Tarveselvitys, Helsingin kielilukio ja aikuislukio

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kielilukio toimii osoitteessa Kajaaninlinnantie 10 ja lukiossa on tällä hetkellä 615 opiskelijaa. Helsingin kielilukiossa voi opiskella kielet- ja kansainvälisyyspainotuksessa, yleislinjalla tai elokuusta 2020 lähtien englannin- ja suomenkielisellä linjalla.

Helsingin kielilukiossa painotetaan kielitaitoa, kansainvälisyyttä, kulttuurien tuntemusta, taiteita, kestävää kehitystä ja tulevaisuuden taitoja. Koulukohtaisia kursseja on runsaasti. Lukiossa voi suorittaa 13 eri kielen opintojen lisäksi myös esimerkiksi opastyön kurssin. Opiskelijoita kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen, yhdessä toimimiseen ja luovaan toimintaan. Opiskelussa hyödynnetään verkko-oppimisen mahdollisuuksia.

Tarveselvityksessä osoitteeseen Kiviparintie 1 toteutetaan Helsingin kielilukion 900 opiskelijalle pedagogisesti monipuoliset, tarkoituksenmukaisesti mitoitetut ja joustavat tilat, jotka edistävät toimintaa ja takaavat oppijoille hyvän ympäristön oppia ja kasvaa.

Nykyinen koulurakennus on huonokuntoinen, liian pieni kasvavalle opiskelijamäärälle eikä kaikilta osin tue lukion uuden opetussuunnitelman mukaisia toiminnallisia tavoitteita.

Sijainti Myllypuron kasvavassa keskustassa metroaseman ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa mahdollistaa yhteistyön Metropolia ammattikorkeakoulun, Stadin ammatti- ja aikuisopiston sekä muiden alueen toimijoiden kanssa.

Suunnitellut tilat tarvitaan kalustettuina käyttöön 1.8.2023 mennessä. Tilojen käyttöönoton myöhästyminen haittaa toiminnan järjestämistä ja voi aiheuttaa lisäkustannuksia toimialalle. Uudishankkeen toteutuksen yhteydessä ei tarvita väistötiloja.

Tilahanke parantaa palveluiden järjestämistä

Kasvatus- ja koulutuspalvelujen tarvetta ja paikkojen riittävyyttä seurataan säännöllisesti alue- ja kaupunkitasolla. Palveluverkon suunnittelussa on otettu huomioon rakenteilla ja olemassa oleva tilakapasiteetti. Toimipisteen laajuudessa on huomioitu koko lukiopalveluiden pitkän tähtäimen kehitys: väestöennuste, asuin- ja liikerakentaminen ja liikennejärjestelyt.

Lukio-opetukseen osallistuvien määrän kasvuun vastataan Helsingin kielilukion uudisrakennushankkeen lisäksi toteuttamalla nykyistä suuremmat tilat Vuosaaren lukiolle, Helsingin luonnontiedelukiolle, Mäkelänrinteen lukiolle, Medialukiolle ja Ressun lukiolle. Lisäksi selvitetään lukioiden laajentamista toimintamalleja ja tilankäyttöä kehittämällä.

Uudet palvelutilat tukevat opiskelijoiden arkea

Uudisrakennukseen toteuttavat tilat luovat hyvät edellytykset Helsingin kielilukion toiminnalle ja vastaavat kaupunkitason palvelutarpeeseen. Helsingin kielilukiossa voi opiskella yleislinjalla, kielet ja kansainvälisyys -linjalla sekä englannin- ja suomenkielisellä linjalla.

Helsingin kielilukion kielten ja kulttuurien painotukset näkyvät toiminnassa ja ne on huomioitu hankkeen tilaohjelmassa. Kielten opettamisen tarpeet huomioidaan suunnitteluratkaisuissa erityisesti akustiikassa ja intensiivisen työn tilojen määrässä.

Tilat suunnitellaan esteettömiksi ja kaikille oppijoille sopiviksi, nuorten kasvua ja kehitystä tukevaksi oppimisympäristöksi. Tiloissa huomioidaan henkilökunnan ja opiskelijoiden tarve vetäytymiseen, palautumiseen ja hiljaiseen työskentelyyn.

Teknisillä ratkaisuilla edistetään tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen oppimista ja lisätään teknologian ymmärtämistä ja osaamista Helsingissä.

Toiminnan suunnitteluun osallistetaan nuoret ja perheet. Tilat mahdollistavat yhteisöllisyyden lisäämisen kampuksella ja alueella.

