Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2019, kaupunginkanslia

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Vuoden 2019 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lauta- ja johtokuntien on annettava selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnan tavoitteista siten, että selvitykset voidaan käsitellä
kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista kaupunginhallituksessa.

Kaupunginkanslia, rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta, taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta, työterveysliikelaitoksen johtokunta, kaupunkiympäristölautakunta, pelastuslautakunta, liikenneliikelaitoksen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja sosiaali- ja terveyslautakunta perustelevat seuraavasti, miksi vuoden 2019 talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet eivät toteutuneet.

Keskushallinto

Kaupunginkanslia

Tavoite: Vakaan talouden ja kestävän kasvun turvaaminen. Seitsemästä tavoitteeksi asetusta mittarista yksi jäi toteutumatta.

Toteuma: Mittatavaksi tavoitteeksi oli asetettu aloitettujen asuntojen lukumäärä (7 000 asuntoa). Aloitettujen asuntojen lukumäärä oli 6 928 asuntoa. Tavoite ei toteutunut.

7000 asuntoaloituksen tavoitetta asetettaessa ei pystytty tarkasti arvioimaan viimeisen vuosineljänneksen aloitusten kirjautumisajankohtaa. Vuoden 2018 viimeiselle neljännekselle kirjautui ennakoimattoman paljon aloituksia niin, että vuoden 2018 tavoite ylitettiin 1 943 asunnolla. Vastaavasti alkuvuodesta 2019 aloituksia kirjautui ennakoitua vähemmän. Suunniteltujen asuntoaloitusten aikaistuminen edellisvuoden puolelle yhdessä jo alun perin erittäin haastavan tavoitteen ja rakentamisen kapasiteettitilanteen kanssa johti siihen, että vuoden 2019 asuntoaloitusten 7 000 asunnon tavoitteesta jäi puuttumaan 72 asuntoa.

Rakentamispalveluliikelaitos

Tavoite: Staran käytössä olevien toimitilojen energiatehokkuus paranee.

Toteuma: Mittarina energiasäästötavoite on 4% vuoden 2015 energiakulutuksesta. Tavoitteeseen sisältyvät sähkön ja säänormitetun kaukolämmön kulutus. Energiakulutus aleni noin 2% vuonna 2019. Tavoite ei toteutunut.

Stara saavutti kaikissa seurannan alaisissa kohteissa, lukuun ottamatta yhtä kohdetta, keskimäärin 5 % vuotuisen energiansäästön verrattuna vuoteen 2015. Kampin maanalaisessa luolatukikohdassa pakokaasuja mittaavat anturit olivat vikaantuneet ja pitivät ilmanvaihtoa tarpeettomasti päällä täydellä teholla koko mittausjakson. Kohteen energiankulutus kasvoi liki 60 % suuremmaksi kuin vertailuvuonna. Kampin säätölaitejärjestelmä mitta-antureineen uusittiin vuoden 2019 lopussa ja lyhyen käyttökokemuksen perusteella on jatkossa mahdollista saavuttaa säästötavoitteet Staran kaikissa kohteissa.

Tavoite: Positiivinen tuottavuuskehitys.

Toteuma: Mittarina kiinteät kustannukset toteutuvat edellistä vuotta pienempinä. Vuoden 2019 kiinteät kustannukset olivat yhteensä 18,5 milj. euroa ja vuonna 2018 yhteensä 16,2 milj. euroa. Tavoite ei toteutunut.

Kiinteiden kustannusten osuus oli 7,3 % liikevaihdosta vuonna 2019 ja 6,9 % vuonna 2018. Kiky-sopimuksen loppumisen aiheuttama huomattava lomapalkkavelan kasvu eliminoiden, kasvoivat kiinteät kustannukset 1,3 milj. euroa. Tällöin kiinteiden kustannusten osuudet liikevaihdosta ovat 6,80 % (2019) ja 6,75 % (2018). Kiinteisiin kustannuksiin laskettiin tulosyksikköinä hallinto-osaston sekä osastojen tuotannon tukien ja johdon kustannukset.

