Yhtymäkokoukset vuonna 2020, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän perussopimuksen mukaan yhtymäkokouksia pidetään vähintään kaksi vuodessa. Yhtymäkokouksessa on jokaisella jäsenkunnalla yksi edustaja, joka käyttää jäsenkunnan
äänivaltaa.

Perussopimuksen mukaan syysyhtymäkokouksessa käsitellään:

- talousarvion, taloussuunnitelman ja strategian sekä sitovat tavoitteet
sisältävän toimintasuunnitelman hyväksyminen
- hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten valinta
- tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä
kahden muun jäsenen ja näiden henkilökohtaisten varajäsenten valinta
- tilintarkastajan (JHTT) ja tarvittaessa varatilintarkastajan (JHTT) valinta.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän 24.11.2020 pidettävän yhtymäkokouksen kutsu liitteineen on liitteinä 1–6.

Arviointikertomuksesta annettava lausunto käsittelee HSL:n strategian ja tuloskortin toteutumista, henkilöstöä, talousarvion 2019 toteutumista, asiakastyytyväisyyttä, Länsimetron toimintaa ja vyöhykeuudistusta.

HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Talousarvion ja -suunnitelman perusteena ovat HSL:n hallituksen 12.12.2017 ja yhtymäkokouksen 27.11.2018 hyväksymä HSL:n strategia, voimassaoleva talous- ja toimintasuunnitelma, vuoden 2019 tilinpäätöstiedot ja saatavissa olevat toteumatiedot vuodelta 2020, hyväksytty liikennöintisuunnitelma 2020–2021 ja pidemmän aikavälin suunnitelmat, poikittais- ja runkolinjasuunnitelmat, Raide-Jokerin kehittämissuunnitelma ja MAL 2019-suunnitelma.

Toiminta- ja taloussuunnittelussa on määritelty seuraavat keskeiset tavoitteet suunnittelukaudelle 2021–2023:

1. Tuemme asiakkaiden luottamuksen palautumista joukkoliikenteeseen ja kehitämme palveluitamme vastaamaan muuttuneisiin liikkumistarpeisiin
2. Kasvatamme kestävän liikkumisen kulkutapaosuutta ja kehitämme runkoverkoston toimivuutta
3. Olemme mukana luomassa toimivaa ja kestävää joukkoliikenteen ekosysteemiä

Taloussuunnitelma

a) Toimintatulot

HSL:n toimintatulot vuonna 2021 ovat yhteensä 663,4 milj. euroa. Laskua edellisvuoden ennusteeseen verrattuna on -11,2 milj. euroa (-1,7 %). Toimintatulojen arvioidaan olevan 785,1 milj. euroa vuonna 2022 ja 851,5 milj. euroa vuonna 2023.

Lipputuloarviot perustuvat vuoden 2020 talousarvioon ja kahdeksan kuukauden toteutuman perusteella tehtyyn lipputuloennusteeseen vuodelle 2020 sekä vuodelle 2021 esitettyihin hinnanmuutoksiin, hintajoustoon ja matkustajamääräskenaarioon. Valitun matkustajamääräskenaarion mukaan matkustajamäärien ja lipputulojen arvioidaan jäävän -35 % alle vuoden 2019 tason vuonna 2021, -25 % vuonna 2022 ja vielä vuonna 2023 matkustajamäärien arvioidaan jäävän -15 % alle koronaa edeltävän tason. Edelleen jatkuvasta koronaviruspandemiasta aiheutuvan poikkeustilanteen vuoksi HSL-alueen joukkoliikenteen käyttöön ja lippujen hankintaan vaikuttavat muutokset TTS-kaudella saattavat johtaa siihen, että kehitys voi poiketa merkittävästi arvioidusta. Vuonna 2021 arvioidaan kertyvän lipputuloja yhteensä 255,1 milj. euroa. Vuoden 2020 ennusteeseen verrattuna lipputulot kasvavat vain +0,6 %. Lipputulot muodostavat noin 38 % HSL:n toimintatuloista vuonna 2021. Lipputulojen arvioidaan olevan 299,4 milj. euroa vuonna 2022 ja 339,3 milj. euroa vuonna 2023.

Ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla, jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina. Kuntaosuudet jaetaan jäsenkunnille perussopimuksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Kuntaosuudet ovat talousarviossa 2021 yhteensä 388,5 milj. euroa ja kuntaosuudet muodostavat 58,6 % HSL:n toimintatuloista. Jäsenkunnilta perittäviä kuntaosuuksia on vuoden 2021 osalta pyritty poikkeustilanteesta johtuen sovittamaan siten, että ne noudattavat jäsenkuntien lausuntoja HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja että muutos vuoden 2020 tasoon on kohtuullinen. Tämä tarkoittaa, että kaikkia vuoden 2021 nettokustannuksia ei laskuteta kunnilta vielä vuonna 2021. Tästä syntyy kuitenkin alijäämää, joka tulee katettavaksi seuraavina vuosina 2022–2023, mikäli kehitys muiden tulojen osalta on esitetyn toiminta- ja taloussuunnitelman mukainen.

Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen vuosittaiseksi määräksi on arvioitu 8,8 milj. euroa vuonna 2021. Muita tukia ja avustuksia arvioidaan saatavan 2,7 milj. euroa vuonna 2021. Toiminta- ja taloussuunnitelma ei sisällä arviota valtion mahdollisesta ylimääräisestä koronatilannetta elvyttävästä tuesta. HSL on esittänyt valtioneuvostolle, että valtion ylimääräistä tukea joukkoliikenteelle tarvitaan myös vuonna 2021. Esitystä tarkennetaan tilanteen kehittyessä.

Tarkastusmaksutuloja arvioidaan vuonna 2021 kertyvän 4,0 milj. euroa, joista kirjataan luottotappiota ja luottotappiovarauksia yhteensä noin 1,4 milj. euroa. Tarkastusmaksun määrä voi olla 40 kertaa alin yleinen kertalipun hinta. Tarkastusmaksu on ollut vuodesta 2007 alkaen 80 euroa. Vuonna 2021 tarkastusmaksua esitetään korotettavaksi 100 euroon.

Vuokratuloja liikennöitsijöiltä laskutettavista taukotilojen, matkakorttilaitteiden ja sähköbussien vuokrista arvioidaan saatavan 2,6 milj. euroa vuonna 2021.

b) Toimintamenot

HSL:n toimintamenot vuonna 2021 ovat yhteensä 724,6 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2020 ennusteesta 7,4 milj. euroa (1,0 %). Vuonna 2022 toimintamenojen arvioidaan olevat 738,3 milj. euroa ja 806,9 milj. euroa vuonna 2023.

Henkilöstömenot vuonna 2021 ovat 23,9 milj. euroa, joka on 3,3 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstökustannukset kasvavat 0,5 milj. euroa (2,2 %) vuoden 2020 ennusteeseen verrattuna. Henkilöstömenoissa on varauduttu noin 400 henkilön työpanokseen ja kunta-alan yleiskorotuksiin. Menot eivät sisällä varausta mahdollisen tulospalkkion maksamiseen.

Palveluiden ostomenot vuonna 2020 ovat yhteensä 692,1 milj. euroa, 95,5 % HSL:n toimintamenoista. Palvelujen ostomenot kasvavat 6,8 milj. euroa (1,0 %) vuoden 2020 ennusteesta. Palveluiden ostoon käytetään vuonna 2022 yhteensä 704,5 milj. euroa ja 772,6 milj. euroa vuonna 2023.

Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat 514,6 milj. euroa, 71,0 % HSL:n toimintamenoista. Suunnitelmavuosien 2022-2023 kustannukset on laskettu vuoden 2021 kustannustasossa.

Bussiliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 320,4 milj. euroa vuonna 2021. Kustannustason nousuksi on arvioitu 2,3 %. Kustannustason on arvioitu vähitellen palaavan vuoden 2019 tasolle. Bussiliikenteen kustannukset sisältävät 2,0 milj. euron varauksen ympäristöbonukseen ja 1,5 milj. euron varaukset tehostetun siivouksen kustannuksiin. Kuntaosuuksissa bussiliikenteen operointikustannuksiin sisältyy lisäksi sähköbussien hankinnan nettokustannuksia 0,2 milj. euroa ja elokuusta 2021 alkaen Ojangon bussivarikon vuokrakustannuksia 0,4 milj. euroa. Vuonna 2022 kustannuksiksi arvioidaan 321,1 milj. euroa ja 323,1 milj. euroa vuonna 2023. Vuosien 2022 ja 2023 kustannukset sisältävät arvioidut Järvenpään sisäisen linjaston ja palveluliikenteen kustannukset. Bussiliikenteen operointikustannusten talousarvio vuodelle 2021 sisältää varauksia Raide-Jokerin poikkeusjärjestelyn vuoksi 2,7 milj. euroa, muiden työmaiden ja poikkeusjärjestelyiden järjestämiseksi 2,6 milj. euroa ja muiden poikkeustilanteiden hoitamiseksi 1,2 milj. euroa.

Junaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2021 yhteensä 90,3 milj. euroa, ml. Junakalustoyhtiön vuokrat Sm5-kalustosta. Kuntaosuuksissa junaliikenteen operointikustannuksiin sisältyy lisäksi Pasilan aseman vuokrakuluja 0,7 milj. euroa. Vuonna 2022 junaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 81,4 milj. euroa sekä 80,4 milj. euroa vuonna 2023. HSL:n ja VR:n neuvottelema lähijunaliikenteen siirtymäkauden sopimus päättyy kesäkuussa 2021, minkä jälkeen HSL:n lähijunaliikenne siirtyy uuteen sopimukseen. Suunnitelmavuosille tästä syntyy lähes kymmenen miljoonan euron säästö vuodessa verrattuna siirtymäkauden sopimuksen mukaisiin kustannuseriin.

Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2021 olevan 55,6 milj. euroa. Raitioliikenteessä kustannustason muutokseksi on arvioitu 1,5 %. Kustannuksiksi arvioidaan 58,0 milj. euroa vuonna 2022 ja 68,1 milj. euroa vuonna 2023. Suunnittelukaudella 2021-2023 kustannukset nousevat uusien Artic-vaunujen siirtyessä vähitellen pois takuunalaisen hinnoittelusta. Vuonna 2023 varaudutaan Raide-Jokerin liikennöinnin aloittamiseen.

Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 43,8 milj. euroa vuonna 2021. Metroliikenteessä kustannustason muutokseksi on arvioitu 1,2 %. Vuonna 2022 kustannuksiksi arvioidaan 45,3 milj. euroa ja 56,8 milj. euroa vuonna 2023. Ennusteissa on varauduttu siihen, että HSL korvaa Sammalvuoren varikon ylläpitokustannukset loppusyksystä 2020 alkaen. Vuosina 2021–2023 kustannukset nousevat myös vanhan metrokaluston peruskorjausten myötä. Vuonna 2023 varaudutaan metroverkon laajentumiseen Kivenlahteen.

Tilikauden 2021 alijäämäksi arvioidaan 79,1 milj. euroa, eikä sitä voida kattaa edellisvuosien ylijäämästä. Vuoden 2021 alijäämän kattamiseksi tarvitaan edelleen valtion tukea koronatilanteesta selviämiseen. Rahoitusvajeen kattamiseksi myös palvelutason leikkaus ja/tai lipun hintojen korotus ja/tai kuntaosuuksien kasvattaminen kesken toimintavuoden 2021 ovat mahdollisia keinoja tilanteesta selviämiseksi.

HSL:n investointimenot ovat 17,4 milj. euroa vuonna 2021, 15,1 milj. euroa vuonna 2022 ja 9,6 milj. euroa vuonna 2023.

Omistajaohjauksen tavoitteet vuodelle 2021

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat käsitelleet kokouksissaan 28.5. ja 10.6.2020 kuntayhtymän omistajaohjauksen tavoitteita seuraavasti:

1. Jäsenkuntien talouden tasapainotustarpeiden huomioon ottaminen kuntayhtymän taloudenpidossa ja -suunnittelussa niin, että kuntayhtymät tekevät myös omat toimenpiteensä talouden tasapainottamiseksi
2. Strategisten tavoitteiden seurantaa tehostettava ja vaadittavat korjaustoimet toteutettava riittävän ajoissa  
3. PKS-yhteisten tavoitteiden toteutumisesta, kokonaisinvestoinneista sekä merkittävien hankkeiden toteutumisesta raportoitava jäsenkunnille vuosittain PKS-raportoinnin yhteydessä 
4. Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi 
5. Lipputuottojen kasvun oltava suhteellisesti vähintään kokonaiskustannusten kasvua vastaava
6. Kuntaosuuksilla katetaan vuositasolla tarkasteltuna kokonaiskustannuksista enintään 50 %
7. Lippu- ja vyöhykeuudistuksen vaikutusten seuranta; valtuustokauden 2017–2021 aikana tehdään selvitys vaikutuksista matkustajamääriin ja kuntaosuuksiin sekä niihin perustuvat toimenpide-ehdotukset
8. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa koko HSL:n alueella
9. Kuntayhtymän talousarviovalmistelussa otetaan vuodesta 2021 alkaen huomioon peruspääomalle maksettava 1,5 %:n korvaus
10. Toiminnassa tulee huomioida koko liikennejärjestelmän toimivuus
11. Joukkoliikennettä täydentäviä liikkumispalveluja kehitetään yhteistyössä palveluja tuottavien yritysten kanssa

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 06.04.2020 § 35

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

Päätös tullut nähtäväksi 25.11.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.