Tilat edistävät lukion opetussuunnitelman toteuttamista

Opetussuunnitelman mukaisia laaja-alaisia opintokokonaisuuksia tuetaan tilojen sijoittelulla, yhteistyön mahdollistavilla joustavilla suuremmallekin opiskelijaryhmille soveltuvilla yhteisen oppimisen tiloilla ja liittämällä tilat aktiiviseksi osaksi ympäristöä kampusyhteistyön ja teematapahtumien järjestämistä tukevalla tavalla. Tilat mahdollistavat draamallisten opetustapojen hyödyntämisen sekä esimerkiksi kulttuurien ja kielten opettamisen yhdessä kokkaamalla ja ruokailemalla.

Tilat suunnitellaan kaupunkitasoisten mitoitusperiaatteiden ja suunnitteluohjeiden mukaan ja ne mahdollistavat lukion opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisen. Tilojen elinkaaren aikainen muuntojoustava käyttö on huomioitu tilojen mitoittamisessa.

Rakennus piha-alueineen varustetaan tukemaan fyysistä aktiivisuutta arjessa ja opetussuunnitelman tavoitteita. Piha-alueiden suunnittelussa ja varustelussa otetaan huomioon turvallisuus, valvottavuus, yhteisöllisyys, liikunnallisuus ja pihan monipuolinen käyttö oppimistilana. Rakennuksen saatto- ja huoltoliikenne suunnitellaan toisistaan erillisiksi.

Tilaohjelma on laadittu yhteistyössä lukion henkilökunnan kanssa ja hyödyntämällä Helsingin kielilukion pedagogista suunnitelmaa. Helsingin kielilukion tilatarpeet esitetään liitteenä (liite 1) olevassa huonetilaohjelmassa.

Muunneltavuus mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön myös kulttuuri-, liikunta- ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisella ja turvallisella tilasuunnittelulla tuetaan tilojen aktiivista aikuisopetus- ja asukaskäyttöä.

Uusien tilojen vaikutus tila- ja toimintakustannuksiin

Helsingin kielilukion nykyiset tilat ovat laajuudeltaan 4594 htm² ja niiden vuosivuokra on 748 585 euroa.

Helsingin kielilukion uudet korvaavat tilat ovat laajuudeltaan 5 645 hym². Kaupunkiympäristön toimialan arvioima kokonaisvuokra on 191 957 euroa kuukaudessa eli 2 303 481 euroa vuodessa. Vuokra on 26,57 euroa/m²/kk, mikä koostuu n. 21,47 euroa/m²/kk pääomavuokrasta ja 5,10 euroa/m²/kk ylläpitovuokrasta, joka kiinteistön hoidon lisäksi sisältää myös siivouksen. Hanketta valmistellaan toteutettavaksi elinkaarimallilla. Hankkeelle varattu enimmäishinta investointiohjelman talonrakennusohjelmassa on 34 000 000 euroa.

Hankeen käynnistämiskustannuksiin varataan 670 000 euroa, joka ei sisällä tieto- ja viestintäteknologian kustannuksia. Muuttokustannusarvio on noin 105 000 euroa. Toimintakustannukset tulevan hankkeen osalta ovat yhteensä noin 6 950 000 euroa vuodessa.

Osallistaminen ja muu yhteisvalmistelu

Lukion henkilökuntaa on osallistettu hankkeen tilaohjelman valmistelemiseen ja toiminnallisten tavoitteiden laatimiseen. Helsingin kielilukiossa on laadittu pedagoginen suunnitelma, jota on hyödynnetty hankkeen valmistelussa. Helsingin kielilukio, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja Helsingin yliopisto tekevät yhteistyötä osana Growing mind -tutkimushanketta. Lukion, yliopiston sekä kasvatuksen ja koulutuksen lukiolinjan ja tilapalvelujen yhteistyön tavoitteena on pedagogiikan ja tilojen kehittäminen rinnakkain.

Tarveselvitys on laadittu kaupunkiympäristön toimialan ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhteistyönä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala korostaa, että hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa pitää huomioida opiskelijoiden ja opettajien näkemykset tilojen kehittämisessä.

Myllypurossa on järjestetty pormestarin asukasilta 1.2.2018. Asukasillan yhteydessä asukkailta kerättiin alueen kehittämiseen ja käyttöön liittyviä tarpeita, joissa toivottiin alueelle lukiota. Kaupunkiympäristön toimiala järjesti 13.6.2019 Helsingin kielilukion tontin kehittämiseen liittyvän kaavatapaamisen asukkaille. Kummastakin tilaisuudesta saatu palaute on otettu huomioon hankkeen valmistelussa ja tilasuunnittelun tavoitteissa.

Osallistavalla suunnittelulla ohjataan käyttäjiä aktiivisesti osallistumaan oman työn ja toimintaympäristönsä sekä asukkaita oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää tarveselvityksen hyväksymisestä

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää tilahanketta koskevan tarveselvityksen hyväksymisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 09.03.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.