Staran liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 18,1 milj. euroa eli 7,8 %. Liikevaihtoon suhteutettuina kiinteät kustannukset eivät käytännössä kasvaneet edellisestä vuodesta.

Taloushallintopalveluliikelaitos

Tavoite: Taloushallintopalveluliikelaitoksen asiakastyytyväisyys on 3,85.

Toteuma: 3,61. Tavoite ei toteutunut.

Taloushallintopalveluliikelaitoksen asiakastyytyväisyystutkimus uudistettiin vuodelle 2019. Asiakaskyselyn uudistamisen tavoitteena oli saada täsmällisempää ja paremmin hyödynnettävissä olevaa tietoa johtamisen tueksi ja asiakaspalvelun kehittämiseksi.

Kyselytutkimuksen rakennetta on uudistettu niin paljon, että tuloksia ei voi suoraan pitää vertailukelpoisina suhteessa edellisen vuoden tuloksiin. Tämä osaltaan selittää myös kokonaistyytyväisyyslukeman laskua.

Merkittävin muutos edellisiin kyselyihin oli se, että uudistetussa kyselyssä arvioitiin liikelaitoksen ydinpalvelujen eli palkanlaskennan, laskutuksen, ostolaskujen ja kirjanpidon toimintaa ja onnistumista.

Aiempina vuosina volyymeiltään pienet palvelut ovat tyytyväisyyslukemassa saaneet kokoonsa nähden suhteettoman suuren painoarvon. Vuoden 2019 kyselyssä keskityttiin palvelukokonaisuuksiin. Lisäksi vastaajien oli mahdollista antaa entistä enemmän vapaata palautetta, jota taloushallintopalveluliikelaitos hyödyntää palvelujensa kehittämisen pohjana. Avointen vastausten perusteella päästään paremmin käsiksi myös toimiala/liikelaitos/virastokohtaisiin kehittämiskohteisiin.

Uudistetussa kyselyssä vastausprosentti oli 33,8 % ja vastaajien määrä oli yhteensä 1 238.

Työterveysliikelaitos

Tavoite: Asiakaskokemusta kuvaavan nettosuositusindeksin (NPS) taso 70.

Toteuma: Arvo 69. Tavoite ei toteutunut.

Asiakaskokemusta mitattiin useista eri asiakkuuksista ja palveluista. Päivittäistä työterveysasiointia mitattiin tekstiviestillä lähetettävällä NPS kysymyksellä, jonka tulos nousi vuoden aikana arvosta 67 arvoon 70. Syksyllä käyttöön otettujen uusien sähköisten palvelujen (hoitochat ja sähköinen ajanvaraus) käyttöönotto vaikutti NPS arvoon kuitenkin heikentävästi niin, että koko vuoden tulos oli 69.

Asiakokemuksen kannalta kriittiseksi muodostui edelleen palveluiden saatavuus ja prosessien sujuvuus. Korjaavina toimenpiteinä on muun muassa lisätty resurssia ruuhkahuippuihin, vahvistettu osaamista sekä lisätty joustavuutta sisäiseen konsultaatioprosessiin.

Kaupunkiympäristön toimiala

Tavoite: Asuntotuotannon edellytysten turvaaminen ja edistäminen. Neljästä tavoitteeksi asetetusta mittarista kaksi jäi toteumatta.

Toteuma: Yhdeksi mittavaksi tavoitteeksi oli asetettu luovutettu asuntorakennusoikeus vähintään 400 000 kem2. Toteuma oli 294 000 kem2. Toiseksi mittavaksi tavoitteeksi oli asetettu asuntotuotanto-ohjelman ja katuinvestointiohjelman yhteensovittaminen; ATO mittarin tavoitetaso 360. Asuntotuotanto-ohjelman puutteellisista tiedoista johtuen ei toteumaa pystytty vahvistamaan tunnusluvun avulla. Tavoite ei toteutunut.

