Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, Hietalahdenranta 6, Ravintola Hampton Bay, Nautico Oy

Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 25.3.2020 esittänyt kaupungille 426 825 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on joutunut pitämään ravintolaansa suljettuna kaupungin teettämien katutöiden vuoksi aikavälillä 20.12.2018-5.4.2019 sekä uudestaan 5.10.2019 alkaen. Vaatimuksen mukaan ravintolaa on täytynyt pitää suljettuna aikavälillä 20.12.2018-5.4.2019 työmaasta johtuvan hajuhaitan sekä ravintolaan kulun vaikeutumisen vuoksi. Hakija kertoo sulkeneensa ravintolan uudestaan 5.10.2019 alkaen, koska työmaa on estänyt sisäänkäynnin ravintolaan pääoven kautta.

Hakijan korvausvaatimus perustuu hajuhaitan osalta ympäristövahinkojen korvaamisesta annettuun lakiin (ympäristövahinkolaki). Työmaan aiheuttamien kulkuvaikeuksien osalta vaatimus perustuu siihen, että katutyöt ovat hakijan mukaan vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n tarkoittamaa julkisen vallan käyttöä.

Ympäristövahinkolain 4 §:ssä säädetään sietämisvelvollisuudesta, jonka mukaan ympäristövahinko korvataan vain, jollei häiriön sietämistä ole pidettävä kohtuullisena, ottaen muun ohella huomioon paikalliset olosuhteet ja häiriön syntymiseen johtanut tilanne kokonaisuudessaan sekä häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa muutoin. Sietämisvelvollisuuden arviointi perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, jossa voidaan huomioida mm. tapahtumien aikajärjestys sekä toiminnan luvanmukaisuus (Hallituksen esitys 165/1992 vp s. 24-25). Harkinnassa vaikuttavia tekijöitä ovat myös häiriön tavanomaisuus ja yleisyys (Hollo - Utter - Vihervuori: Ympäristövahinkolaki 2018, s. 151-152). Lain esitöiden mukaan kokonaisarvioinnissa tulisi ottaa riittävällä tavalla huomioon myös toiminnan harjoittajasta riippumattomat tekijät (Lakivaliokunnan mietintö 10/1994 vp, s. 5).

Telakkarannan aluetta muutetaan parhaillaan satama-alueesta asuin- ja työpaikka-alueeksi. Tämän muutoksen mahdollistamiseksi Telakkakadun ja sen lähialueiden liikenneyhteydet on suunniteltu uudelleen ja kadun alainen kunnallistekniikka on uusittu kokonaisuudessaan. Muutostyöt ovat ulottuneet myös Hietalahdenrantaan. Tiiviisti rakennetulla alueella katutyöt ovat väistämättä aiheuttaneet jonkinasteista häiriötä ympäristöön. Kaupunki on kuitenkin pyrkinyt minimoimaan häiriötä tiedottamalla töiden edistymisestä säännöllisesti sekä järjestämällä työt niin, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriötä alueen yrittäjille.

Telakkarannan alueen katusuunnitelmat on hyväksytty yleisten töiden lautakunnassa 23.8.2016. Katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti 4.5.−17.5.2016 välisen ajan.

Telakkarannan katutöiden valvojalta ja projektista vastaavilta saadun selvityksen mukaan hakijan ja alueen yrittäjien kanssa on tehty yhteistyötä töiden alkamisesta lähtien, ja työmaan aiheuttamaa haittaa on pyritty vähentämään kaikin tavoin. Työmaan lähellä sijaitseville kiinteistöille on toimitettu 13.11.2018 tiedote rakennustöiden alkamisesta. Katutöiden etenemisestä on julkaistu säännöllisesti tiedotteita myös kaupungin internet-sivuilla. Hakijan kanssa on järjestetty tapaamiset 15.11.2018, 28.11.2018, 12.3.2019 ja 25.9.2019, ja tapaamisissa on sovittu toimenpiteistä, joilla hakijan ravintolan toimintaa pystyttäisiin helpottamaan. Ravintolan edessä olevalle työmaalle asennettiin tapaamisten johdosta kevyen liikenteen ohjausmerkit. Lisäksi kaupungin kustannuksella teetettiin hakijan antaman mallin mukaiset ohjauskyltit kevyen liikenteen ohjaamiseksi ravintolaan. Myös väliaikaista kevyen liikenteen ramppia korjattiin siistimmäksi. Rannan puolelta kulkeva reitti ravintolaan pidettiin koko ajan auki, eli katutyöt eivät ole estäneet kulkua ravintolaan. Lisäksi huleveden purkuputkea koskevat työt siirrettiin syksylle 2019, jotta ravintolan terassi voisi toimia kesäaikaan mahdollisimman häiriöttömästi.

