Käytätkö Päätökset-palvelua säännöllisesti? Etsimme nyt osallistujia noin tunnin kestäviin käyttäjätesteihin. Osallistumalla autat meitä kehittämään palvelua paremmaksi. 

Yhteistoimintasopimus, sähköverkon rakentaminen ja olemassa olevan verkon siirrot, Helen Oy ja Helen Sähköverkko Oy

HEL 2020-006038
Asialla on uudempia käsittelyjä
19. / 393 §

Yhteistoimintasopimukset Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n kanssa johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittamisesta

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus hyväksyi liitteenä olevat Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n kanssa tehtävät yhteistoimintasopimukset ja oikeutti kaupunkiympäristön toimialajohtajan allekirjoittamaan sopimukset ja tekemään tarvittaessa niihin vähäisiä teknisluonteisia muutoksia. Kaupunginhallitus kumosi Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n johtosiirtojen kustannusjakoa koskevan päätöksen 5.5.1997 § 805.

Käsittely

Esteelliset: Wille Rydman, Daniel Sazonov
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta)

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Yhteistoimintasopimuksilla sovitaan menettelytavoista, oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon kaupungin omistamilla tai hallinnoimilla yleisillä alueilla. Sopimuksilla sovitaan myös edellä mainittujen laitteiden siirtämisestä ja siirrosta aiheutuvien kustannusten jakamisesta osapuolten välillä.

Yhteistoimintasopimusten tarkoituksena on kaupungin ja Helen Oy:n sekä Helen Sähköverkko Oy:n välisen yhteistoiminnan sujuvoittaminen sekä kustannushallinnan ennakoitavuuden lisääminen.

Yhteistoimintasopimus toimii varsinaisten, hankekohtaisesti laadittavien sijoitussopimusten taustasopimuksena. Vuonna 2019 Helen Oy:n kanssa tehtiin 157 ja Helen Sähköverkko Oy:n kanssa 217 yhtiöiden rakenteita koskevaa sijoitussopimusta. Taustasopimus vähentää sopimuskohtaista käsittelyaikaa ja sujuvoittaa merkittävästi hankekohtaisten sopimusten käsittelyä.

Laitteiden siirtämisestä ja siirrosta aiheutuvien kustannusten jakamisesta neuvotellaan lähes jokaisen katuhankkeen yhteydessä. Yhteistoimintasopimuksessa sovittu yhtenäinen menettely sujuvoittaa katuhankkeiden etenemistä, sillä se mahdollistaa siirtojen tekniseen toteuttamiseen liittyvän vastuunjaon määrittelyn sekä siirrosta aiheutuvien kustannusten kohdentumisen ennakoinnin kaupungin ja yritysten osalta.

Yhteistoimintasopimuksen perusteella myös esirakentamisessa teknisen toteuttamisen vastuunjako sekä kaupungille aiheutuvien kustannusten arviointi voidaan tehdä yhteistoimintasopimusten perusteella hankekohtaisen neuvottelun sijaan. Tämä sujuvoittaa asuntotuotantoprosessia erityisesti täydennysrakentamiskohteiden osalta, joissa rakenteiden siirtoja on merkittävissä määrin.

Taustaa

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 161 §:n mukaan yleisen alueen omistaja on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sekä siihen liittyvien vähäisten laitteiden, rakennelmien ja laitosten sijoittamisen omistamalleen alueelle. Telekaapeleiden ja -laitteiden osalta vastaava oikeus on asetettu sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 229 §:ssä.

Kaupunginhallitus (Khs) on edellisen kerran päättänyt nykyisten Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n johtosiirtojen kustannusjaosta päätöksellä 5.5.1997 § 805 (liite 9). Tämän päätöksen sisältöä on nyt solmittavissa yhteistoimintasopimuksissa täsmennetty mm. yksilöimällä johtojen sijoittamisen ehtoja sekä määrittelemällä tarkemmin johtojen siirrosta aiheutuvien kustannusten jakautuminen yrityksen ja kaupungin välillä.

Nyt tehtävät yhteistoimintasopimukset tekevät aiemman kaupunginhallituksen päätöksen tarpeettomaksi, joten se esitetään kumottavaksi.