Asuinrakennusoikeuden luovutusmäärät vaihtelevat vuosittain. Luovutettavan asuinrakennusoikeuden määrään vaikuttaa koko asuntotuotantoketjun toimivuus. Keskeisiä ketjun osia ovat tontinvarausten ja -luovutusten lisäksi muun muassa kaavoitus, tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamiseen liittyvät prosessit sekä kaupungin asuntorakennuttaminen. Yhtenä tekijänä asuntorakennusoikeuden määrään vaikuttaa edelleen noususuhdanteen johdosta nousseet urakkahinnat.

Kaupunkiympäristön toimialalla on käynnistetty asuntotuotantoprosessien kehittäminen vuoden 2018 lopulla ja toimenpide ohjelma valmistunee kevään 2020 aikana. Tavoitteena on prosessien kokonaisvaltainen analysointi, tarkastelu ja kehittäminen siten, että luodaan asiakaslähtöinen, sujuva ja ennakoiva prosessi mahdollistaen asuntotuotantotavoitteen systemaattisen saavuttamisen asuntotuotantorakentamisen laadulliset tavoitteen huomioiden.

Tavoite: Ekologisesti kestävän kehityksen turvaaminen. Neljästä tavoitteeksi asetetusta mittarista yksi jäi toteutumatta.

Toteuma: Mittari jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa, ei toteutunut. Helsinkiläisten liikkumistottumustutkimukset 2019 -tutkimuksen tulosten perusteella kestävien kulkutapojen osuus vuonna 2019 oli samalla tasolla kuin viiden edellisien vuosien keskiarvo (77,48%). Tavoite ei toteutunut.

Kävelymatkojen osuus kasvoi edellisestä vuodesta, mutta kestävien kulkutapojen osuus jäi edellistä vuotta alhaisemmaksi joukkoliikenteen ja pyöräilymatkojen vähennettyä ja henkilöautomatkojen määrän kasvettua. Tulokseen on vaikuttanut todennäköisesti HSL:n vyöhykeuudistuksen tuomat lippujen hintojen korotukset kaupungin sisäisiin matkoihin ja raitiovaunujen poikkeusreitit Hämeentien remontin takia. Lisäksi työmatkojen väheneminen on vaikuttanut joukkoliikenteen osuuden laskuun. Tällöin tyypillisesti käytetään paljon joukkoliikennettä. Edelleen autoilun helpottuminen kantakaupungissa suurten työmaiden valmistumisen myötä, on saattanut lisätä autoilun houkuttelevuutta.

Tavoite: Asiakaskokemuksen parantaminen.

Toteuma: Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen toteutumista kuvaavista mittareista oma.Helsinki -palvelu, yhteinen tavoite kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa, ei toteutunut.

Helsinki -profiilin tuotantokäyttöä ei päästy toteuttamaan vuonna 2019. Koska oma.Helsinki alusta ei ollut valmis, kaupunkiympäristön toimialalla ei ollut mahdollisuutta tehdä kokeilua oma.Helsinki sovelluksessa.

Pelastuslaitos

Tavoite: Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia.

Toteuma: Vuoden 2019 tavoitteena on vähintään 8 000 turvallisuuspistettä. Toteuma oli 7 520 turvallisuuspistettä. Tavoite ei toteutunut.

Noususuhdanne on lisännyt huomattavasti henkilöstön vaihtuvuutta. Poistumaa ei kyetty korvaamaan uusrekrytoinneilla riittävän nopeasti, jolloin turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia ja toimenpiteitä ei saatu tehtyä suunnitellusti. Tilanteen korjaamiseksi valvontatoimintaan on lisätty kolme henkilötyövuotta vuodelle 2020.

Tavoite: Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti.

