Asemakaava ja asemakaavan muutos, nro 12756, Haaga, Haagan liikenneympyrä, Vihdintie ja sähköasema
Haagan ympyrä ja Vihdintie, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12756) ja sen asettaminen nähtäville
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
- asettaa 8.11.2022 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12756 (liite nro 3) julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaava koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Lassila) katu- ja lähivirkistysalueita sekä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Marttila) katu- ja lähivirkistysalueita. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) osia korttelin 29073 tonteista 12 ja 13 sekä katu-, puisto-, lähivirkistys-, suojaviher- ja rautatiealueita ja maanalaisia tiloja katu- ja puistoalueilla sekä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen yritysalue) osia korttelin 46026 tonteista 3 ja 4, osaa korttelin 46032 tonttia 10, osaa korttelin 46054 tonttia 1 sekä katu-, puisto- ja lähivirkistysalueita sekä maanalaisia tiloja osalla korttelin 46026 tonttia 4 sekä puistoalueella (muodostuvat uudet korttelit 29267–29270)
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
- valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
Samalla lautakunta esittää kaupunginhallitukselle
- asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12756 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
Lautakunta edellytti kaavan jatkosuunnittelussa ja rakennusaikana toimia ja arviointia Piimäenpuiston läpi kulkevan liito-oravayhteyden turvaamiseksi varmistamalla esimerkiksi olemassa olevien puiden säilyminen niin pitkälle kuin se on mahdollista.
Jatkosuunnittelussa huomioidaan lautakunnan aiemmin kaavarungon käsittelyn yhteydessä tekemä päätös siitä, että Riistavuoren metsän alueen arvokkaimpia luontoarvoja ja kallioita säilytetään kaavarungossa esitettyä laajemmin.
Samalla lautakunta edellytti, että alueen liikennejärjestelyt suunnitellaan yhteistyössä alueen teollisuusyritysten kanssa, jotta järjestelyt mahdollistavat myös yritysten raskaat kuljetukset.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Ulla Jaakonaho, tiimipäällikkö Suvi Tyynilä ja liikenneinsinööri Markus Ahtiainen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lautakunta edellyttää kaavan jatkosuunnittelussa ja rakennusaikana toimia ja arviointia Piimäenpuiston läpi kulkevan liito-oravayhteyden turvaamiseksi varmistamalla esimerkiksi olemassa olevien puiden säilyminen niin pitkälle kuin se on mahdollista.
Kannattaja: Atte Kaleva
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Jatkosuunnittelussa huomioidaan lautakunnan aiemmin kaavarungon käsittelyn yhteydessä tekemä päätös siitä, että Riistavuoren metsän alueen arvokkaimpia luontoarvoja ja kallioita säilytetään kaavarungossa esitettyä laajemmin.
Kannattaja: Atte Kaleva
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus:
Risto Rautava: Lisätään: Samalla lautakunta edellyttää, että alueen liikennejärjestelyt suunnitellaan yhteistyössä alueen teollisuusyritysten kanssa, jotta järjestelyt mahdollistavat myös yritysten raskaat kuljetukset.
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Palautusehdotus:
Marleena Isomaa: Asemakaavan muutosehdotuksella haetaan lisää rakennuspinta-alaa Helsinkiin, jälleen kerran aikaisemmin kaavoittamattomalle puustoalueelle. Tehtyjen asukaskyselyiden perusteella asukkaat ovat toivoneet puustoisten alueiden säästämistä, uusien raitiovaunu- ja kevyenliikenteen kaavoitushankkeiden yhteydessä.
Kaavamuutosta koskevassa kohteessa on jo liikenneverkoston ja liikenneympyrän raamit, jota paremmin mukaillen olisi mahdollista säästää kaavoittamaton metsäala rakentamiselta. Tällä hetkellä kaupunkibulevardien ja muiden uusien liikenneratkaisuiden suunnittelussa vallitsee mahdollisimman kolossaaliset ratkaisut, jossa tila otetaan rakentamattomilta viher- ja puustoalueilta.
