Helsingin pelastustoimen alueen palvelutasopäätös 2021-2024

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lausuntopyyntö

Helsingin kaupungin pelastuslaitos pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa Helsingin alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen luonnoksesta vuosille 2021–2024.

Pelastuslain (379/2011) 29 § mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen sisältyy myös suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Palvelutasopäätös on voimassa määräajan. Se on toimitettava aluehallintovirastolle, joka voi palauttaa sen täydennettäväksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto palvelutasopäätöksen luonnoksesta on pyydetty myös valmisteluvaiheessa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 12 §:n mukaisesti pelastuslautakunta vastaa 4 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun pelastuslaitoksen toimialan mukaisista tehtävistä sekä sille erikseen määrätyistä tehtävistä.

Helsingin pelastustoimen nykyinen palvelutasopäätös on voimassa 31.12.2020 asti. Pelastuslautakunta hyväksyy uuden palvelutasopäätöksen kaupunginhallituksen lausunnon saatuaan.

Palvelutasopäätöksen rakenne on yhdenmukainen Uudenmaan muiden pelastuslaitosten palvelutasopäätösten kanssa ja siinä kuvataan pelastuslaitoksen asiakkaan saamat keskeiset palvelut. Sisältöä ohjaavat pelastuslaki sekä sisäministeriön ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta (17/2013) ja pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (21/2012). Palvelutasopäätös esitetään voimassa olevaksi 1.1.2021–31.12.2024.

Palvelutasopäätöksen valmistelu ja riskianalyysi

Palvelutasopäätös koskee Helsingin pelastuslaitoksen tuottamia palveluita vuosina 2021–2024. Palvelutasopäätös kattaa pelastuslain 27 §:ssä mainittujen pelastuslaitoksen lakisääteisten tehtävien lisäksi muut Helsingin pelastuslaitoksen tuottamat palvelut. Päätös ei koske ensihoitopalvelua. Ensihoidon palvelutaso on määritelty erillisessä palvelutasopäätöksessä.

Palvelutasosta päätettäessä on päivittäisen toiminnan lisäksi otettava huomioon toiminta poikkeusoloissa. Palvelutasopäätöksessä määritellään toiminnan tavoitteet, palveluiden tuottamiseen käytettävät voimavarat sekä palveluiden taso. Palvelutaso ja toiminnalle asetetut tavoitteet perustuvat toimintaympäristön riskianalyysiin, toiminnassa tunnistettuihin kehittämistarpeisiin sekä edellisen palvelutasopäätöksen seurantaan ja arvoihin

Palvelutasopäätös on valmisteltu noudattaen pelastuslakia ja sisäministeriön ohjeistusta. Palvelutasopäätös perustuu HIKLU-pelastuslaitosten (Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten) yhteistyössä vuosina 2018–2020 valmistelemaan riskianalyysiin sekä siihen Helsingin osalta tehtyihin tarkennuksiin.

Palvelutasopäätöksen toimenpiteistä on keskusteltu Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Toimenpiteillä pyritään vastaamaan myös aluehallintoviraston päätöksessä (ESAVI/14766/05.09.01/2019) esitettyihin huomioihin. Palvelutasopäätös on toimitettu valmisteluvaiheessa lausuttavaksi aluehallintovirastolle.

Palvelutasopäätös

Pelastuslaitos vastaa alueen pelastustoiminnasta, kiireellisestä ensihoitopalvelusta sekä onnettomuuksien ehkäisyn ja omatoimiseen varautumiseen liittyvästä valvonnasta, turvallisuusviestinnästä sekä muusta ohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäksi pelastuslaitos vastaa poikkeusolojen valmiussuunnittelusta sekä väestönsuojeluvalmiuden kehittämisestä, suunnittelusta ja väestönsuojeluun varautumisen koordinoinnista.

Pelastuslaitoksen ydinpalveluita ovat onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, väestönsuojeluun varautuminen ja ensihoitopalvelu.