Toteuma: Mittarina ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive enintään kahdeksan minuuttia vähintään 70% kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä. Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32%. Tavoittamisviive oli 64% ja kammiovärinäpotilainen selviytymisaste oli 71%. Tavoite ei toteutunut.

Poikkeama johtuu kiireellisen ensihoidon runsaasta tehtävämäärästä, jota ei saatu ensihoitoyksikössä hoidettua. Tilanteen korjaamiseksi on lisätty 12 tunnin ensihoitoyksikkö vuodelle 2020.

Tavoite: Henkilöstön työkykyä edistetään jatkuvasti.

Toteuma: Mittarina sairauspoissaolot eivät kasva ja varhaisen tuen menettelyt toteutuvat. Sairauspoissaolot olivat vuoden 2018 tasolla tuloksella 0,91%. Varhaisen tuen toimenpiteiden toteutumisaste oli 60%, tavoitteen ollessa 100%. Tavoite ei toteutunut.

Tilanteen korjaamiseksi esimiesten valmennusta lisätään ja HR tehostaa prosessin seurantaa vuonna 2020.

Liikenneliikelaitos (HKL)

Tavoite: Matkustajien kokema järjestys ja turvallisuus säilyy vähintään vuoden 2016 tasolla.

Toteuma: Mittarina HSL:n tuottamassa kyselytutkimuksessa kerätty asiakkaiden antama arvosana järjestyksestä ja turvallisuudesta, raitiovaunu- ja metroliikenteelle kummallekin erikseen. Tavoitetasot: raito 4,22; metro 4,18. Tavoitteeksi asetettuja mittareiden tavoitetasoja ei saavutettu. Tavoitteet eivät toteutuneet.

Alustavien tulosten perusteella matkustajien kokema järjestys ja turvallisuus paranivat, mutta jäivät kuitenkin alle tavoitetason niin raitio- kuin metroliikenteessä. Tuloksissa on silti kasvua edellisen vuoden tuloksiin verrattuna. Tulokset kertovat asiakkaiden kasvaneesta luottamuksesta molempia liikennemuotoja kohtaan. Myös liikenteen vähentyneet häiriömäärät tukevat positiivista kehitystä. Molempien liikennemuotojen osalta matalamman turvallisuuden tunteen tavoitteen taustalla lienee koko joukkoliikenteeseen kohdistuva epävarmuus sen luotettavuudesta. HKL on panostanut järjestyksenvalvonnan näkyvyyden parantamiseen sekä häiriötilanteisiin ennakoivasti puuttumiseen varmistaakseen asiakkaiden turvallisuuden tunteen positiivisesta kehityksestä. Yksittäisiä erityisiä syitä tavoitetason alittumiseen ei ole tunnistettavissa.

Tavoite: Liikennöin luotettavuus raitio- ja metroliikenteessä säilyy vähintään vuoden 2016 tasolla.

Toteuma: Mittarina ajettujen lähtöjen osuus tilatuista lähdöistä. Tavoitetasot: raitio 99,84%; metro 99,84%. Metroliikenteessä ajettiin 99,87% tilatuista lähdöistä vuonna. Tavoite toteutui. Raitioliikenteessä ajettiin 99,79% tilatuista lähdöistä. Tavoite ei toteutunut.

Raitioliikenteen luotettavuuteen on vaikuttanut henkilökunnan puute johtuen ennakoitua suuremmasta henkilökunnan vaihtuvuudesta. Kuljettajakoulutusta on kasvatettu vuonna 2019 kuljettajatarpeen paremmaksi hallitsemiseksi. Tilanne normalisoitui maaliskuuhun 2019 mennessä ja kuljettajatilanne säilyi suhteellisen vakaana loppuvuoden ajan.

Tavoite: Raitio- ja metroliikenteen asiakastyytyväisyys säilyy vähintään vuoden 2016 tasolla.

