Oikaisuvaatimus, toimenpidelupa 12.12.2019 § 669, Koy Iiris
Oikaisuvaatimus kielteisestä toimenpidelupapäätöksestä, 12.12.2019 § 669, Marjaniementie 74
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä Kiinteistö Oy Iiriksen tekemän oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden arkkitehdin tekemästä kielteisestä toimenpidelupapäätöksestä 12.12.2019 (§ 669).
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätös pannaan julki ilmoitustaululle samana päivänä, kuin ympäristö- ja lupajaoston pöytäkirja asetetaan nähtäville kaupungin verkkosivuilla.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kiinteistö Oy Iiris on hakenut lupaa aurinkoenergiajärjestelmän asentamiselle osoitteessa Marjaniementie 74 sijaitsevan toimitilarakennuksen iv-konehuoneen eteläjulkisivulle. Konehuoneen vanhat julkisivulasirakenteet on tarkoitus purkaa koko eteläjulkisivulta ja niiden tilalle asentaa aurinkopaneeleita. Aurinkopaneelien kokonaismäärä on noin 260 kappaletta ja ne ovat väriltään tummansinisiä.
Rakennusvalvontapalvelujen arkkitehti on päätöksellään 12.12.2019 (§ 669) evännyt haetun luvan, koska hankkeen on katsottu olevan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 117 ja 118 §:n sekä Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 33 §:n vastainen.
Suunnitelmassa esitetään aurinkopaneeleja myös vaakasuuntaisille kattopinnoille. Kattopinnasta jää kuitenkin päätöksen mukaan hyödyntämättä sellaisia alueita joiden voidaan Helsingin kaupungin tuottaman aurinkoenergiapotentiaalimallin mukaan arvioida olevan aurinkopaneelien sijoittamiselle parempia kuin esitetty pystypinta. Hakija ei ole esittänyt perusteluja ratkaisulleen. Hakija ei ole myöskään esittänyt laskelmia julkisivupinnalle sijoitettavilla paneeleilla saavutettavista hyödyistä, joten hyödyn suhdetta menetettäviin rakennustaiteellisiin ja kaupunkikuvallisiin arvoihin ei ole päätöksenteossa voitu arvioida.
Julkisivulle on esitetty sijoitettavaksi tavanomaisia aurinkopaneeleja. Ratkaisua ei ole pyritty sovittamaan kaupunkikuvallisesti merkittävän rakennuksen arkkitehtuuriin.
Hankkeen ei ole katsottu täyttävän rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä, sillä hakemuksessa esitetyllä tavalla toteutettuna osa rakennuksen asemakaavamääräyksen mukaisesta lasijulkisivusta purettaisiin ja rakennuksen ominaispiirteitä muutettaisiin rakennukseen ja ympäristöön sopimattomalla tavalla.
Oikaisuvaatimuksen alaisessa päätöksessä ei ole evätty lupaa asentaa aurinkopaneeleja rakennuksen katolle, sillä sen ei ole katsottu olevan MRL 126 a § mukaan luvanvarainen toimenpide.
Oikaisuvaatimus
Kiinteistö Oy Iiris on hakenut oikaisua päätökseen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöstä kumottavaksi ja lupaa myönnettäväksi muun muassa sillä perusteella, että päätöksessä on tulkittu maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:ää ja 118 §:ää sekä Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 33 §:ää virheellisesti.
Oikaisuvaatimuksen mukaan hanke on Helsingin kaupungin, Suomen valtion sekä Kansainvälisen ilmastokokouksen tavoitteiden mukainen toimenpide ja sillä saadaan aikaiseksi noin 20 000 kilogramman vuotuiset hiilidioksidivähennykset. Voimalan arvioidun elinkaaren (25 vuotta) aikana päästöt vähenevät noin 500 000 kilogrammalla. Voimalan tuotto on noin 135 MWh vuodessa. Helsingin kaupunki on asettanut itselleen tavoitteen hiilineutraaliudesta, jonka saavuttamisessa muun muassa tämä hanke on olennaisessa ja keskeisessä roolissa.