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastuslaitoksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu huolehtia alueellaan pelastustoimen valvontatehtävistä sekä pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta eli pelastuslain velvoitteiden toteutumisen edistämisestä, tukemisesta ja seuraamisesta. Lisäksi pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan neuvonnasta ja turvallisuusviestinnästä, jonka tavoitteena on onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen niiden torjuntaan sekä seurauksien rajoittaminen.

Näistä tehtävistä huolehditaan seuraavilla onnettomuuksien ehkäisyn palveluilla:

- Asumisen turvallisuuteen liittyvät palvelut- Määräaikaiset palotarkastukset muihin kuin asuinrakennuksiin- Kemikaalivalvonta- Yleisötapahtumien ja tilapäismajoitusten valvonta- Rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus ja neuvonta- Pelastustoimen laitteisiin liittyvä valvonta ja ohjaus,- Turvallisuusviestintä ja turvallisuuskoulutukset- Tietopalvelut ja palontutkinta.

Onnettomuuksien ehkäisyn palveluiden tuottamiseen on edellisen palvelutasopäätöskauden päättyessä käytetty vuosittain noin 40 henkilötyövuoden resurssi. Tavoite on nostettu tälle kaudelle 43 henkilötyövuoden resurssiin. Lisäksi onnettomuuksien ehkäisyn palveluiden tuottamiseen osallistuu päätoimisen onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstön lisäksi muu pelastuslaitoksen henkilöstö oman työnsä ohessa.

Asumisen turvallisuuteen liittyvät palvelut:

- Toteutetaan asuintalojen valvontaa onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelman mukaisesti ja lisäten vuosittaista käsiteltyjen asuintalojen valvonnan itsearviointien määrää.- Lisätään sopimuspalokuntien taloyhtiöille tekemää ohjausta ja neuvontaa.- Käsitellään kaikki saapuvat paloriski-ilmoitukset ja toteutetaan kaikkiin riskinarvioin perusteella sitä vaativiin kohteisiin.- Lisätään viestintää nuohoojien vikailmoitusvelvollisuudesta.

Määräaikaiset palotarkastukset muihin kuin asuinrakennuksiin:

- Määräaikaiset palotarkastukset tehdään onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelmassa määritellyn valvontavälin mukaisesti. Keskimäärin tämä tarkoittaa noin 1100 määräaikaista palotarkastusta vuodessa.- Osallistutaan aktiivisesti määräaikaisvalvonnan raportoinnin, tietojärjestelmien ja työkalujen toimialayhteiseen kehittämiseen.

Kemikaalivalvonta:

- Käsitellään kaikki kemikaalivalvonnan tehtäväksi tulevat toimenpiteet.- Osallistutaan aktiivisesti viranomais- ja sidosryhmien yhteistyöhön.

Yleisötapahtumien ja tilapäismajoitusten valvonta:

- Arvioidaan lakisääteiset yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmat sekä käsitellään yleisötilaisuuksiin liittyvät ilmoitukset ja tehdään niistä tarvittavat päätökset.- Tehdään palotarkastus pelastussuunnitelmavelvollisiin yleisötapahtumakohteisiin riskiperusteisesti ja tapahtuman henkilömäärään perustuen.- Osallistutaan osana Helsingin kaupunkiorganisaatiota tapahtumien ja tapahtumapaikkojen kehittämiseen sekä niiden turvallisuuden varmistamiseen. - Lisätään erityisesti kaupunkilaisista lähtöisin olevan tapahtumatoiminnan turvallisuutta edistävää turvallisuusviestintää ja ohjausta.

Poistumisturvallisuusselvitysten arviointi ja valvonta:

- Arvioidaan saapuvat poistumisturvallisuusselvitykset sekä niiden toteuttamissuunnitelmat ja päivitykset.- Valvotaan, että poistumisturvallisuuden parantamiseksi annettuja määräyksiä noudatetaan niille annetussa määräajassa.- Tarjotaan toiminnanharjoittajille poistumisturvallisuuteen liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä tukea poistumisturvallisuusharjoitusten järjestämisestä. 

Rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus ja neuvonta:

- Rakenteellisen paloturvallisuuden ohjausta ja neuvontaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden, kaavoittajien, liikennesuunnittelun, rakennusvalvonnan ja muiden viranomaisten kanssa.- Edistetään yhteistyötä ja tiedonkulkua pelastuslaitoksen ja kaupungin toimijoiden välillä erityisesti mittaviin rakennus- ja liikennehankkeisiin liittyen.- Edistetään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia rakennusvalvonnan kanssa.  

Pelastustoimen laitteet:

- Pidetään ajan tasalla paloilmoitinkohteiden kohdekortit ja avainsäiliösopimukset.- Tehostetaan viestintää erheellisten paloilmoitusten määrän vähentämiseksi. Lisätään viivelaitteiden käyttöä kohteissa, joissa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto.

Turvallisuusviestintä ja -neuvonta

- Toteutetaan turvallisuusviestintää yleisövierailujen, mediaviestinnän, kampanjoiden, tapahtumien, palomuseon ja sosiaalisen median kautta sekä kaikessa asiakasrajapinnassa tapahtuvassa toiminnassa onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelman mukaisesti.

Turvallisuuskoulutukset:

- Toteutetaan turvallisuuskoulutukset vuosittain laaditun onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelman mukaisesti.- Lisätään sopimuspalokuntien kouluttamista, jotta niiden resurssit voidaan hyödyntää entistä paremmin myös turvallisuuskoulutuksessa.- Huolehditaan turvallisuuskoulutuksen keskeisistä asiakaskumppanuuksista ja kumppanuuksille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.- Koulutetaan kaikki halukkaat yläkoulut NouHätä-kampanjassa. Helsingissä on yläkouluja noin 80.- Tarjotaan kaikille halukkaille nelosluokkalaisille mahdollisuus asemavierailuun (noin 150 vierailua vuosittain).

Tietopalvelut ja palontutkinta:

- Arvioidaan systemaattisesti onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä.- Tuotetaan tietoa toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.- Tutkitaan kaikki tutkintakynnyksen ylittävät palot ja onnettomuudet ja seurataan onnettomuusraportteja.- Tehostetaan viestintää palon- ja onnettomuustutkinnan tuloksista. Laaditaan vuosittain kooste palon- ja onnettomuustutkinnassa tehdyistä havainnoista.- Osallistutaan aktiivisesti kansalliseen tutkimustoiminnan ja riskianalyysin kehittämistyöhön sekä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston palon- ja onnettomuustutkinnan asiantuntijaverkoston toimintaan ja sopivilta osin teematutkintoihin.

Pelastustoiminta

Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä sekä väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa. Pelastustoimintaan kuuluu hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, uhkaavan onnettomuuden torjuminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen, tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen sekä edellä mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoimet.

Pelastustoiminnan toimintavalmiudella tarkoitetaan pelastuslaitoksen kykyä vastata hälytystehtäviin eli sen kykyä suoriutua edellä mainituista tehtävistä.

Pelastustoiminnan toimintavalmius

Pelastustoiminnan henkilöresurssit ja muodostelmat:

- Palvelutasopäätöskauden alkaessa pelastustoiminnan suorituskyky henkilöresurssin osalta on jatkuvassa valmiudessa noin 50 pelastajaa, 20 minuutissa noin 90 pelastajaa ja 30 minuutissa noin 140 pelastajaa ja kahden tunnin jälkeen yli 200 pelastajaa.- Lisätään jatkuvassa valmiudessa olevan operatiivisen henkilöstön määrää noin 10 hengellä.- Vuorokoulutukset, täydennyskoulutukset ja muut koulutussuunnitelmaan kirjatut koulutukset järjestetään ja niihin osallistutaan suunnitelmien mukaisesti.- Pelastajien fyysinen toimintakyky ja terveydentila tarkastetaan kansallisten sekä pelastuslaitoksen tarkentavien ohjeistusten mukaisesti.