Hajuhaittaa aiheuttaneet viemärityöt on toteutettu yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa. Helsingin kaupunki vastaa vaateeseen vain siltä osin, kun kaupunki on ollut töiden suorittamiseen osallisena.

Viemäritöiden tarkoituksena oli rakentaa uusia yhteyksiä ja purkaa vanhoja linjoja Hietalahdenrannan sekaviemärin haaratunnelista, joka sijaitsee noin 30 metrin syvyydessä. Hajuhaitta johtui siitä, että tunnelia täytyi tuulettaa, jotta siellä voitiin työskennellä. Tunnelissa työskentely on jo sellaisenaan vaarallista, ja tuuletus on ollut ehdoton edellytys töiden onnistumiselle. Turvallisuussyistä tuuletus oli aloitettava n. vuorokautta ennen työskentelyn aloittamista, joten tuuletusta ei voitu sulkea työpäivien välillä. Ilmanvaihto kuitenkin tukittiin aina, kun tunnelissa ei työskennelty kahden vuorokauden sisällä. Tuuletus tapahtui tunnelista johdetun ilmanvaihtoputken kautta. Ilmanvaihtoputken ohjaamisella ei voitu vaikuttaa siihen, mihin suuntaan hajuhaitat kulkeutuivat, koska kulkeutuminen riippuu ilmanpaineista ja tuulen suunnasta. Hajuhaittaa pyrittiin pitämään hallinnassa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Näihin sisältyivät ilmanvaihdon sulkeminen mahdollisuuksien mukaan, erilaiset pressut ja peittämisratkaisut sekä vastapuhallus.

Viemärityöt toteutettiin marraskuun 2018 ja kesäkuun 2019 välillä. Hajuhaitta ei tällä aikavälillä ole ollut jatkuvaa, vaan sitä on esiintynyt jaksoittain. Hajua on aiheutunut eniten töiden alkuvaiheessa, ja se on vähentynyt töiden loppua kohti.

Kaupunki katsoo, että hajuhaitta kuuluu ympäristövahinkolain 4 §:n tarkoittaman sietämisvelvollisuuden piiriin. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että sietämisvelvollisuuden arvioinnissa on huomioitava, että yhteiskunnan ei ole tarkoitus olla staattisessa tilassa (Hollo - Utter - Vihervuori: Ympäristövahinkolaki 2018, s. 161). Erilaisista muutoksista, kuten uusien asuinalueiden rakentamisesta, aiheutuu välttämättä jonkinlaisia ympäristöhäiriöitä. Lisäksi kunnallistekniikkaa on välttämätöntä uusia säännöllisin väliajoin.

Hakijan ravintola on perustettu tiheästi rakennetulle alueelle, jota koskevat muutossuunnitelmat ovat olleet saatavilla vuodesta 2016 asti eli ennen ravintolan perustamista. Kaupunki katsoo, että tiheästi rakennetuilla ja kehittyvillä alueilla, jollainen myös Telakkaranta on, rakennustöistä johtuvat ohimenevät hajuhaitat ovat kokonaisuutena arvostellen tavanomaisia. Hajuhaitan kesto on ollut yleisesti ottaen ollut maltillinen, kun otetaan huomioon töiden laajuus ja vaativuus. Lisäksi ravintola tulee pitkällä tähtäimellä hyötymään Telakkarannan kehityksestä, kuten liikenneyhteyksien parantamisesta ja alueen muuttamisesta asuin- ja työpaikka-alueeksi. Näin ollen häiriön sietämistä on pidettävä kohtuullisena.

Hajuhaitan lisäksi hakija ilmoittaa kärsineensä vahinkoa siksi, että työmaan vuoksi kulku ravintolaan on estynyt. Tältä osin vaatimus perustuu vahingonkorvauslain 5:1 §:ään. Vaatimuksen mukaan hakijalla on oikeus korvaukseen vahingonkorvauslain 5:1 §:n perusteella, sillä hakijan mukaan yleisten teiden hoidossa on kyse julkisen vallan käytöstä. Kadun rakentamisessa on kuitenkin kyse ns. tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, johon ei sovelleta julkisen vallan käyttöä koskevia vahingonkorvaussäännöksiä. Näkemys saa tukea mm. ennakkoratkaisuista KKO:1998:146 ja KKO:1998:147. Kaupunki ei ole myöskään toiminut asiassa tahallisesti tai tuottamuksellisesti, eikä näin ollen ole vahingosta korvausvastuussa vahingonkorvauslain nojalla.

Kaupunki pitää katutöiden aiheuttamaa haittaa valitettavana, mutta edellä mainituin perustein ei katso olevansa vahingosta ympäristövahinkolain eikä vahingonkorvauslain mukaisessa korvausvastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 5 luku 1 §

Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) 1 §, 4 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 43 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57