Päätöksen perusteluissa on viitattu rakennuksen suunnitelleen arkkitehdin lausuntoon, jossa todetaan virheellisesti, että mustien aurinkopaneelien osuus tulisi olemaan seinän pinta-alasta lähes puolet. Oikaisuvaatimuksen mukaan aurinkopaneelit tullaan asentamaan rakennuksen katolle sekä rakennuksen eteläsivulle seinärekliittiin, joka on rakennuksen 7. kerroksen tasalla. Tämä osa kattaa noin 10 % etelänpuoleisesta seinäpinta-alasta ja alle 2 % rakennuksen kaikista seinäpinta-aloista. On valitettavaa, mikäli päätöksen tekijään on vaikuttanut merkittävällä tavalla täysin virheellinen väite aurinkopaneelien seinäpinta-alan peittävyydestä.
Päätöksentekijä on tulkinnut MRL 117 §:n määräyksiä tarkoitushakuisesti hankkeen kannalta negatiivisesti. Päätöksentekijä on viitannut pykälän sisältöön tehden kuitenkin oman tulkintansa sen sisällöstä ja tarkoituksesta. Laki ei määrittele rakennuksille kauneuden tai sopusuhtaisuuden sisältöä tai kriteerejä sille, mikä on kaunista ja sopusuhtaista. Oikaisuvaatimuksen laatijan kauneus- ja sopusuhtaisuuskäsityksen mukaan esitetty muutos antaa rakennukselle aiempaan ulkonäköön verrattuna ryhdikkäämmän ja rakennustaiteellisesti parannetun ulkonäön. On erityisen ongelmallista, että yksi virkamies voisi päättää kauneuskriteerit, joita pitää noudattaa.
Päätöksessä on viitattu myös MRL 118 §:ään, jonka mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Palvelukeskus Iiris on rakennuksena 15 vuotta vanha, se ei ole historiallisesti minkäänlaisia arvoja sisältävä rakennus eikä se ole rakennustaiteellisesti millään lailla Itäkeskuksessa sijaitsevista rakennuksista poikkeava tai erityisiä taiteellisia arvoja sisältävä. Rakennus on tavallinen toimistorakennus, jonka täytyy muuttua ja kehittyä ajan vaatimusten mukana.
Päätöksen perusteluissa on niin ikään viitattu Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 33 §:ään, jonka mukaan rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon sen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa harkitsemattomasti johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Rakennusta koskevassa kaavassa todetaan, että rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina on oltava lasi ja paikallamuurattu punatiili tai punainen tiililevy. Rekliittiin asennettavat aurinkopaneelit ovat lasipintaisia, mutta alkuperäistä materiaalia tummempia, että sähköntuotanto on yleensä mahdollista. Toteutettava muutos ei ole ristiriidassa kummankaan em. määräyksen kanssa. Päätöksen mukaan hanke ei täytä rakennusluvan myöntämisen edellytyksiä, sillä hakemuksessa esitetyllä tavalla toteutettuna osa rakennuksen asemakaavamääräyksen mukaisesta lasijulkisivusta purettaisiin ja rakennuksen ominaispiirteistä muutettaisiin rakennukseen ja ympäristöön sopimattomalla tavalla. Väite siitä, että muutos olisi asemakaavamääräyksen vastainen, ei pidä paikkansa.
Päätöksen mukaan rakennuksen kattopinta-alasta on jäänyt osa hyödyntämättä. Oikaisuvaatimuksen mukaan väite on paikkansapitämätön. Aurinkopaneelien asettelun suunnittelussa mallinnettiin perusteellisesti, mihin katon osiin paneelit kannattaa asentaa, että niillä saadaan maksimaalinen tuotto. Tämänhetkisellä sijoittelulla kattoa on siis hyödynnetty mahdollisimman tehokkaasti. Paneelien määrää rajoittavat muun muassa katon kantavuus sekä katon varjostavat elementit kuten piiput ja muut laitteet. Katon ylikuormittaminen aiheuttaa koko kiinteistölle erittäin merkittäviä riskejä. Pohjoispuolella sijaitsevat kattotasanteet jäisivät merkittäväksi ajaksi päivästä varjoon, joten niitä ei kannata hyödyntää taloudellisista syistä sähköntuotannon vähäisyyden takia. Iiriksen katon kantavuus rajoittaa katolle asennettavien paneelien määrää.
