Oikaisuvaatimus, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaoston päätös 10.12.2019 § 33, Ylioppilasteatteri ry

HEL 2020-000127
Asialla on uudempia käsittelyjä
8. / 30 §

Ylioppilasteatteri ry:n oikaisuvaatimus kulttuuri- ja kirjastojaoston päätökseen 10.12.2019 § 33

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hylkäsi Ylioppilasteatteri ry:n oikaisuvaatimuksen koskien kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaoston päätöstä 10.12.2019, § 33: Taide- ja kulttuuriavustukset 2020, vähintään 50 000 euron hakemukset, vuosi 2020 ja monivuotiskausi 2020-2022.

Käsittely

Asian aikana kuultavina asiantuntijoina olivat kulttuurin edistämisen päällikkö Veikko Kunnas ja kulttuurisuunnittelija Maaria Kuukorento.

Vastaehdotus:
Sami Muttilainen: Esitän, että Ylioppilasteatteri ry:n oikaisuvaatimus hyväksytään ja sille myönnetään 6 000 euroa lisää avustusta. Avustus katetaan projektiluontoisista avustusmäärärahoista.

Sami Muttilaisen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Ylioppilasteatteri ry:n avustus 35 000 euroa vuoden 2020 pysyväisluonteiseen toimintaan myönnettiin 6 000 euroa pienempänä kuin edellisvuotena (41 000 euroa). Avustusten myöntämisarviointi on kokonaisharkintaa ja siihen vaikuttavat avustusten myöntämiseen käytettävissä olevat määrärahat, hakemusten määrä ja laatu sekä arviointikriteereihin perustuva hakemusten keskinäinen vertailu. Avustukset ovat harkinnanvaraisia.

Ylioppilasteatteri ry vaatii 7.1.2020 toimittamassaan oikaisuvaatimuksessa, että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta muuttaa kulttuuri- ja kirjastojaoston 10.12.2019 tekemää päätöstä leikata yhdistyksen pysyväisluonteiseen toimintaan saamaa taide- ja kulttuuriavustusta ja ottaa avustushakemuksen uudelleen arvioitavaksi. Avustuksen saaja vaatii avustuksen määrän pysymistä samalla tasolla kuin vuonna 2019.

Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain (10.4.2015/410) 138 §:n mukaisessa määräajassa.

Oikaisuvaatimuksen perustelut

Ylioppilasteatteri ry:n oikaisuvaatimus perustuu tarkoituksenmukaisuusperusteeseen. Ylioppilasteatteri ry esittää oikaisuvaatimuksensa perusteena talouden heikkenemisen (–6 000 €) vaikutuksia, joita ovat toiminnan supistaminen, toimitilojen vähentäminen, palkkauksen heikentäminen sekä kyvyttömyys toimia Ylioppilasteatterin ohjesäännöissä määritetyllä tavalla tai teatterin tarkoituksen mukaisesti ammattijohtoisena.

Yhdistys tuo esille oikaisuvaatimuksessaan, että suurin osa saadusta kulttuuri- ja taideavustuksesta kohdentuu kaupungin omistaman Mustikkamaan vuokraan ja palautuu näin tulona kaupungille. Yhdistys tuo esille perusteluissaan, että luopuminen kesäteatterista merkitsisi suurimman tulolähteen menettämistä.

Perusteluissaan yhdistys tuo esille myös avustuksen saajan valtion tuen vähenemisen ja Helsingin kaupungin myöntämän taide- ja kulttuuriavustuksen pysymisen pitkään entisellä tasollaan ennen vuotta 2020. Näistä syistä johtuen yhdistys on ollut pitkään taloudellisissa vaikeuksissa. Ylioppilasteatteri ry ei ole yrityksistään huolimatta pystynyt kehittämään talouttaan ja monipuolistamaan rahoituspohjaa.