Kalusto ja asemaverkko

- Valmiudessa tai välittömästi toimintakuntoisena pelastustoimintaan käyttöön otettavissa on kalustoa taulukon 2 mukaisesti.- Uusitaan kalusto elinkaaritavoitteiden mukaisesti ja reagoidaan laatupoikkeamiin.Varaudutaan kärkiyksikköpilotista saatujen kokemusten perusteella investoimaan yhdestä kahteen uuteen kärkiyksikköön.- Aloitetaan Konalan ja Kontulan pelastusasemien hankevalmistelu ja rakentaminen.

Pelastustoiminnan johtaminen ja tilannekeskustoiminta:

- Pelastustoiminnan johtamisvalmiudessa on jatkuvasti kaksi päällystöviranhaltijaa P 30 ja P 32.- Kalustetaan uusiin johtoautoihin paremmat työskentelytilat ja työkalut tilannekuvan ylläpitämiseksi.- Johtovastuussa olevan henkilöstön osaaminen pidetään nykyisellä tasolla. Palvelutasopäätöskauden alkaessa käytössä on suunnitelma yleisjohtajien ja kenttäjohtajien osaamishallintaan, jossa on määritelty esimerkiksi koulutussyklit.- Varaudutaan uuden kenttäjohtojärjestelmän käyttöönottoon.- Suunnitellaan Helsinkiin sijoittuvaa Uudenmaan johtokeskusta ja varaudutaan sen käyttöönottoon.

Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika:

-  Ensimmäinen kohteeseen saapuva yksikkö saavuttaa koko Helsingin alueella kiireellisistä tehtävistä vähintään puolet kuudessa minuutissa. Riskiluokan I alueilla kiireellisistä tehtävistä vähintään puolet saavutetaan kuudessa minuutissa ja riskiluokan II alueilla kahdeksassa minuutissa. -  Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on koko Helsingin alueella kiireellisissä tehtävissä puolesta 11 minuuttia. Riskiluokan I alueilla kiireellisissä tehtävissä vähintään 11 minuuttia ja riskiluokan II alueilla 12 minuuttia.- Pelastusjoukkue saavuttaa koko Helsingin alueella kiireellisistä joukkuelähdön tehtävistä vähintään puolet kymmenessä minuutissa. Riskiluokan I alueilla kiireellisistä tehtävistä vähintään puolet saavutetaan joukkuelähdöllä kymmenessä minuutissa ja riskiluokan II alueilla 15 minuutissa. -  Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiset toimintavalmiuden ruutukohtaiset tavoiteajat ensimmäiselle yksikölle, pelastustoiminnalle ja pelastusjoukkueelle toteutuvat 50 % kiireellisistä tehtävistä.- Parannetaan ruutukohtaisissa tavoitettavuuksissa esiintyviä ongelmia ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan osalta Konalan ja Kontulan alueilla esiintyvissä kiireellisissä tehtävissä.

Yhteistoiminta pelastustoiminnassa:

- Toteutetaan yhteistoimintaa HIKLU-pelastuslaitosten kanssa nykyisessä muodossaan. - Osallistutaan aktiivisesti Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimintaan ja pelastustoiminnan yhteiseen kehittämiseen.     - Toteutetaan viranomaisyhteistyötä pelastuslain sekä pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten välisten erillissopimusten mukaisesti.- Päivitetään pelastuslaitoksen pelastuspalvelusuunnitelmaa vastaava uusi yhteistyösuunnitelma, joka antaa perusteet pelastustoimintaan osallistumisen suunnitelmille kaupunkiorganisaatiossa.- Osallistutaan aktiivisesti kansainvälisiin pelastustoiminnan kehityshankkeisiin

Toimintavalmiuden erityispiirteet

Sammutustoiminta:

- Säilytetään savusukellusvalmius nykyisellä tasollaan. Noudatetaan Sisäministeriön pelastussukellusohjetta savusukeltajien kelpoisuudesta. - Järjestetään savusukellusharjoituksia viranomaisyhteistyökumppaneille.- Seurataan aktiivisesti toimintaympäristön kehittymistä ja riskitekijöitä ja kehitetään tietojen pohjalta rakennuspalotilanteiden toimintamalleja.-Päivitetään ajan tasalle sammutusvesisuunnitelma, sammutusvesistrategia ja investointisuunnitelma kiinnittäen erityistä huomiota myös sammutusvesien talteenottoon.-Päivitetään pelastuslaitoksen ja HSY:n välinen sammutusvesisopimus.

