Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Härkävaljakontie 30, St1 Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt St1 Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

St1 Oy, Tripla Workery West, Firdonkatu 2, 00520 Helsinki

Y-tunnus: 0201124-8

**********

Alueen omistaja

Kiinteistön omistaja on St1 Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 40. kaupunginosassa (Suutarila) tontilla 40071/1, osoitteessa Härkävaljakontie 30. Tontin koko on 4 713 m². Tontti on huoltoasemarakennusten korttelialuetta (LH). Huoltoaseman toiminta on alkanut vuonna 1970, toiminta jatkuu.

Tontin alueella vaihdetaan maanalaiset polttoainesäiliöt, niihin liittyvät putkistot ja rakenteet sekä mittarikenttä ja alueen viemäröinnit uusitaan muutostöiden yhteydessä. Pilaantuneen maan kunnostus tehdään muutostöiden yhteydessä.

Kunnostuskohde

Tontin alueella on todettu bensiinihiilivedyillä C5-C10, öljyhiilivetyjen raskailla C21-C40 ja BTEX-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat tai ylemmät ohjearvot.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 16.1.2020 (§ 4) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut 17.4.2020 Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

- St1 Oy, Jakeluaseman maaperä- ja pohjatutkimus sekä perustamistapalausunto, Härkävaljakontie 30, 8.7.2019, Sitowise Oy ja Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 14.4.2020, Sitowise Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maaperän pinnassa on täyttömaata kaksi metriä, alapuolella on savea tai silttiä noin 11–12 metriä. Kerroksen alla on ohut, noin metrin paksuinen moreenimaakerros. Tutkimuksissa kairaus päättyi noin 14 metrin syvyydellä kiveen tai kallioon.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden pinnan arvioidaan kairausten perusteella olevan noin tasolla +14 metriä.

Alueella havaitut haitta-aineet

Tontin maaperän pilaantuneisuutta tutkittiin viidestä tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteistä otettiin 18 maanäytettä. Kaikista maanäytteistä analysoitiin haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia PID-mittarilla ja öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus mitattiin PetroFlag-kenttämittarilla viidestä näytteestä. Laboratoriossa analysoitiin kuudesta näytteestä öljyhiilivetyjen C5-C40 pitoisuudet fraktioittain jaoteltuina sekä BTEX-yhdisteet, MTBE ja TAME. Tutkimuksessa ei todettu jätejakeita.

Kohteen maaperätutkimuksissa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyihin viitearvoihin. Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuutta, jonka ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Alempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole muuta osoitettu. Ylempi ohjearvo on pitoisuus, jonka ylittyessä maaperää pidetään pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai vastaavana ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu. Vaarallisen jätteen raja-arvo perustuu Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa 98/2002 esitettyihin ongelmajätteen raja-arvoihin. Vaarallisen jätteen raja-arvon ylittyminen ei tarkoita, että kaivettuna ko. maa-aines olisi automaattisesti vaarallista jätettä, vaan lopullinen luokittelu perustuu haittaominaisuuksiin.

Alueen maaperässä havaittiin laboratorioanalyysien perusteella tutkimuspisteessä P2 0–1 metrin syvyydessä öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden C21-C40 alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Tutkimuspisteessä P5 1–2 metrin syvyydessä havaittiin bentseenin, ksyleenien ja bensiinihiilivetyjen C5-C10 alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet. Lisäksi havaittiin tutkimuspisteessä P5 2–3 metrin syvyydessä bentseenin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sekä tolueenin ja ksyleenien alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet.

Tutkimusten perusteella ei pystytä arvioimaan tarkkaa haitta-ainepitoisen alueen pinta-alaa tai määrää, koska tutkimusaikana jakelutoiminta oli käynnissä. Tutkimuksen perusteella alueella on noin 140 m³ maa-ainesta, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat tai ylemmät ohjearvot.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Riskinarvioinnin mukaan alueella esiintyvistä haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan ekologista tai terveysriskiä. Tontti on asfaltoitu ja haihtuvat haitta-aineet ovat täyttökerroksen alla, jolloin haitta-aineet eivät pääse pintamaan kautta pölyämään tai haihtumaan. Lisäksi havaitut haitta-aineet eivät kulkeudu sade- tai sulamisveden mukana, koska vedet on johdettu hulevesiviemäriin.

