Vahingonkorvaus, autovaurio, 29.1.2020, Viilarintie - Laippatien risteys
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.3.2020 § 61 (ajoneuvovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.3.2020 (61 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 25.3.2020 (61 §) päätöksellään hylännyt 29.1.2020 noin klo 22.00 Viilarintiellä tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 29.1.2020 noin klo 22.00 välittömästi Viilarintien ja Laippatien risteyksen läheisyydessä tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyen. Hakijan mukaan kuoppa on ollut noin 30 cm syvä. Hakijan vaatimuksen liitteenä on neljä valokuvaa vedentäyttämästä kuopasta. Vaatimukseen on liitetty poliisiraportti (29.1.2020), johon on kirjattu, että kaistalla ajoradalla on ollut noin 40 cm:n kokoinen syvähkö teräväreunainen reikä. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Perustelut
Lautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Kunnossapitopiirin antaman selvityksen mukaan on kuoppa syntynyt ajankohtana, jolloin katu reikiintyy sääolosuhteiden vuoksi hyvin nopeasti. Tapahtuma-aikaan vallinneesta kelistä ja säästä johtuen on kunnossapito suorittanut tehostettua katujen kunnon valvontaa ja paikkausta. Kadun kuntoa on seurattu säännöllisesti ja kadulla on tehty tarvittavat kunnossapitoimet. Vahinkopaikan kohdan kautta on kunnossapidon ajoneuvo kulkenut yhteensä 152 kertaa aikavälillä 1.1.2020-31.1.2020. Paikalla ei ole havaittu kunnossapitotarvetta säännöllisen tarkastuksen ja kunnossapidon yhteydessä. Katupäivystys on paikannut kuopan siitä tiedon saatuaan.
Lautakunta ottaa huomioon poliisilta 21.10.2020 vastaanotetun täydentävän tiedon 29.1.2020 laadittuun poliisiraporttiin. Saadun tiedon mukaan on kuopan koko arvioitu silmämääräisesti. Poliisi ei ole ottanut valokuvia kuopasta. Asfaltti vahinkopaikalla oli kulunutta. Kuopan paikkaamisesta on huolehdittu nopeasti.
Viilarintien ja Laippatien ajoradat kuuluvat hoitoluokkaan II.
Lautakunta ottaa huomioon kunnossapitopiirin antaman lisäselvityksen asiassa. Katupartio, joka on korjannut kuopan, ei ole tehnyt kirjauksia kuopan koosta. Kirjauksen puuttuminen viittaa siihen, ettei kuoppa ole ollut syvä. Kuopan koko tai se, että irtopaloja kuoppamateriaalista ei ollut havaittavissa, eivät osoita, että kyseinen kuoppa olisi syntynyt hitaasti hakijan kuvaamalla tavalla. Kuopat paikataan kun ne havaitaan, ja kyseisen kohdan kuntoa on tarkkailtu ja valvottu säännöllisesti. Korjausmateriaali valuasfaltti ja paikkausmassat sisältävät runsaasti bitumia ja niiden raekoko on pieni: erityisesti huomioiden kyseisen paikan keskimääräinen vuorokausiliikenne katoaa kaikki irtoava materiaali käytännössä välittömästi. Hakijan esittämässä valokuvassa on asfaltin purkauma (syvyys pintakerroksen verran, 1-2 cm), jonka halkaisija voi olla 40 cm, mutta veden täyttämä kuoppa ei ole 40 cm halkaisijaltaan, eikä syvyydeltäänkään. Vahinkopaikan kaltaiseen kohtaan syntynyt kuoppa pysyy asfaltin kulutuskerroksessa, kuten yksikön päällikön päätökseen annetussa selvityksessä on kerrottu. Vahinkopaikan kohdalla ei sijaitse rakenteita joiden kohdalle syviä kuoppia (sortumia) voisi syntyä. Vahinkopaikan kaltaiseen kohtaan ei voi syntyä esim. 20 cm syvää kuoppaa.
Lautakunnan käytettävissä ei ole tietoja kuopan koosta mittayksiköissä. Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä kuoppa kadussa synnytä kaupungin vahingonkorvausvastuuta, vaan edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty.
Edellä esitetyin perustein lautakunta katsoo, että kuoppa ei ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä kadun kunnossapidossa. Kyseisen kaltainen kuoppa voi syntyä katuun hyvinkin lyhyessä ajassa, jopa muutamassa tunnissa. Kaupunki on ko. tapauksessa osoittanut toimineensa huolellisesti kadun kunnossapidossa: katua on tarkkailtu ja valvottu säännöllisesti. Kaupungilla ei ole ollut tietoa asfalttiin syntyneestä kuopasta ennen kuin hakijan kutsuma poliisipartio on ilmoittanut kuopasta katupäivystykselle, joten kaupungilla ei ole ollut mahdollisuutta ryhtyä korjaustoimenpiteisiin aiemmin. Kaupunki on ryhtynyt toimiin kuopasta tiedon saatuaan.
Aiemmin tehdyn lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksen jälkeen ei ole esitetty uutta näyttöä siitä, että vahinko johtuisi kaupungin laiminlyönnistä. Näin ollen Helsingin kaupunki ei ole vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvossa ilmenneestä vauriosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1–4 §, 14 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi kirjeitse 30.3.2020. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 14.4.2020 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 25.03.2020 § 61
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 2.2.2020 esittänyt kaupungille yksilöimättömän suuruisen korvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon oikeanpuoleiset renkaat sekä vanteet vaurioituivat 29.1.2020 klo 22.00 ajettaessa Viilarintiellä sijainneeseen kuoppaan. Hakijan mukaan kuoppa on ollut noin 30 cm syvä. Hakijan näkemyksen mukaan kuoppa ei ole syntynyt nopeasti, koska irtopaloja tai irtoainesta ei ole ollut juuri yhtään kuopan läheisyydessä. Kuopan paikkaa on korjattu jo aikaisemmin, jonka takia hakijan mielestä kohta on vajoama-altis eikä päällysteen uusiminen poista ongelmaa. Poliisipartion mukaan vahinkopaikalla on ollut halkaisijaltaan noin 40 sentin levyinen syvähkö teräväreunainen reikä.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.
Viilarintien ajorata kuuluu hoitoluokkaan II. Sen päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava.
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan hakijan toimittamien kuvien perusteella paikalla on ollut kuoppa, jonka syvyys on ollut arviolta noin 5 cm. Hakijan paikalle kutsuma poliisipartio teki kuopasta ilmoituksen katupäivystykseen, jonka jälkeen kuoppa on käyty paikkaamassa. Tapahtuma-aikaan vallinneet sääolosuhteet ovat aiheuttaneet katujen nopeaa reikiintymistä, jonka vuoksi kunnossapito on suorittanut tehostettua katujen kunnon valvontaa ja paikkausta. Reittiseurannan mukaan kyseisen väylän kautta on kulkenut todistettavasti kunnossapidon ajoneuvo 152 kertaa ajanjaksolla 1.1.-31.1.2020. Alkuvuodesta 2020 asiakaspalveluun on kirjattu vain yksi ilmoitus alueella olevista kuopista, päiväyksellä 30.1.2020. Edellinen ilmoitus vahinkopaikalla olleesta kuopasta on ollut 19.3.2019.
Ilmatieteenlaitoksen Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä sää on vaihdellut 3,3°C ja 0,9°C asteen välillä. Vahinkopäivänä on esiintynyt ajoittaista vesi- ja räntäsadetta. Vahinkopäivää edeltäneen viikon ajan on esiintynyt lähes päivittäin ajoittaista vesi-, räntä- ja lumisadetta. Keskilämpötila on vaihdellut 3,5°C ja 0,9°C asteen välillä, lämpötilan käydessä alimmillaan -0,6°C.
Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0°C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Asfaltti on huokoista, joten vesi pääsee tunkeutumaan sen rakenteisiin. Jäätyessään vesi laajenee ja alkaa hajottamaan asfaltin rakennetta. Näin ollen olosuhteiden ollessa kuoppien syntymiselle otolliset, saattaa isokin kuoppa syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostumista tiettyyn paikkaan ei voi etukäteen ennakoida.
Viilarintien ajorata on tehty nykyiseen muotoonsa vuonna 2005 ja kadunpitopäätös kyseisestä ajoväylästä on tehty vuonna 2006. Katuja ei kaiveta auki asfalttivaurioiden vuoksi, jos paikalla ei ole sortumaa. Sortumaksi luokitellaan syvyydeltään noin puolesta metristä kolmeen metrin olevat syvät kuopat, jossa asfaltin alla on onkalo. Tällöin aukikaivamisen tarkoitus on selvittää sortuman syy, esimerkiksi mahdollinen vesijohtovuoto. Tässä vahinkotapahtumassa ei ole ollut syytä epäillä mitään vastaavaa, sillä kyseessä ei ole ollut sortuma, vaan tavanomainen asfaltin purkauma.
Asfaltin purkaumien takia ei tehdä asfaltin uudelleenpäällystystä, vaan kyseinen kohta paikataan kunnossapidollisena toimena. Uudelleenpäällystys tehdään vasta sitten, jos purkaumia on paljon, ne ovat laajoja ja kohteessa on muita vikoja. Tässä vahinkotapahtumassa näin ei ole.
Uudelleenpäällystysväli vaihtelee kadulla ajoneuvomääristä ja niiden aiheuttamasta kulumisesta. Vilkkailla pääkaduilla aikaväli voi olla esimerkiksi 2-3 vuotta ja vähäliikenteisillä tonttikaduilla esimerkiksi 30 vuotta tai enemmän. Katujen peruskorjausväli on noin 50 vuotta, elleivät liikenteelliset muutokset tai esimerkiksi asemakaavan muutos vaadi kadun uudelleen rakennusta osin tai kokonaan.
Vahingonkorvausvastuu edellyttää laiminlyöntiä tai tuottamusta.
Pelkkä kuoppa Viilarintiellä ei yksin osoita kaupungin korvausvastuuta, vaan kaupungin on tullut syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi vahingon on täytynyt aiheutua kyseisestä laiminlyönnistä tai muusta virheellisestä menettelystä (syy-yhteys).
Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.
Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pystyä pysäyttämään edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
Kuoppa on syntynyt ajankohtana, jolloin katu reikiintyy sääolosuhteiden vuoksi hyvin nopeasti. Kyseisen II-luokan kadun kuntoa on seurattu säännöllisesti ja tarvittavia korjaustoimenpiteitä on tarvittaessa tehty. Kuoppa ei ole hakijan kuvien perusteella ollut erityisen syvä tai vaarallinen, koska se on vain asfaltin kulutuskerroksissa. Mikäli kuoppa olisi hakijan kertoman mukaisesti 30 senttimetriä syvä, näkyisi kuopasta kadun runkorakenne. Kuopan muodostumisen yhteydessä syntyvä irtoaines hajoaa renkaiden alla erittäin nopeasti sekä myös kulkeutuu kauemmaksi ajoradalle.
Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §
Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 310 39930
Päätös tullut nähtäväksi 16.11.2020
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 09 310 22093