Vaativa kaupunkirakentaminen:

- Ylläpidetään tilannekeskuksessa ajantasaista tietoa vaativan kaupunkirakentamisen kohteista. - Lisätään operatiivisen henkilöstön kohdeosaamista. - Pelastustoiminta vaativissa rakennuskohteissa perustuu kohteiden kanssa tehtävään yhteistyöhön rutiininomaisesti. - Parannetaan tiedon kulkua pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijoiden välillä. Huolehditaan, että pelastustoiminnan edellytykset tulevat huomioitua neuvontaryhmän antamissa lausunnoissa.

Vesipelastustoiminta:

- Ylläpidetään jatkuva pintapelastusvalmius kaikissa pelastusyksiköissä ja jatkuva vesisukellusvalmius (1 taso) yhdellä pelastusasemalla.- Huolehditaan riittävästä osaamisenhallinnasta ja harjoitellaan pintapelastusta Pelastussukellusohjeen mukaisesti.- Osallistutaan kansalliseen vesipelastustoiminnan kehittämiseen ja siihen liittyvään yhteistyöhön

Korkealta ja syvältä pelastaminen:

- Koulutetaan PVT I ja PVT II -tasoinen henkilöstö vuosittain. Varmistetaan ja vakiinnutetaan PVT -kouluttajien tarpeellinen määrä ja koulutetaan kouluttajia lisää tarvittaessa huomioiden ennakoivasti poistuma.- Otetaan käyttöön PVT II -tasolle näyttökoe, josta selviää nopeasti pelastajan PVT-työskentelyn kehitystä vaativat osa-alueet. Selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää näyttökoetta myös PVT I -tasolla. - Tarkastetaan varusteet ja kalusto vuosittain. - Seurataan välineiden ja taktiikoiden kehitystä ja jalkautetaan uudet tiedot henkilöstön koulutukseen ja varustukseen.- Laaditaan HIKLU-pelastuslaitosten yhteistyössä yhteinen PVT-ohje.

Tieliikenneonnettomuudet:

- Päivitetään tieliikennepelastamiseen liittyvät pelastusvälinesarjat. - Seurataan aktiivisesti tieliikenneonnettomuuksien riskikuvien kehittymistä, erityisesti vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen osalta, ja tuodaan oleelliset tiedot koulutussisältöihin.  - Jatketaan aktiivista HIKLU-pelastuslaitosten yhteistyötä tieliikenneonnettomuuksiin varautumisessa.

Raideliikenneonnettomuudet:

-Järjestetään koulutussuunnitelman mukaisesti vuosittain VR:n maadoituslupien ylläpitokoulutukset miehistölle ja alipäällystölle ja huolehditaan, että operatiivisella henkilöstöllä on riittävä määrä voimassaolevia maadoituslupia.- Selkeytetään kokonaiskuvaa raideliikenneonnettomuuksiin liittyvän varautumisen yhteistyökumppaneiden vastuista ja yhteyshenkilöistä.

Ilmaliikenneonnettomuudet:

- Huolehditaan ilmaliikenneonnettomuuksissa tapahtuvan pelastustoiminnan ohjeistusten ja toimintamallien jalkautumisesta operatiiviselle henkilöstölle. - Osallistutaan Helsinki-Vantaan lentoaseman suuronnettomuusharjoituksiin.

Merellinen toiminta ja öljyntorjunta:

- Ylläpidetään nykyinen toimintavalmius Helsingin saaristossa.  - Päivitetään ja otetaan käyttöön uusi öljyntorjuntasuunnitelma sekä vesistötoimintaohje.- Toteutetaan operatiiviselle henkilöstölle säännöllistä koulutusta ja harjoittelua. Operatiivisen päällystön koulutuksessa keskitytään erityisesti laajamittaisen öljyntorjuntaoperaation johtamiseen.- Koulutetaan kaupungin kumppanuuksia ja muita yhteistyökumppaneita.- Lisätään yhteisiä harjoituksia ja yhteistoimintaa Rajavartiolaitoksen kanssa.- Lisätään HIKLU-pelastuslaitosten välistä yhteistyötä, erityisesti kaluston ja toimintamallien osalta.- Pidetään ajan tasalla öljyntorjuntakaluston päivitystarve ja jatketaan öljyntorjuntajärjestelmän täydentämistä.