Toteuma: Mittarina HSL:n tuottamassa kyselytutkimuksessa kerätty asiakkaiden antama liikennöitsijäarvosana, raitiovaunu- ja metroliikenteelle kummallekin erikseen. Tavoitetasot: raitio 4,04; metro 4,19. Raitioliikenteen liikennöitsijäarvosana ylitti tavoitetason. Tavoite toteutui. Metroliikenteessä liikennöitsijäarvosana jäi alle tavoitetason. Tavoite ei toteutunut.

Metron asiakastyytyväisyys on parantunut edellisestä vuodesta heijastaen asiakkaiden luottamuksen palautumisesta länsimetron liikenteen vakiintuessa. Merkittävin nousu nähdään aikataulussa pysymisen osatekijässä, sillä pituudeltaan kasvaneella metrolinjalla aikataulussa pysyminen on lähtökohtaisesti paljon aiempaa haasteellisempaa.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Kulttuuri ja vapaa-aika

Tavoite: Helsingissä on houkuttelevaa ja helppoa lähteä liikkeelle. Kolmesta tavoitteeksi asetusta mittarista yksi jäi toteutumatta.

Toteuma: Mittavaksi tavoitteeksi asetettu oma.Helsinki -asiakkuus, ei toteutunut määräajassa: Vähintään kaksi toimialan kolmesta suuresta asiakastietojärjestelmästä (kirjasto, nuorisotalot, liikunta) on kytketty oma.helsinki - asiakkuuteen. Tavoite ei toteutunut.

Helsinki -profiilin tuotantokäyttö ei toteutunut vuonna 2019. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan päättämän digitalisaatio-ohjelman mukainen järjestelmien ja palveluiden kehittäminen käynnistyi vasta elokuussa 2019. Osana tuotantotyötä rakennettiin ohjelmistokehityksen organisaatio. Kehittämisessä tarvittavat hankinnat ohjelmistokehittäjä- ja käyttöliittymäsuunnittelijaresursseista ajoittuivat vasta syksyyn 2019. Oma.Helsinki -profiilia on kehitetty rinnakkain Varaamo, Vene Helsinki, Kulttuurin kummilapset, Tapahtumat-sivu ja puistotalkoot toimintojen kanssa. Tavoite oli lähtökohtaisesti haastava.

Helsinki-profiili käyttöönotto edellyttää vielä tiettyjä palveluita. Ensimmäiset versiot Helsinki-profiilista ja sen kytkemisestä toimialan järjestelmiin on olemassa, mutta tuotanto vaatii edelleen ominaisuuksia, testauksia ja hallinnollisia selvityksiä.

Sosiaali- ja terveystoimiala

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tavoite: Edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä. Kolmesta tavoitteen mittarista kaksi jäi toteutumatta

Toteuma: Tavoitteista jäätiin mittareissa 1) psykiatrisessa avohoidossa olevien potilaiden sairaalapäivien määrä vähenee vuoteen 2018 verrattuna avohoidon laadullisella kehittämisellä ja sen eri muotoja vahvistamalla sekä 2) kotihoidossa on kattavasti käytössä liikkumissopimus (vähintään 70 %:lle säännöllisen kotihoidon asiakkaista on tehty liikkumissopimus). Avohoidossa olevien potilaiden sairaalapäivien määrä kasvoi vuodesta 2018 noin yhdeksän prosenttia (2,14 à 2,34). Kotihoidossa liikkumissopimus on 69 %:lla säännöllisen kotihoidon asiakkaista, kun tavoitteena oli 70 %. Tavoite ei toteutunut.

Vuonna 2019 sairaalahoidossa olleiden avohoitopotilaiden hoitojaksot olivat noin kolme vuorokautta pidempiä kuin vuonna 2018. Lisäresursseja on suunnattu sisäistä työnjakoa ja toimintatapaa kehittämällä intensiiviseen avohoitoon sekä sairaalan ja avohoidon väliseen yhteistyöhön. Henkilöstön saatavuudessa on ollut haasteita lääkäreiden ja erikoistuvien lääkäreiden osalta. Muun henkilöstön saatavuus on ollut hyvä.

