019/f/173/

Kaupunginvaltuutettu Matias Pajula ehdottaa Helsingin kaupunkia toteuttamaan OmaStadissa ehdotettuja, mutta valitsematta jääneitä hankkeita osana palveluiden perustoimintaa ja näin rahoittamaan ideoita toimialojen rahoituksella.

Kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan palveluratkaisut tehdään mahdollisimman laajan tietopohjan avulla painottamalla asukaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. OmaStadin avulla toimialan palvelut saavat uudenlaisen kuntalaisten toiveita ja tarpeita kuvaavan aineiston osaksi toiminnan tietopohjaista suunnittelua. Kaupunkilaisten palautteita kuullaan paljon myös kaupungin palautekanavan kautta. Palvelujen uudistamiseen syntyy myös paineita lainsäädännössä tapahtuvien muutosten ja kaupunkistrategian tuloksena. Toimiala hyödyntää myös palvelumuotoilun menetelmiä ja kyselyjä kuntalaisten tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi. Lisäksi nuorten ideoita kerätään vuosittain nuorten osallistuvan budjetoinnin avulla ja nuorille on oma aloitekanava kaupungille. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala huomioi toiminnan ja talouden suunnittelussa jatkossa myös OmaStadin äänestyksessä esitetyt hanke-ehdotukset yhtenä poikkeuksellisena laaja-alaisena kuntalaistiedon lähteenä.

Käsittely

Vastaehdotus:
Otto Meri: Muutetaan lausunnon viimeinen virke kuulumaan seuraavasti:

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala huomioi toiminnan ja talouden suunnittelussa jatkossa myös OmaStadin äänestyksessä esitetyt hanke-ehdotukset yhtenä poikkeuksellisena laaja-alaisena kuntalaistiedon lähteenä.

Kannattaja: Sami Muttilainen

Lautakunta hyväksyi Otto Meren vastaehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä
kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja
Tommi Laitio
Lisätiedot

Inari Penttilä, kehittämisasiantuntija, puhelin: 310 21606

inari.penttila@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 11.08.2020 § 410

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta päätti todeta, että osallistavan budjetoinnin ensimmäisellä kierroksella avattiin 4,4 miljoonaa euroa asukkaiden päätettäväksi. Ideoista jalostui 44 suunnitelmaa kaupungin eri toimialoille toteutettavaksi. Kaupunkiympäristön toimialalle toteutettavaksi tuli 29 hanketta, joiden yhteenlaskettu budjetti on noin 3,6 miljoonaa euroa. OmaStadi-suunnitelmissa halutaan kehittää lähiympäristön palveluita aina onki-ja uimalaitureista kukkaketoihin. Suurin osa hankkeista valmistuu vuoden 2020 aikana. Hankkeiden valmistumista voi seurata sivuilla

Kaupunkiympäristön toimialalla suunnittelun yksi tärkeimmistä lähtökohdista on asukaslähtöisyys. Toimialalla kiinnitetään suurta huomiota asukkaiden tarpeisiin ja palautteisiin. Tiivistä vuorovaikutusta asukkaiden kanssa tehdään kaupunkiympäristön toimialan kaikissa palvelukokonaisuuksissa, asemakaavoituksesta toteutussuunnitteluun.

Osallistuvan budjetoinnin hankkeet löytyvät visuaalisessa muodossa kartta.hel.fi -palvelusta. Tavoitteena on, että sinne kootaan jatkossakin kaikki OmaStadi-ideat ja -ehdotukset.

Syksyllä 2020 alkaa seuraava, osallistuvan budjetoinnin OmaStadi 2.0 kierros. Silloin avataan 8,8 miljoonaa euroa asukkaiden päätettäväksi. Kierros alkaa ideoinnilla, ja hankkeet jalkautuvat toimialoille toteutukseen keväällä 2022. Alkuvuodesta 2022 voi tutustua hankkeisiin jotka eivät menestyneet äänestyksessä.