Julkisivuasennuksessa on merkittäviä etuja suhteessa kattoasennukseen. Iiriksen sähkönkulutus on merkittävää eikä pelkällä aurinkopaneelien kattoasennuksella pystytä tuottamaan riittävästi aurinkosähköä kiinteistön tarpeisiin. Seinäasennuksella pystytään tuottamaan sähköä erityisesti keväällä ja syksyllä, jolloin aurinko paistaa Suomessa matalalta. Tällöin kattoasenteisten paneelien tuotanto on suhteessa alhaisempaa. Seinäpaneelit eivät myöskään peity lumella talvisin.
Päätöksen mukaan tietoa tai laskelmia julkisivupinnalle asennettavien paneelien hyödyistä ei ole. Seinärekliittiin asennettavien paneelien sähköntuotto on teholtaan aivan vastaava kuin kattopaneelin. Seinärekliitin tuotto on noin 64 MWh vuodessa. Julkisivupaneelien tuoma hiilidioksidin vähenemä on 10.100 kg vuodessa.
Lisäksi oikaisuvaatimuksessa kritisoidaan rakennusjärjestyksen 33 §:n tulkintaa siitä näkökulmasta, että tällä tulkinnalla olemassa olevaan rakennuskantaan ei ole mahdollista tehdä muutoksia, joilla Helsingin kaupunki voi tavoitella hiilineutraaliutta.
Päätöksen perustelut
Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Lisäksi korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Säännöksen sisältö on joustava, eikä siinä määritellä kauneuden ja sopusuhtaisuuden käsitettä tai sitä, mitkä yksittäisen rakennuksen ominaisuuden ja erityispiirteet on erityisesti otettava huomioon rakennuksen korjaus- ja muutostyössä. Arvioitaessa sitä, täyttääkö rakennus tai korjaus- ja muutostyö pykälän määritelmät, tukeudutaan asemakaavaan ja mahdollisuuksien mukaan myös asiantuntijoiden lausuntoihin kuten tässä tapauksessa on toimittu.
MRL 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Se, että nyt kyseessä oleva rakennus on vain noin 15 vuotta vanha, ei tarkoita, etteikö sillä olisi rakennustaiteellista arvoa tai olennainen merkitys kaupunkikuvaan.
Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 33 §:n mukaan rakennusta on hoidettava ja pidettävä kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon sen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa harkitsemattomasti johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.
Toimintakeskus Iiris sijaitsee näkyvällä paikalla ja on Itäkeskuksen alueella merkittävä julkinen rakennus. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Rainer Mahlamäki kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella ja se on valmistunut vuonna 2004. Tontilla voimassa oleva asemakaava numero 10970 vuodelta 2001 on räätälöity tätä rakennusta varten. Kaavaselostuksen mukaan rakennus on Itäkeskuksen suurin julkinen rakennus, jonka sijainti lännestä tultaessa Itäkeskuksen ensimmäisenä rakennuksena edellyttää korkeatasoista kaupunkikuvallista ratkaisua. Näin ollen oikaisuvaatimuksen väite siitä, että rakennus ei sisällä historiallisesti minkäänlaisia arvoja tai ole rakennustaiteellisesti millään lailla Itäkeskuksessa sijaitsevista rakennuksista poikkeava tai erityisiä taiteellisia arvoja sisältävä, ei pidä paikkansa.