MIRG (Maritime Incident Response Group) :

- Ylläpidetään kansallisen sopimuksen määrittelemä palvelutuotannon taso Helsingin osalta. Huolehditaan, että ryhmän toimintaan on koulutettu riittävä määrä henkilöstöä ja heidän täydennyskoulutuksensa on toteutettu koulutussuunnitelman mukaisesti. - Tiivistetään entisestään yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa ja edistetään mahdollisuuksia yhteisten harjoitusten lisäämiseen.

Vaarallisten aineiden onnettomuudet ja CBRNE-uhkat:

- Koulutetaan operatiivista henkilöstöä liittyen vaarallisten aineiden onnettomuuksiin ja CBRNEuhkiin (erityisesti operatiivinen päällystö ja tilannekeskusoperaattorit).- Päivitetään vaarallisten aineiden onnettomuuksissa tarvittavaa kalustoa.- Jatketaan aktiivista viranomaisyhteistyötä ja verkostoitumista ja koulutetaan yhteistyöviranomaisia heidän tarpeidensa mukaan.

Luonnononnettomuudet ja poikkeukselliset sääilmiöt:

- Päivitetään luonnononnettomuuksiin ja poikkeuksellisiin sääilmiöihin liittyvät ohjeistukset. Erityisesti päivitetään tulvantorjuntaan liittyvä kalusto, resurssit ja taktiikat. - Lisätään edelleen verkostoitumista luonnononnettomuuksiin ja poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin erikoistuneiden asiantuntijoiden kanssa kaupunkiorganisaatiossa sekä sen ulkopuolella.

Vahingontorjunta ja rauniopelastus

- Ylläpidetään toimintavalmius erilaisissa rauniopelastamista ja raskasta pelastuskalustoa vaativissa tehtävissä. - Ylläpidetään henkilöstön osaamista vahingontorjunta- ja rauniopelastuskaluston käytössä koulutussuunnitelman mukaisesti.

Eläinpelastus:

- Huolehditaan lakisääteisestä tehtävästä ylläpitää valmiutta virka-apuun eläinlääkintäviranomaiselle. - Tuodaan ajan tasalle öljyyntyneiden eläinten pelastussuunnitelma ja tuetaan siihen liittyvää vapaaehtoisten kouluttamista.- Kehitetään eläinpelastukseen liittyvää viestintää kaupunkilaisille, jotta saadaan vähennettyä eläinpelastuspuhelimeen tulevien soittoja, jotka eivät vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä

Väestönsuojeluun varautuminen

Pelastuslaitos vastaa kaupungin poikkeusoloihin varautumisessa väestönsuojelun suunnittelusta ja koordinoinnista. Pelastuslaitos ylläpitää kokonaiskuvaa väestönsuojelun suunnittelusta ja koordinoinnista.

Varautuminen väestönsuojeluun:

- Väestönsuojeluun varautumisen suunnitteluun kohdennetaan Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella 4-5 henkilötyövuoden resurssi.- Päivitetään vuosittain Helsingin suojelusuunnitelma ja tarpeen mukaan muut strategiset suunnitelmat vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia.- Kalliosuojahenkilöstöä sijoitetaan ja koulutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti.- Kehitetään poikkeusolojen riskianalyysityötä valtakunnallisen yhtenäisen prosessin mukaiseksi yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. - Toteutetaan kiinteän ulkohälytinjärjestelmän nykytilan ja tarpeiden arviointi ja tehdään tarvittavat päivitykset järjestelmään.- Käynnistetään kaupunkiyhteisen varautumisen henkilötietojärjestelmän hankinnan suunnittelu ja toteutus.

Päätös tullut nähtäväksi 10.11.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §