Vahingonkorvaus, autovaurio, 29.1.2020, Viilarintie - Laippatien risteys

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 2.2.2020 esittänyt kaupungille yksilöimättömän suuruisen korvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon oikeanpuoleiset renkaat sekä vanteet vaurioituivat 29.1.2020 klo 22.00 ajettaessa Viilarintiellä sijainneeseen kuoppaan. Hakijan mukaan kuoppa on ollut noin 30 cm syvä. Hakijan näkemyksen mukaan kuoppa ei ole syntynyt nopeasti, koska irtopaloja tai irtoainesta ei ole ollut juuri yhtään kuopan läheisyydessä. Kuopan paikkaa on korjattu jo aikaisemmin, jonka takia hakijan mielestä kohta on vajoama-altis eikä päällysteen uusiminen poista ongelmaa. Poliisipartion mukaan vahinkopaikalla on ollut halkaisijaltaan noin 40 sentin levyinen syvähkö teräväreunainen reikä.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Viilarintien ajorata kuuluu hoitoluokkaan II. Sen päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan hakijan toimittamien kuvien perusteella paikalla on ollut kuoppa, jonka syvyys on ollut arviolta noin 5 cm. Hakijan paikalle kutsuma poliisipartio teki kuopasta ilmoituksen katupäivystykseen, jonka jälkeen kuoppa on käyty paikkaamassa. Tapahtuma-aikaan vallinneet sääolosuhteet ovat aiheuttaneet katujen nopeaa reikiintymistä, jonka vuoksi kunnossapito on suorittanut tehostettua katujen kunnon valvontaa ja paikkausta. Reittiseurannan mukaan kyseisen väylän kautta on kulkenut todistettavasti kunnossapidon ajoneuvo 152 kertaa ajanjaksolla 1.1.-31.1.2020. Alkuvuodesta 2020 asiakaspalveluun on kirjattu vain yksi ilmoitus alueella olevista kuopista, päiväyksellä 30.1.2020. Edellinen ilmoitus vahinkopaikalla olleesta kuopasta on ollut 19.3.2019.

Ilmatieteenlaitoksen Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä sää on vaihdellut 3,3°C ja 0,9°C asteen välillä. Vahinkopäivänä on esiintynyt ajoittaista vesi- ja räntäsadetta. Vahinkopäivää edeltäneen viikon ajan on esiintynyt lähes päivittäin ajoittaista vesi-, räntä- ja lumisadetta. Keskilämpötila on vaihdellut 3,5°C ja 0,9°C asteen välillä, lämpötilan käydessä alimmillaan -0,6°C.

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0°C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Asfaltti on huokoista, joten vesi pääsee tunkeutumaan sen rakenteisiin. Jäätyessään vesi laajenee ja alkaa hajottamaan asfaltin rakennetta. Näin ollen olosuhteiden ollessa kuoppien syntymiselle otolliset, saattaa isokin kuoppa syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostumista tiettyyn paikkaan ei voi etukäteen ennakoida.

Viilarintien ajorata on tehty nykyiseen muotoonsa vuonna 2005 ja kadunpitopäätös kyseisestä ajoväylästä on tehty vuonna 2006. Katuja ei kaiveta auki asfalttivaurioiden vuoksi, jos paikalla ei ole sortumaa. Sortumaksi luokitellaan syvyydeltään noin puolesta metristä kolmeen metrin olevat syvät kuopat, jossa asfaltin alla on onkalo. Tällöin aukikaivamisen tarkoitus on selvittää sortuman syy, esimerkiksi mahdollinen vesijohtovuoto. Tässä vahinkotapahtumassa ei ole ollut syytä epäillä mitään vastaavaa, sillä kyseessä ei ole ollut sortuma, vaan tavanomainen asfaltin purkauma.

Asfaltin purkaumien takia ei tehdä asfaltin uudelleenpäällystystä, vaan kyseinen kohta paikataan kunnossapidollisena toimena. Uudelleenpäällystys tehdään vasta sitten, jos purkaumia on paljon, ne ovat laajoja ja kohteessa on muita vikoja. Tässä vahinkotapahtumassa näin ei ole.

Uudelleenpäällystysväli vaihtelee kadulla ajoneuvomääristä ja niiden aiheuttamasta kulumisesta. Vilkkailla pääkaduilla aikaväli voi olla esimerkiksi 2-3 vuotta ja vähäliikenteisillä tonttikaduilla esimerkiksi 30 vuotta tai enemmän. Katujen peruskorjausväli on noin 50 vuotta, elleivät liikenteelliset muutokset tai esimerkiksi asemakaavan muutos vaadi kadun uudelleen rakennusta osin tai kokonaan.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää laiminlyöntiä tai tuottamusta.
Pelkkä kuoppa Viilarintiellä ei yksin osoita kaupungin korvausvastuuta, vaan kaupungin on tullut syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi vahingon on täytynyt aiheutua kyseisestä laiminlyönnistä tai muusta virheellisestä menettelystä (syy-yhteys).

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pystyä pysäyttämään edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Kuoppa on syntynyt ajankohtana, jolloin katu reikiintyy sääolosuhteiden vuoksi hyvin nopeasti. Kyseisen II-luokan kadun kuntoa on seurattu säännöllisesti ja tarvittavia korjaustoimenpiteitä on tarvittaessa tehty. Kuoppa ei ole hakijan kuvien perusteella ollut erityisen syvä tai vaarallinen, koska se on vain asfaltin kulutuskerroksissa. Mikäli kuoppa olisi hakijan kertoman mukaisesti 30 senttimetriä syvä, näkyisi kuopasta kadun runkorakenne. Kuopan muodostumisen yhteydessä syntyvä irtoaines hajoaa renkaiden alla erittäin nopeasti sekä myös kulkeutuu kauemmaksi ajoradalle.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57