Haagan ja Pitäjänmäen ympäristö on tunnettu liike- ja toimitilakortteleiden alue, jossa monet tilat eivät täytä enää nykyajan toimistotilojen vaatimuksia. Tilat ja rakennukset ovat saneerauskunnossa tai käyttöiän päässä. Sen sijaan että saneerattaisiin tai uudelleen kaavoitettaisiin vanhoja liike- ja toimitilakortteleita, halutaan jälleen rakentaa uutta ja hävittää viheralue kaupungista. On selvää että tällainen kaavoitustapa on edullisempi rakennuttajalle ja tuottoisampi kaupungille. Vastuulliseen, hiilineutraaliin kaupunkirakentamiseen kuuluu myös vajaakäytössä olevien toimisto- ja teollisuusalueiden hyödyntäminen, niin asuntotuotannon kuin päivitettyjen toimistotilojen osalta. Myös alueen viihtyisyyttä lisää, kun alueella jätetään metsää ja puustoa.
Koska itse suunnitelmat ovat pitkällä, ehdotan korttelin KTY 29267 rakennusoikeuden kumoamista Piiämenpuiston puustoalueen säästämiseksi. Tämä mahdollistaa myös Länsiympyrän kulkemisen loivemmassa kaaressa Vihdintien suunnalta tultaessa. Lisäksi tällä taataan puustoisen alueen jatkuvuus alueella. Samalla periaatteella myös Liitteessä 5 esitetty, havainnekuvassa näkyvä, Vihdintien ja Eliel Saarisen tien kulmaukseen tuleva asuinkortteli tulisi jättää rakentamatta.
Riistavuorenpuiston rakentamista ei tule toteuttaa esitetyssä laajuudessaan. Tästä pitäisi tehdä jo periaatepäästös tässä kohtaa. Se että ihmisiä asutetaan vilkkaasti liikennöidyn tien varteen ja tuhotaan kokonainen puistoalue, ei pitäisi kuulua kaupunkisuunnittelun periaatteisiin. Sen sijaan alueen jo kaavoitettuja, mutta vajaakäytöllä olevia kortteleita tulee kaavoittaa ja muuntaa asumiskäyttöön. Mikäli Riistavuorenpuisto halutaan kuitenkin rakennuttaa, tulisi siinä mukailla Riistavuoriryhmän laatimaa, vaihtoehtoista kaavamuutosehdotusta.
Koska kyseessä on varsin merkittävä kaavamuutos, niin ekologisessa kuin ekonomisessa mielessä, esitän muutosehdotuksen palauttamista, edellä esitetyistä seikoista johtuen.
Marleena Isomaan palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Kaupunkiympäristölautakunta päättää
- asettaa 8.11.2022 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12756 (liite nro 3) julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaava koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Lassila) katu- ja lähivirkistysalueita sekä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Marttila) katu- ja lähivirkistysalueita. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) osia korttelin 29073 tonteista 12 ja 13 sekä katu-, puisto-, lähivirkistys-, suojaviher- ja rautatiealueita ja maanalaisia tiloja katu- ja puistoalueilla sekä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen yritysalue) osia korttelin 46026 tonteista 3 ja 4, osaa korttelin 46032 tonttia 10, osaa korttelin 46054 tonttia 1 sekä katu-, puisto- ja lähivirkistysalueita sekä maanalaisia tiloja osalla korttelin 46026 tonttia 4 sekä puistoalueella (muodostuvat uudet korttelit 29267–29270)
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi
- että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
- valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
Samalla lautakunta esittää kaupunginhallitukselle
- asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12756 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Haagassa ja Pitäjänmäessä sijaitsevia Vihdintien, Huopalahdentien, Pitäjänmäentien, Haagan liikenneympyrän, Eliel Saarisen tien, Bensa-asemankujan, Vanhan viertotien pohjoisosan ja Kaupintien katualueita, niihin rajautuvia suojaviher-, puisto- ja virkistysalueita, rautatiealuetta sekä asemakaavoittamatonta aluetta.
Kaavaratkaisu mahdollistaa Vihdintien pikaraitiotien ja Läntisen kaupunkibulevardin uusien katujärjestelyjen rakentamisen Huopalahdentien pohjoisosasta Kaupintielle, sekä Haagan perhekeskuksen ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen sekä kolmen toimitilakorttelin rakentamisen kahden pikaraitiotien solmukohtaan Haagan ympyrän alueelle. Alueelle syntyy uusi Länsi-Haagan osa-alueen keskus, jossa kahden pikaraitiopysäkin välittömään läheisyyteen syntyy myös palveluja ja liiketiloja rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Tavoitteena on vehreä ja viihtyisä aukioalue (Länsi-Haagan aukio), jolla kävelijän ja pyöräilijän on helppo liikkua ja asioida.
