Maksukorttijärjestelmän hankinta, PFS-Prepaid -maksukorttijärjestelmä, Helsingin vastaanottokeskus

HEL 2020-002046
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 120
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

PFS-prepaid-maksukorttijärjestelmän käyttöönotto Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksessa

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Päätös

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päätti, että Helsingin vastaanottokeskuksessa otetaan käyttöön turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan maksussa PFS-prepaid-maksukorttijärjestelmä 1.5.2020 alkaen. Samalla toimialajohtaja päätti, että vastaanottorahan maksatukseen liittyvässä päätöksenteossa luovutaan ATJ-järjestelmän käytöstä ja otetaan käyttöön Umarek-järjestelmä. ATJ-järjestelmästä tehdään tiedonsiirto Umarek-järjestelmään.

Lisäksi toimialajohtaja päätti hyväksyä liitteenä nro 1 olevan vastaanottorahamaksatuksen kokonaissuunnitelman.

Päätöksen perustelut

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011) (vastaanottolaki) määrittelee vastaanottopalveluiden kokonaisuuden. Maahanmuuttovirasto on vastuussa vastaanoton ja auttamisjärjestelmän käytännön ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Vastaanottolain 10 §:n mukaisesti maahanmuuttovirasto hankkii viraston ja Helsingin kaupungin välisen sopimuksen (28.9.2016) perusteella vastaanottopalveluja Helsingin vastaanottokeskukselta. Valtio korvaa kunnalle vastaanottokeskuksesta koituneet kustannukset vastaanottolain 7 §:n mukaisesti valtion talousarvion rajoissa.

Tällä hetkellä vastaanottorahapäätökset on tehty Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ATJ-tietojärjestelmällä. Päätösten mukaiset maksut välittyvät ATJ:n kautta Vasta-sovellukseen, josta tiedot välittyvät Kallion virastotalon yleisökassalle. Asiakkaat nostavat rahat yleisökassalta maksupäivinä.

Nyt maahanmuuttovirasto on ottanut käyttöön uuden, turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan maksamisessa käytettävän PFS-prepaid -maksukorttijärjestelmän. Turvapaikanhakijoiden prepaid-maksukortit otetaan käyttöön kaikissa vastaanottokeskuksissa kevään 2020 aikana. Maksukorttijär-jestelmä on ollut osalla Suomen vastaanottokeskuksista pilottikäytössä vuodesta 2017 alkaen. Kortti on käytössä myös Kelassa.

PFS-prepaid -maksukortti on maahanmuuttoviraston hallinnoima ja omistama kortti, jonka vastaanottokeskus luovuttaa viraston puolesta nimetyn turvapaikanhakijan käyttöön. Korttia voi käyttää vain nimetty henkilö ja hänen turvapaikkaprosessissa mukana oleva puolisonsa. Prepaid-kortti toimii kuten tavallinen pankkikortti. Sillä voi maksaa kaupassa ja nostaa käteistä automaatista. Kortin käyttöominaisuuksia on rajattu esimerkiksi siten, että kortti ei toimi ulkomailla, verkko-ostoksissa eikä kortilla voi maksaa laskuja.

Maahanmuuttovirastolla ja PFS:llä on sopimus korttiohjelmasta, johon sisältyy järjestelmän käyttö. Maahanmuuttovirasto myöntää ja hakee järjestelmän käyttöoikeudet vastaanottokeskuksille, eikä Helsingin kaupungin tarvitse toimittaa sopimuksia PFS-korttien käyttöönottoon liittyen. Maksukortin käyttöönoton myötä vastaanottoraha maksetaan kyseiselle maksukortille ja muista maksutavoista luovutaan. Myös työnantajan on mahdollista maksaa turvapaikanhakijan palkka kortille.

Prepaid-maksukorttien hallinnoiminen ja ylläpito ovat siirtyneet Helsingin vastaanottokeskuksen vastuulle 1.1.2020 lukien työssäkäyvien turvapaikanhakijoiden osalta, jotka tarvitsevat korttia työnantajiensa palkanmaksua varten.

Vastaanottorahan maksatuksen osalta prepaid-järjestelmän käyttöönotto aloitettiin Helsingin vastaanottokeskuksessa pilottina 1.3.2020 lukien. Maahanmuuttoviraston ohjeistuksen mukaisesti vastaanottorahan maksatus siirtyy PFS-prepaid-korteille 1.5.2020 lukien kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa. Tällöin myös vastaanottorahapäätökset tehdään Umarek-asiakastietojärjestelmässä, koska tulevassa Apotti-järjestelmässä vastaanottorahapäätösten tekeminen ei tule olemaan mahdollista. Tällöin vastaanottorahapäätösten tekeminen ATJ:ssä ja vastaanottorahan maksatus Kallion virastotalon yleisökassan kautta päättyy.