Liikkumissopimuksen käyttöönottoa on kehitetty järjestelmällisesti kaikissa kotihoitoyksiköissä ja kasvua liikkumissopimusten kattavuudessa tapahtui 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kattavuuden laajentamiseen ovat vaikuttaneet työntekijöiden vaihtuvuus, rekrytoinnin haasteet, lyhytaikaisten sijaisten suuri määrä ja asiakkaiden vaihtuvuus.

Tavoite: Palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saatavissa. Kaksi tavoitteen viidestä mittarista jäi toteutumatta.

Toteuma: Tavoitteesta jäätiin mittareissa 1) Asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (T3<10 eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani), 2) T3 on vuoden lopussa alle 20 vuorokautta kaikilla terveysasemilla. Lääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsi keskimäärin 25 vuorokaudessa (T3=25). Terveysasemilla T3 oli alle 20 vuorokautta kuudella terveysasemalla 23:sta. Tavoite ei toteutunut.

Joulukuussa 2019 terveyskeskuslääkäreiden viroista 74 prosenttia oli täytetty vakinaisella viranhaltijalla ja kokonaan hoitamattomia virkoja oli 20 prosenttia. Lääkärivajeen vuoksi Helsingin terveysasemat ottivat käyttöön suoraostosetelin helmikuussa 2019 ja palvelusetelin lokakuussa 2019. Kaupungin palkkakehitysohjelman myötä kaikki lääkärit saavat 250 euron palkankorotuksen. Lääkärirekrytointia on tehostettu hankkimalla rekrytointiapua ulkopuoliselta palveluntuottajalta ja käynnistämällä henkilöstöpalvelujen kanssa hanke, jossa yhtenäistetään rekrytointiprosessit, monipuolistetaan markkinointia ja lisätään Helsingin houkuttelevuutta työpaikkana. Terveysasemat ovat lisänneet sähköisiä palveluja monipuolisesti, jolloin lääkärien aikaa vapautuu potilastapaamisiin. Eri ammattiryhmien osaamista hyödynnetään järkevällä työnjaolla esimerkiksi hoitajien reseptinkirjoitusoikeuden laajentamisella ja tukipalvelujen kuntoon saattamisella. Johtamisen kehittämisellä on mahdollistettu aikaisempaa vahvempi suunnittelu- ja johtamistyö alueellisissa monialaisissa palveluissa sekä vahvistettu johdon osaamista ja vakiinnutettu Lean-menetelmien käyttöä.

Tavoite: Toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa. Kolmesta tavoitteen mittarista yksi jäi toteutumatta.

Toteuma: Tavoitteesta jäätiin mittarissa: Ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee ja tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus nousee vuoteen 2018 verrattuna. Ympärivuorokautisen hoivan määrää nostetaan vastaamaan paremmin tällä vuosituhannella tapahtunutta ikäihmisten (yli 75-vuotiaiden ja erityisesti yli 85-vuotiaiden) lukumäärän kasvua. Laitoshoidon asumisvuorokaudet vähenivät ja paikat korvattiin tehostetulla palveluasumisella. Hoivan paikkamäärä pysyi vuoden 2018 tasolla, yli 75-vuotiaiden laskennallinen paikkamäärä kasvoi 49 paikan verran, kun tavoite oli 50 paikkaa. Tavoite ei toteutunut.

Laitoshoidon paikkoja korvattiin Kontulan seniorikeskuksen tehostetun palveluasumisen paikoilla. Ostopalvelupaikkoja ei pystytty kasvattamaan suunnitellusti, joka johtui palveluntuottajien hoitohenkilökunnan rekrytointivaikeuksista.

Kaupunginhallitus 10.02.2020 § 95

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 25915

Päätös tullut nähtäväksi 17.03.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.