Myös Valimon aseman kohdalle muodostuu sujuva joukkoliikenteen vaihtopaikka. Tavoitteena on, että uusi pikaraitiolinja Helsingin keskustasta Kannelmäkeen tulee valmistuessaan palvelemaan Läntisen bulevardikaupungin uutta tiivistyvää maankäyttöä ja jo olemassa olevia asuin- ja työpaikka-alueita, sekä kytkemään yhteen kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin, rantaradan ja kehäradan.
Uutta toimitilakerrosalaa on 45 000 k-m², uutta liiketilakerrosalaa on 4 200 k-m² ja uutta palvelurakennusten kerrosalaa on 27 000 k-m². Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=4,64.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nrot 7222, 7223 ja 7224), jonka mukaan kadulle varataan riittävät tilat kaikille liikennemuodoille, erilliselle raitiotielle ja pysäkeille.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että se luo toteuttamisedellytykset tulevalle, eri kaupunginosat toisiinsa kytkevälle täydennysrakentamiselle Vihdintien varrella.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että se tukee raideliikenteen verkostokaupungin toteutumista mahdollistaen rakentamista tulevan pikaraitioyhteyden varrella ja rautatieaseman ympäristöissä. Kaavaratkaisussa varmistetaan tiivistyvän kaupungin liikennejärjestelmän riittävä kapasiteetti suunnittelemalla kaikki kulkumuodot ja huomioimalla niiden kytkeytyminen toisiinsa. Kaavaratkaisussa sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alueella on Vihdintien, Huopalahdentien, Pitäjänmäentien, Eliel Saarisen tien, Kaupintien, Bensa-asemankujan, Vanhan viertotien ja Haagan liikenneympyrän tie- ja katualuetta ja niihin rajautuvia suojaviher-, puisto- ja lähivirkistysalueita sekä rautatiealuetta. Alueeseen kuuluu lisäksi osia tonteista 29073/12–13, 46026/3–4, 46032/10 ja 46054/1. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1952–2017. Rautatiealueen pohjoispuolella alue on pääosin asemakaavoittamatonta, kaduksi rakennettua aluetta.
Helsingin kaupunki omistaa pääosan alueesta. Rautatiealue on valtion omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:
| Esirakentaminen | 13 530 000 € | |
| Katu- ja puistorakenteet | 21 360 000 € | |
| Sillat | 13 340 000 € | |
| Muut taitorakenteet | 4 540 000 € | |
| Purkutyöt | 360 000 € | |
| Raitiotie | 14 760 000 € | |
| Kaukolämpö -ja jäähdytys | 7 000 000 € | |
| Vesihuolto | 7 730 000 € | |
| Muu kunnallistekniikka | 10 850 000 € | |
| KAIKKI YHTEENSÄ | 93 500 000 € |
Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaava-alueelle on osoitettu uutta kerrosalaa 76 200 k-m². Rakennusoikeuden arvoksi on alustavasti arvioitu noin 26 M€.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:
- Helen Oy
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
- Väylävirasto
- Liikenne- ja viestintävirasto / Traficom Tieliikenne
- Uudenmaan ELY-keskus
- Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne Oy
- kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
- sosiaali- ja terveystoimiala.
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat muun muassa joukkoliikenteen vaihtopysäkkijärjestelyihin Valimon aseman kohdalla, Valimon ja Huopalahden asemien saavutettavuuteen kävellen ja pyöräillen, Vihdintien tuleviin seutulinjajärjestelyihin sekä Haagan liikenneympyrän alueen saavutettavuuteen ja bussiliikenteen sujuvuuteen, vaihtoyhteyksien houkuttelevuuteen ja pysäkkien laatutasoon. Lisäksi kannanotot kohdistuivat Pitäjänmäen sähköaseman korvaavan uuden sähköaseman tilatarpeisiin, sähköverkkorakenteiden sijoittumiseen, sähköverkon rakentamiseen radan ali sekä nykyisiin siirtoverkon rakenteisiin ja korvaaviin siirtojohtoreitteihin. Kaupunginmuseon kannanotto kohdistui muun muassa suojeltujen rakennusten ja kokonaisuuksien säilymiseen ja niihin liittyvien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen vaalimiseen. Sosiaali- ja terveystoimialan kannanotto kohdistui muun muassa Haagan perhekeskusta ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen sijoittumiseen alueelle ja suunnitteluyhteistyön tärkeyteen.
Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu kaavoitustyössä huomioon. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laadukkaat vaihtopysäkkiyhteydet ja pysäkkiympäristöt Valimon aseman kohdalla sekä Valimon ja Huopalahden asemien hyvä saavutettavuus jalan ja pyöräillen. Lisäksi suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä Helen Sähköverkko Oy:n kanssa. Kaupunginmuseon kannanotto suojelutavoitteista huomioidaan. Sosiaali- ja terveystoimialan kannanotto suunnittelutavoitteista, suunnitteluyhteistyöstä ja aikataulutavoitteesta huomioidaan.
Luonnosaineiston nähtävilläolo järjestettiin erikseen, jolloin viranomaisten kannanotot kohdistuivat alueen vesihuollon järjestämiseen, alueelle sijoittuvan Haagan perhekeskuksen ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen tontin toiminnallisiin tarpeisiin sekä alueen suojeltuihin ja arvotettuihin rakennuksiin ja kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Kannanotoissa esitetyt asiat on kaavatyössä otettu huomioon.
Mielipiteet
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat Vihdintien bulevardisoimiseen ja pikaraitiotiehen, Riistavuorenpuistoon ja alueen muihin metsäalueisiin, Pohjois-Haagan ja Talin väliseen virkistys- ja ekologiseen yhteyteen, Haaganpuistoon, liikenteen sujumiseen, rakentamisen tehokkuuteen, palveluiden sijoittumiseen, tontinvuokrausten jatkumiseen, vaikutustenarviointeihin sekä vuorovaikutuksen järjestämiseen. Mielipiteet on otettu kaavoitustyössä huomioon muun muassa leventämällä Haagan ympyrän alueen halki kulkevaa puustoista yhteyttä ja siirtämällä sähköaseman uusi sijaintipaikka pois Riistavuorenpuistosta. Kirjallisia mielipiteitä saapui 35 kpl, joista 1 oli adressi (allekirjoittajia yhteensä 84).
Luonnosaineiston erillisen nähtävilläolon yhteydessä saadut mielipiteet kohdistuivat mm. Riistavuorenpuistoon ja sähköaseman sijoittumiseen sinne, Haagan ympyrän ja sen lähialueen tulevaan maankäyttöön, virkistysalueiden riittävyyteen sekä virkistys- ja ekologisiin yhteyksiin, tontin 29003/2 ja sen ympäristön tuleviin järjestelyihin, Vihdintien ja Eliel Saarisen tien reunoille rakentamiseen, liikenteeseen, kaupungin hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseen, lintujen turvallisuuteen sekä kaavakokonaisuuksien pilkkomiseen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että sähköasemaa ei enää suunnitella Riistavuorenpuistoon, Piimäenpuiston puustoista yhteyttä on levennetty ja kaavassa on määräys nykyisen puuston säilyttämisestä, uuden puuston istuttamisesta sekä rakenteellisten ratkaisujen toteuttamisesta liito-oravayhteyden vahvistamiseksi. Liikennejärjestelmä on suunniteltu siten, että liikenne ei ruuhkaudu merkittävästi. Suunnittelussa on otettu huomioon kaupungin hiilineutraalisuustavoitteet tarkoituksenmukaisilta osin. Kirjallisia mielipiteitä saapui 6 kpl.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Jatkotoimenpiteet
Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:
- Helen Oy
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
- Väylävirasto
- Uudenmaan ELY-keskus
- Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne Oy
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
- sosiaali- ja terveystoimiala
- sekä muut mahdolliset tahot.
Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Kaupunkiympäristölautakunta 15.11.2022 § 637
08.11.2022 Pöydälle
07.04.2021 Käsitelty
10.03.2021 Pöydälle
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 16.2.2021
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 11.5.2020
Sosiaali- ja terveystoimiala 9.2.2021
Päätös tullut nähtäväksi 07.12.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Ulla Jaakonaho, arkkitehti, puhelin: 09 310 37113
Suvi Tyynilä, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37264
Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 37088
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 37094
Mikko Juvonen, tiimipäällikkö, kaavatalous, puhelin: 09 310 37252
Anu Haahla, ympäristöasiantuntija, ympäristöhäiriöt, puhelin: +358 9 310 28916
Harald Arlander, maisema-arkkitehti, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu, puhelin: 09 310 42146