Kiinteistöllä ei ole riskinarvioperusteista puhdistustarvetta, mutta rakennus- ja muutostöiden vaatimassa laajuudessa kiinteistöltä esitetään poistettaviksi maa-ainekset, joissa ylittyvät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot; öljyhiilivetyjakeet C5-C10, C10-C21, C21-C40, summapitoisuus MTBE ja TAME sekä bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineksen poisto muutostöiden alueilta. Kunnostettava alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Pilaantuneet kaivumaat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden esiintymisen mukaan siten, että ylemmän ohjearvon ylittävä maa-aines toimitetaan vastaanottopaikkaan. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Pilaantuneen maan ja mahdollisten jätteiden kuormille laaditaan siirtoasiakirjat.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalla on koko kunnostuksen ajan ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat näytteet, ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua, osoittaa hyötykäytettävien maiden sijoituskohteet ja vastaanottopaikat, kirjaa maa-ainesten määrät sekä pitää yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen.

Kaivutyön aikana otetaan laadunvalvontanäytteitä siten, että kaikki polttoaineiden jakelun kannalta kriittiset alueet tulevat muutostöiden edellyttämässä kaivulaajuudessa tutkittua. Kaivun aikana maa-aineksista ja kaivupohjasta otetuista näytteistä tutkitaan haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia PID-mittarilla ja tarpeen mukaan öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag-kenttämittarilla. Osa kaivua ohjaavista ja kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Laboratoriossa näytteitä tutkitaan vähintään yksi näyte jokaista 500 m³ kaivettua erää kohden.

Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet otetaan edustavina kokoomanäytteinä kaivannon seinämistä tai luiskista jokaiselta 10…15 metrin matkalta ja pohjasta vähintään 15×15 metrin alalta. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään öljyhiilivetyjakeiden C5-C40, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet. Jos työn aikana maaperässä todetaan muita haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina, niiden pitoisuudet analysoidaan ko. alueiden jäännöspitoisuusnäytteistä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ympäristöhaittoja ehkäistään peittämällä pilaantuneiden maiden kuormat estämään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön. Kasalla olevia maa-aineksia kastellaan tarvittaessa tai peitetään pölyämisen estämiseksi. Kuorma-autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pesemällä tai esim. ajamalla murskepatjan kautta ennen yleistä katua. Tarvittaessa lähialueen katuja puhdistetaan harjakoneella. Kunnostuksessa otetaan huomioon myös sääolosuhteet, kuten pilaantuneen maa-aineksen hallitsematon leviäminen sateen liettävän vaikutuksen vuoksi. Lisäksi avoinna olevan kaivannon pinta-ala pidetään mahdollisimman pienenä ja kaivanto täytetään jäännöspitoisuusnäytteiden tulosten saavuttua.

Työnaikaiset terveyshaitat ehkäistään työsuojelullisin keinoin. Normaaliin maanrakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyössä voi altistua pilaantuneille maa-aineksille. Kohteessa käytetään PID-kenttämittaria haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuuksien toteamiseksi. Altistuminen estetään ensisijaisesti henkilökohtaisilla suojavaatteilla ja hengityssuojaimella.

Veden tutkiminen ja käsittely

Jos kaivantoon suotautuu vettä, otetaan vesinäyte. Näytteestä analysoidaan öljyhiilivetyjakeiden C5-C40, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet. Vedet pyritään johtamaan kiinteistön öljynerotuskaivon kautta. Toissijaisesti vesiä johdetaan viemäriin tai maastoon HSY:n tai ympäristöviranomaisen luvalla, joka anotaan ko. viranomaiselta hyvissä ajoin.