Lupaprosessin aikana hakijaa on useaan kertaan neuvottu kehittämään suunnitelmaa kaupunkikuvallisesti parempaan suuntaan. Hakijalle on kerrottu, että rakennuksessa voisi toimia saman tyyppinen ratkaisu kuin ympäristötalossa, jossa lasiin integroidut aurinkopaneelit tuovat pitsimäisen vaikutelman. Myös kaupunkikuvatyöryhmä on lausunnossaan pitänyt eteläsivun lasilankkujen korvaamista aurinkopaneeleilla periaatteessa mahdollisena, mutta ehtona on pidetty, että monumentaalisen rakennuksen katolla olevan iv-konehuoneen lasilankkujen alkuperäinen lyhtymäinen idea tulee säilyttää. Lisäksi kaupunkikuvatyöryhmä on edellyttänyt, että aurinkopaneeleiden sommittelussa ja rakenteessa tulee tavoitella nykyisen tapaista läpinäkyvyyttä ja harsomaisuutta. Hakija on kuitenkin pitäytynyt suunnitelmassa, jossa rakennuksen vanha lasirekliitti poistetaan ja sen tilalle asennetaan tummat ja läpinäkymättömät monokidepaneelit.
Rakennusvalvonta pyysi rakennuksen alkuperäisen suunnittelijan kannanoton hankkeeseen, koska hakija ei lupakäsittelijän pyynnöstä huolimatta ollut alkuperäiseen suunnittelijaan missään vaiheessa yhteydessä. Suunnittelijan rakennusvalvonnalle antamassa lausunnossa todetaan muun muassa, että rakennuksen tunnistettava kaupunkikuvallinen elementti on pitkä, lasilankuille verhoiltu ”konehuonepalkki”, jonka huolelliseen toteutukseen rakennusvalvonta kiinnitti aikanaan paljon huomiota ja joka oltaisiin nyt korvaamassa mustilla aurinkopaneeleilla.
Tontin asemakaavassa määrätään muun muassa rakennuksen julkisivumateriaaleista. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina on oltava lasi ja paikallaan muurattu punatiili tai punainen tiililevy. Asemakaavaselostuksessa on todettu, että kaavassa on annettu määräys julkisivumateriaaleista nimenomaan rakennuksen ainutlaatuisen sijainnin vuoksi. Näin ollen asemakaavamääräystä ei pidä tulkita liian joustavasti rinnastamalla tummat, lähes mustat aurinkopaneelit lasijulkisivuun.
Oikaisuvaatimuksen alaista kielteistä päätöstä on perusteltu kaupunkikuvallisten syiden lisäksi sillä, ettei hakija ole toimittanut laskelmia seinälle asennettavien aurinkopaneelien hyödyistä. Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Yhtenä keinona tähän tavoitteeseen pääsemisessä on aurinkosähkön osuuden lisääminen sähkönkulutuksesta. Helsingin kaupungin laskelma rakennuksen aurinkoenergiapotentiaalista osoittaa, että rakennuksen katolla on sivuosissa vielä sellaista hyödyntämätöntä aurinkoenergiapotentiaalia, jolla voi tuottaa enemmän sähköä kuin julkisivuun asennettavilla aurinkopaneeleilla.
Hakija on oikaisuvaatimuskirjelmässä kertonut, että paneelien suunnittelussa on mallinnettu, mihin katon osiin paneelit kannattaa asentaa maksimaalisen tuoton saavuttamiseksi. Hakija ei kuitenkaan ole toimittanut mallinnusta kaupungille lupakäsittelyn aikana eikä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä, eikä ole antanut muutakaan selvitystä, joka kumoaisi kaupungin malliin perustuvat arviot.
Kaupungin hiilineutraaliustavoitteilla ei pidä perustella huonosti suunniteltuja ratkaisuja. Aurinkopaneelien asentaminen rakennuksen katon lisäksi julkisivulle on mahdollista, mutta hakijan esittämässä suunnitelmassa ei ole käytetty hyväksi kaikkia niitä mahdollisuuksia, joilla aurinkopaneelit yhdistettäisiin kaupunkikuvallisesti merkittävän rakennuksen arkkitehtuuriin ja ympäristöön sopivalla tavalla. Näin ollen luvan epääminen nyt esitetyillä suunnitelmilla on ollut perusteltua.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 § ja 118 §
Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 33 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 28.04.2020
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös
Rakennus- tai toimenpidelupaa koskevassa asiassa:
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus silloin, kun rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista
Maisematyö- tai rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa:
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- kunnan jäsen
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Ulpu Juvalainen, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 26467