Kaupunkiympäristön toimiala pyrkii huomioimaan äänestykseen edenneet, mutta toteutumatta jääneet OmaStadi-suunnitelmat osana normaalia toimintaansa toimivaltansa, käyttö- ja investointitalouden sekä suunnitteluprosessien ja -periaatteiden puitteissa. Valitsematta jääneitä, konkreettisia suunnitelmia pystytään parhaiten huomioimaan etenkin osana katu- ja puistosuunnitelmia.

Toimialalla laadittavat verkosto- ja aluesuunnitelmat toimivat yhtenä hyvänä kanavana viedä OmaStadi-hankkeita osaksi normaalia suunnitteluprosessia ja talouden vuosikellon sykliä.

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Nina Mouhu, aluesuunnittelija: 310 39838

nina.mouhu@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 16.06.2020 § 149

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Matias Pajulan toivomusponnesta mahdollisuudesta toteuttaa osallistuvan budjetoinnin kautta valitsematta jääneitä hankkeita osana kaupungin perustoimintaa:

Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi on suoran demokratian menetelmä. Nykyinen prosessi mahdollistaa asukkaiden suoran osallistuminen kaupungin kehittämiseen ja talouden suunnitteluun, sillä kaupunki on sitoutunut toteuttamaan äänestyksessä eniten ääniä saaneet kaupunkilaisten ideoimat ehdotukset pormestarin vahvistaman äänestystuloksen mukaisesti. Osallisuusrahastosta on kohdennettu valmisteluperiodeittain talousarvioissa määritelty summa kaupunginhallitukselle osallistuvan budjetoinnin toteutukseen.

Kustannusvaikutukset

Osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä 2019 valitsematta jääneitä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdistuvia hankkeita on 22 kappaletta ja niiden kustannukset ovat yhteensä 3 168 450 euroa.

Kuntatalouden tilanne on ollut jo pitkään haasteellinen, ja koronapandemian seurauksena kuntien rahoituspohja on merkittävästi heikentynyt. Kriisillä tulee olemaan merkittäviä ja pitkäkestoisia taloudellisia vaikutuksia. Tasapainon turvaamiseksi toimialan menoja ei ole mahdollista kasvattaa.

Koronakriisi tulee näkymään kuntien ja toimialan taloudessa useiden vuosien ajan ja se tulee aiheuttamaan mittavia ja myös pitkäaikaisia tulomenetyksiä ja menolisäyksiä.

Toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset eivät rajoittuisi ainoastaan hankekohtaisiin kustannuksiin, vaan hankkeiden toteutus aiheuttaisi myös hallinnollista työtä eri kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluissa, joita ei ole sisällytetty hankkeiden kustannuksiin.

Johtopäätökset

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tehtävänä on toteuttaa sille määriteltyjä lakisääteisiä tehtäviä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella sekä vapaassa sivistystyössä sekä toteuttaa Helsingin kaupungin strategisia linjauksia ja painopisteitä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, ettei kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pysty tällä hetkellä lähteä toteuttamaan Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä valitsematta jääneitä ehdotuksia. Lautakunta näkee kuitenkin ehdotusten selvittämisen ja toteuttamisen tärkeänä ja kannustaa kaupunkia edistämään niiden toteuttamista.

Käsittely

Vastaehdotus:
Matias Pajula: Muutetaan kohta (8) muotoon:

"Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, ettei kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pysty tällä hetkellä lähteä toteuttamaan Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä valitsematta jääneitä ehdotuksia. Lautakunta näkee kuitenkin ehdotusten selvittämisen ja toteuttamisen tärkeänä ja kannustaa kaupunkia edistämään niiden toteuttamista."

Kannattaja: Vesa Korkkula

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Matias Pajulan vastaehdotuksen yksimielisesti, ilman äänestystä.

Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen
Lisätiedot

Virve Vakiala, vuorovaikutusasiantuntija, puhelin: 310 86722

virve.vakiala@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 10.11.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Kirsi Verkka, kehittämispäällikkö, puhelin: 09 - 310 84026

kirsi.verkka@hel.fi