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi

Pilaantuneen maa-aineksen varastointia pyritään välttämään. Tarvittaessa pilaantuneita maa-aineksia voidaan varastoida lyhytaikaisesti niiden haitta-ainepitoisuuksien varmentamisen ajan. Kunnostustavoitteet ylittäviä maa-aineksia arvioidaan varastoitavan enintään viikon ajan. Välivarasto tehdään haitta-ainepitoiselle, kunnostamattomalle alueelle tai asfaltin päälle. Jos välivarastoidaan pilaantumattomalla alueella, varmistetaan maaperän puhtaus ottamalla näytteitä kasojen paikoilta välivarastoinnin jälkeen.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueen kaivantojen täytöissä voidaan käyttää hyödyksi geoteknisiltä ominaisuuksiltaan rakentamiseen kelpaavia ylemmät ohjearvot alittavia maa-aineksia. Hyödynnettävien maa-ainesten otto- ja sijoituspaikka kirjataan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Haitta-ainepitoisesta hyödynnettävästä maa-aineksesta otetaan edustavia kokoomanäytteitä vähintään yksi näyte 200 m³ kohden. Näytteistä tutkitaan öljyhiilivetyjen C5-C40, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, esimerkiksi maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin todetuilla haitta-aineilla tai poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta tai alueen maaperässä havaitaan erittäin voimakkaita haitta-ainepitoisuuksia tai kemikaalitynnyreitä, asiasta ilmoitetaan välittömästi kunnostusta valvovalle viranomaiselle ja kunnostuksesta vastaavalle. Mikäli kunnostussuunnitelmassa, työn toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy kunnostuksen aikana muutostarvetta, ottaa valvoja yhteyttä ympäristöviranomaiseen ja kunnostuksesta vastaavaan.

Tiedottaminen ja raportointi

Valvoja kirjaa työmaapäiväkirjaan tiedot kunnostamisen toteutumisesta, alueelta viedyistä pilaantuneista maa-aineksista, otetuista näytteistä, haitta-ainepitoisuuksista ja loppusijoituskohteista. Lisäksi kirjataan erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamisiin.

Kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa esitetään vähintään tunnistetiedot, aikataulu, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, loppusijoituskohteet, kohteeseen jäävien massojen laatu ja sijainti, kunnostustyön toteutus sekä jäännöspitoisuustiedot. Lisäksi esitetään tiedot hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista, mahdollisten vesien käsittelystä ja johtamisesta sekä tiedot työskentelyolosuhteista.

Kunnostustyön aloittamisesta ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen töiden alkua. Kunnostuksesta vastaava vastaa kunnostukseen liittyvästä tiedotuksesta tai erikseen sovittaessa ympäristötekninen asiantuntija.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostus tehdään keväällä 2020.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on tehnyt alueelle tarkastuksen 20.4.2020.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut St1 Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Ala-Tikkurilan tontilla 40071/1, osoitteessa Härkävaljakontie 30, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Tontin alueelta tulee poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset, kuten ilmoituksessa on esitetty. (VNA 214/2007)

Kunnallisteknisten ja muiden vastaavien rakenteiden, esimerkiksi putkien ja kaapelien alueet on perustettava niin, että rakenteita ympäröi vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros. (VNA 214/2007, JhL 32 §)

Kaivualueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluille ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32 §, YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä tulee ottaa pilaantuneilta alueilta vähintään yksi edustava kokoomanäyte 100 m²:ä kohti. Kaivannon seinämistä tulee ottaa vähintään yksi edustava kokoomanäyte 20 m²:ä kohti. (JhL 32 §, YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Tarvittaessa eristysrakenteen tarve on arvioitava. Pysyvien rakenteiden alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomiorakenteita. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. Rakenteet tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa karttapiirroksin. (YSL 172 §)

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja tilapäinen varastointi on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai sen haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ilmoituksesta poiketen säiliöalueella voidaan käyttää hyödyksi kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, ei kuitenkaan haitta-aineilta haisevia tai haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Hyödynnettyjen maa-ainesten sijainti, määrä ja haitta-ainepitoisuudet tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa. (VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136 §, JL 13 §, YSL 172 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluille on tehtävä vähintään viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista aloitusilmoitus, josta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on todennäköisesti pilaantunut ennen vuotta 1994.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia. Ilmoituksessa esitetty puhdistustavoite on riittävä alueen nykyisessä käyttötarkoituksessa.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Mahdollisten jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen välivarastointi ja kuljetus

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Koska säiliöiden uusimisen yhteydessä kaivettava alue on todennäköisesti vain ko. rakenteen vaatimassa laajuudessa, saa säiliöiden läheisyydessä hyötykäyttää vain kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joiden pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot ja eivät sisällä haitta-aineilta haisevia tai haihtuvia haitta-aineita. Lisäksi maa-ainesten hyötykäytössä on huomioitu se, että säiliöalueen eteläpuolella on välittömässä läheisyydessä 800 mm runkovesiputki. Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalvelut voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Aloitusilmoituksessa esitettävät tiedot ja loppuraportti ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 § Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun St1 Oy:lle.