Vahingonkorvaus, tietoturvaloukkaus 5.2.2020
Vahingonkorvausvaatimus tietoturvaloukkauksesta aiheutuneesta aineettomasta vahingosta
Päätös
Yksikön päällikkö päätti, että ********** (jäljempänä hakija) vaatimus saada vahingonkorvausta Helsingin kaupungin sosiaalitoimen toimitiloihin 4. ja 5.2.2020 tehdyn murron yhteydessä aiheutuneesta tietoturvaloukkauksesta, ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Päätöksen perustelut
Vahingonkorvaushakemuksessaan hakija kertoo, että hän on saanut ilmoituksen tietoturvaloukkauksesta, joka on tapahtunut murron yhteydessä 5.2.2020. Ilmoitus on päivätty 13.2.2020 ja hakijalle se on saapunut postitse 28.2.2020.
Hakija ihmettelee, miksi tieto tapahtuneesta on saapunut hänelle niin myöhään. Ilmoitus on aiheuttanut hänelle huolta, koska hän ei ole ollut varma, mitä henkilötietoja loukkauksen kohteeksi joutuneissa papereissa on ollut. Tässä ajassa olisi hakijan mukaan voinut tapahtua tietojen väärinkäyttöä, mihin hän ei ole voinut varautua. Hakija toivoo kohtuullista korvausta tietoturvaloukkauksesta aiheutuneesta huolesta ja epätietoisuudesta.
Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (jäljempänä tietosuoja-asetus) 82 artiklan 1 kohdan mukaan, jos henkilölle aiheutuu tämän asetuksen rikkomisesta aineellista tai aineetonta vahinkoa, hänellä on oikeus saada rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä korvaus aiheutuneesta vahingosta.
Tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 2 kohdan mukaan rekisterinpitäjä on vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut käsittelystä, jolla on rikottu tätä asetusta. Henkilötietojen käsittelijä on vastuussa käsittelystä aiheutuneesta vahingosta vain, jos se ei ole noudattanut nimenomaisesti henkilötietojen käsittelijöille osoitettuja tämän asetuksen velvoitteita tai jos se on toiminut rekisterinpitäjän lainmukaisen ohjeistuksen ulkopuolella tai sen vastaisesti.
Tietosuoja-asetukset 82 artiklan 3 kohdan mukaan rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on vapautettava vastuusta 2 kohdan nojalla, jos se osoittaa, ettei se ole millään tavoin vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.
Tietosuoja-asetukseen perustuva aineettoman vahingon korvaaminen ei kuulu vahingonkorvauslain soveltamisalaan, mutta vahingonkorvauslain 3 ja 5 luvun periaatteiden katsotaan kuitenkin tulevan sovellettaviksi.
Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Virheellisellä teolla tai laiminlyönnillä ja vahingolla on oltava syy-yhteys.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.
Helsingin kaupungin sosiaalihuollon tiloihin on murtauduttu 4. ja 5.2.2020. Murron kohteena on ollut kahden työntekijän käytössä ollut työhuone, jossa säilytetään sosiaalihuollon asiakirjoja kahdessa eri kaapissa. Tiloista on varastettu sekalaista tavaraa. Työntekijät eivät ole havainneet, että asiakirjoja olisi käyty läpi tai varastettu. Mahdollista kuitenkin on, että murtautujat ovat nähneet asiakirjoissa olevia tietoja.
Murron kohteena olevan tilan ulko-ovi ja työhuoneen ovi sekä ikkunat ovat olleet lukittuina. Huoneen sisällä asiakirjoja on säilytetty lukittavissa kaapeissa, jotka on murrettu auki. Rakennuksessa on vartiointi. Vartija on saapunut molemmissa tilanteissa paikalle alle 10 minuutissa ja hälyttänyt poliisin.
Kuvauksen perusteella voidaan todeta, että tiloihin pääsyn eston ja valvonnan suhteen on toteutettu asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet. Rekisterinpitäjä, eli tässä tapauksessa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala, on tehnyt murroista rikosilmoitukset sekä murtojen välissä palauttanut tilat entiseen kuntoonsa. Poliisiviranomainen on 25.2.2020 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt 4.2.2020 tapahtuneen murron tutkinnan. 5.2.2020 tapahtuneen murron esitutkinta on 7.2.2020 määrätty lopetettavaksi syyttäjän päätöksellä.
Yllä olevan perusteella voidaan todeta, ettei sosiaali- ja terveystoimiala ole rekisterinpitäjänä millään tavoin vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta, eikä se näin ollen ole velvollinen korvaamaan rekisteröidylle aiheutunutta vahinkoa tietosuoja-asetuksen 82 artiklan mukaisesti. Selvityksen mukaan ei voida myöskään osoittaa, että hakijalle aiheutunut aineeton vahinko olisi johtunut työntekijän virheellisestä menettelystä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä.
Koska sosiaali- ja terveystoimialan korvausvastuun synnyttävää perustetta ei ole näytetty, ei se ole korvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta.
Päätöksenteon tuen päällikön toimivalta päättää vahingonkorvauksesta perustuu sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan päätökseen 23.8.2018 § 121.
Päätös tullut nähtäväksi 04.09.2020
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Henriikka Ketola, lakimies, puhelin: 09 310 46702