Asiakkaan saaman taloudellisen tuen päätökset tehdään vastaanottokeskuksessa kaupungin virkasuhteisen työntekijän työnä. Vastaanottorahaan liittyvä päätöksenteko ei siten muutu aiempaan nähden, ainoastaan päätöksentekojärjestelmä sekä vastaanottorahan maksatusjärjestelmä vaihtuvat.

PFS toimittaa prepaid-kortit Helsingin vastaanottokeskukseen. Vastaanottokeskukset hallinnoivat prepaid-kortteja MACP-hallintajärjestelmässä, jossa jokaisella vastaanottokeskuksella on oma säh-köinen tili e-wallet, johon vastaanottorahamaksuihin tarvittavat varat siirretään. Hallintajärjestelmässä seurataan e-walletia, hallinnoidaan kortteja ja siirretään vastaanottorahamaksut asiakkaiden korteille e-walletista. Koska hallintajärjestelmässä käsitellään rahaa ja kortinhaltijoiden yksityisasioita, käyttöoikeuksia järjestelmään myönnetään vain rajoitetusti. Vastaanottokeskus toimii lisäksi asiakaspalveluroolissa korttiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Vastaanottorahan maksatusjärjestelmän käytöstä on laadittu erillinen maksatuksen kokonaissuunnitelma, joka vastaa pysyväisohjetta, ja joka hyväksytään tässä samassa yhteydessä.

Maahanmuuttoviraston mukaan Helsingin vastaanottokeskuksella on oltava myös varajärjestelmä, jos maksukorttijärjestelmä kaatuu. Varajärjestelmänä vastaanottorahan maksatukseen on suunniteltu maksatusta Kallion virastotalon yleisökassan kautta. Toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä maahanmuuttoviraston kanssa ja kirjattu toimialajohtajan päätöksen yhteydessä vahvistettavaan maksatuksen kokonaissuunnitelmaan.

PFS-prepaid-maksukorttijärjestelmää varten ei tarvitse avata uutta pankkitiliä Helsingin kaupungille, vaan riittää, että kaupungilla on olemassa tili, josta voidaan maksaa varat ko. korttitoimittajan asiakasvaratilille. Helsingin vastaanottokeskuksella on käyttöoikeudet MACP-hallintajärjestelmään, josta saadaan tiedot tilitapahtumista. Yhdessä Talpan (Taloushallintopalvelujen) kanssa on sovittu, mitkä tiliraportit maksukorttijärjestelmästä tarvitaan Helsingin kaupungin kirjanpitoon. Samoin on sovittu sosiaali- ja terveystoimen talous- ja suunnittelupalveluiden kanssa, mitkä tiliraportit tarvitaan sosiaali- ja terveystoimen talouteen. Sovittu menettely on kirjattu liitteenä nro 1 olevaan maksatuksen kokonaissuunnitelmassa.

ATJ-järjestelmästä luopumisen myötä kaikki Helsingin vastaanottokeskuksen asiakkaiden tiedot (vastaanottorahapäätökset, muistiinpanot, asiakassuunnitelmat) tullaan siirtämään Maahanmuuttoviraston ja aktiivisten asiakkaiden osalta Helsingin vastaanottokeskuksen hallintaan. Siirto toteutetaan siten, että Helsingin vastaanottokeskus siirtää aktiivisten asiakkaidensa muistiinpanot Umarek-järjestelmään. Loput tiedot siirretään vuonna 2021 Maahanmuuttovirastolle peräkkäistiedostoina. Ennen siirtoa Helsingin vastaanottokeskus vastaa mahdollisiin tietopyyntöihin asiakkailta.

Hallintosäännön 5 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja johtaa sosiaali- ja terveystoimialan toimintaa ja hallintoa.

Päätös tullut nähtäväksi 18.06.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Armi Vaden, talouspäällikkö, puhelin: 09 310 15970

armi.vaden@hel.fi

Veera Kukka, apulaisjohtaja, puhelin: 09 310 46658

veera.kukka@hel.fi

Päättäjä

Juha Jolkkonen
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Liitteet (pdf)

1. Vastaanottorahamaksatuksen kokonaissuunnitelma

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.