Ylioppilasteatteri ry esittää oikaisuvaatimuksen perusteluna olevansa myös ammattijohtoisuutensa takia historiallisesti merkittävä taideinstituutio ja yhteisö, joka työllistää uuden sukupolven teatterintekijöitä ja luo työpaikkana mahdollisuuden vapaasti toteuttaa taiteellisia ambitioita vailla tulospaineita.

Oikaisuvaatimuksen käsittely ja päätöksen perustelut

Tarkoituksenmukaisuusperuste ja taloudelliset vaikutukset

Helsingin hallintosäännön 17 luvun 1 §:n mukaan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää toimialan avustusmäärärahojen jakamisen periaatteet ja valvoo periaatteiden toteutumista toimialatasoisesti. Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti 13.2.2018, § 28 toimialan avustusmäärärahojen jakamisen periaatteet, joiden mukaan Helsingin avustusjärjestelmä on väline Helsingin kaupunkistrategian toteuttamiseksi. Avustuksilla lisätään kaupungin vetovoimaa, asukkaiden elämänlaatua, toimintakykyä ja oman elämän hallintaa. Avustuksin tuetaan toimintaa, joka monipuolistaa kaupungin omaa palvelutarjontaa.

Kulttuurijaosto päätti 20.3.2018, § 10 avustusmäärärahojen jakamisen periaatteista johdetut kulttuuripalvelukokonaisuuden avustushakemusten arviointikriteerit, jotka ovat pohjana avustushakemusten arvioinnille. Avustuspäätökset tehdään esittelymenettelyyn perustuen, ja ne ovat harkinnanvaraisia. Päätöksissä noudatetaan myös kaupungin kulloinkin voimassa olevia avustusohjeita ja säännöksiä.

Taide- ja kulttuuriavustukset on porrastettu haettavan summan mukaisesti. Pienimmän kokoluokan (enintään 5 000 euroa) avustusta hakijan tulee toiminnassaan täyttää vähintään yksi viidestä arviointiperusteesta. Suurimman kokoluokan (vähintään 150 000 euroa) avustusta hakevan tulee täyttää kaikki viisi arviointiperustetta, jotta hakija tulee arvioiduksi osana kyseistä avustuskategoriaa. Hakijan tulee myös olla rekisteröitynyt toimija, ja avustus myönnetään lähtökohtaisesti seuraavalle vuodelle. Avustusta voidaan myöntää pysyväisluonteiseen tai projektityyppiseen toimintaan.

Kaupungin Internet-sivuilla julkaistut avustusten arviointiperusteet ovat taiteellinen laatu, monimuotoisuus ja tasa-arvo, saavutettavuus ja saatavuus, toiminnallinen laatu ja toteutus. Kunkin perusteen kohdalla on ilmoitettu tarkemmin, mitä sen osalta arvioidaan. Avustuskriteerien täyttyminen ei itsessään luo oikeutta avustukseen tai tiettyyn avustussummaan, koska avustukset ovat harkinnanvaraisia ja lähtökohtaisesti kertaluonteisia. Avustusmäärärahojen kokonaisuus päätetään vuosittain kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Avustusten myöntämisarviointi on kokonaisharkintaa ja siihen vaikuttaa avustusten myöntämiseen käytettävissä olevat määrärahat, hakemusten määrä ja laatu sekä arviointikriteereihin perustuva hakemusten keskinäinen vertailu. Keskinäisessä vertailussa arvioidaan myös avustuksen tarkoituksenmukaisuus ja lainmukaisuuden toteutuminen.

Avustuksen taso ja historia

Aiempi avustuspäätös ja sen taso eivät luo kertaluontoisessa avustuksessa oikeutta suhteessa seuraavan vuoden harkintaan. Käytettävissä olevat määrärahat vahvistetaan vuosittain. Näin ollen avustuksia haetaan vuosittain, ja myös myöntämisharkinta tehdään joka vuosi erikseen.

Ylioppilasteatteri ry viittaa avustustason muuttumattomuuteen aiempina vuosina. Kaupungin avustuksissa ei ole indeksiehtoa ja hakijoiden määrä ja suunnitelmat vaihtelevat vuosittain. Sama yhdistyksen viittaama haaste koskee myös useita muita toimijoita. Lisäksi kentälle tulee jatkuvasti myös uusia toimijoita.

Avustushakemusten käsittely ja myöntämisharkinta perustuvat avustusten arviointiperusteiden soveltamiseen. Kaikkia hakijoita on kohdeltu menettelyssä tasapuolisesti ja puolueettomasti.

Avustukset ovat olleet haettavissa julkisella avoimella haulla. Avustusten arviointiperusteet on julkaistu kaupungin Internet-sivuilla ja käytössä olevia arviointiperusteita valmisteltaessa on kuultu taiteen ja kulttuurin toimijakenttää.

Toimintamallinsa perusteella Ylioppilasteatteri ry ei kuuluisi taide- ja kulttuuriavustusten ensisijaisiin avustuskohteisiin. Toiminta on aikuisille suunnattua harrastustoimintaa ja osa HYY:n toimintaa. Ylioppilasteatteri ry:n arvioinnissa on kuitenkin kiinnitetty huomiota sen historialliseen merkitykseen ja taiteelliseen laatuun. Ylioppilasteatteri ry:n toiminta täyttää monia saavutettavuuteen ja saatavuuteen, osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviä arviointikriteerejä. Yhdistys tavoitti vuonna 2018 yli 4 000 katsojaa.

Ylioppilasteatteri ry ei kuitenkaan osoita arviointiperusteiden mukaista suotuisaa taloudellista kehitystä. Toiminnallista laatua ja toteutusta arvioitaessa on kiinnitetty huomiota yhdistyksen talouteen ja resursseihin. Vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan Ylioppilasteatteri ry:n saama Helsingin kaupungin taide- ja kulttuuriavustus oli noin 45 % kaikista tuloista, kun rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimijoiden kunnan avustukset ovat rahoituslain ulkopuolisilla teatteritoimijoilla keskimäärin 12 % tuloista (Teatteritilastot 2018). Toiminta on ollut myös huomattavan alijäämäistä vuosina 2017 ja 2018.

Vaikka katsojaluvut ovat lähteneet nousuun, ei avustuksen saaja ole tule vuoden 2020 talousarvion mukaan kattamaan talouden vajetta ilman suuria julkisen tuen korotuksia ja pääsylipputulojen mahdollisella nousulla. Toiminnan resursointi ei ole sen toimintarakenteeseen nähden monipuolista. Toimintasuunnitelmassa 2020 ei ole mainittu toimenpiteitä, jotka auttaisivat talouden alijäämän korjaamista ja toiminnan kehittämistä kannattavammaksi. Ylioppilasteatterin hallinnon ja tuotannon rakenne on myös toiminnan vaikuttavuuteen suhteutettuna raskas, vaikka yhdistys saa studiotilan poikkeuksellisen huokein kustannuksin käyttöönsä HYY:ltä.

Myöntämisarvioinnissa on Ylioppilasteatteri ry:n toimintaa verrattu rahoituslain ulkopuolisiin ammattiteattereihin ja muihin puoliammattilaisiin harrastajateattereihin. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota myös toiminnan vaikuttavuuteen ja muita vertailukohteita korkeampaan avustustasoon, jota nyt toiminnan viime vuosien kehityksen pohjalta maltillisesti korjattiin.

Edellä mainitun perusteella kulttuuri- ja kirjastojaoston 10.12.2019 päätöstä koskeva oikaisuvaatimus ei anna aihetta muuttaa asiaa koskevaa päätöstä.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 14.02.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

kulttuurijohtaja
Mari Männistö

Lisätietojen antaja

Maaria Kuukorento, kulttuurisuunnittelija, puhelin: 09 310 22472

maaria.kuukorento@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Oikaisuvaatimus 7.1.2020, saate
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Oikaisuvaatimus 7.1.2020
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.