Yhteistoimintasopimukset huomioivat myös yhteisrakentamisesta tehdyn sopimuksen (Khs 19.12.2016 § 1150, Yhteinen kunnallistekninen työmaa (YKT) -sopimus) kannustaen osaltaan yrityksiä osallistumaan yhteisrakentamishankkeisiin. Yhteisrakentamishankkeisiin osallistuminen vähentää erillisten katutöiden määrään ja niistä aiheutuvia häiriöitä.

Yhteisen kunnallisteknisen työmaan toimintaperiaatteilla ja sitä koskevalla sopimuksella on tarkoitus edistää ja edesauttaa sujuvaa yhteistyötä ja kustannustehokasta toimintaa sopijaosapuolten välillä sovittamalla erillishankkeet yhteisesti toteuttaviksi sekä vähentää kaivuhaittoja ja lyhentää toteutusaikoja. YKT-sopimuksessa ovat osapuolina Helsingin kaupunki (kaupunkiympäristön toimiala sekä Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy sekä Cinia Oy.

Kuntaliitto sekä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry ovat julkaisseet vuonna 2006 laatimansa mallin kunnan ja teleyrityksen yhteistoimintasopimuksesta. Helsingin kaupunki on tehnyt tähän malliin pohjautuvat yhteistoimintasopimukset (Kaupunginhallitus 28.1.2013 § 133) merkittävimpien Helsingissä toimivien teleoperaattoreiden kanssa (DNA Oyj, Elisa Oyj ja Telia Finland Oy).

Vesihuoltoverkoston rakenteita koskeva yhteistoiminta on määritelty Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ja sen jäsenkuntien välisessä puitesopimuksessa (Khs 22.9.2014 § 964).

Kaasunjakeluverkostoa koskeva yhteistoiminta on määritelty Kaupunkikaasu Oy:n kanssa solmitussa kaasunjakeluverkoston ylläpitämistä koskevassa sopimuksessa (Khs 8.6.2015 § 611).

Kuntaliiton ja energia-alan keskusjärjestön Energiateollisuus ry:n kesken on neuvoteltu energiaverkkoja koskevasta yhteistoimintasopimusmallista. Neuvottelujen tuloksena ei ole päästy yhteisymmärrykseen mallisopimuksesta. Kuntaliitto ja Energiateollisuus ry julkaisivat 8.3.2018 yleisohjeistuksen yhdyskuntaa palvelevien johtojen sijoittamisesta.

Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n kanssa nyt tehtävien yhteistoimintasopimusten pohjana on käytetty aiemmin tehtyjä yhteistoimintasopimuksia huomioiden energiaverkkoja koskevat tekniset erot sekä lainsäädännön eroavuudet.

Sopimusneuvottelut

Sopimusneuvottelut Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n kanssa aloitettiin toukokuussa 2018. Kaupunkiympäristön toimiala on toiminut asiassa aloitteentekijänä. Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n kanssa on päästy yhteisymmärrykseen sopimusten sisällöstä ja niiden allekirjoittamisesta.

Yhteistoimintasopimuksen sisältö

Yhteistoimintasopimuksilla sovitaan oikeuksista, velvollisuuksista ja menettelytavoista, jotka liittyvät yritysten johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi sovitaan laitteiden siirtämisestä ja siirrosta aiheutuvien kustannusten jakamisesta kaupungin ja kunkin yrityksen välillä.

Sopimus koskee yritysten omistamia laitteita, jotka ovat sijoitettuina tai joita sijoitetaan kaupungin omistuksessa tai hallinnassa oleville yleisille alueille.

Sopimuksen sisältö vastaa pääosin aiemmin solmittuja yhteistoimintasopimuksia sekä Kuntaliiton ja Energiateollisuuden laatimaa ohjeistusta. Ohjeistukseen nähden yhteistoimintasopimuksessa on täsmennetty joitakin yksityiskohtia kuten laitteiden sijaintitietojen tarkistamista sekä maanalaisten tilojen tavanomaisesta kunnallistekniikasta poikkeavaa rakentamista koskevia ehtoja.

Olennainen muutos aiempaan, kaupunginhallituksen vuonna 1997 tekemään päätökseen verrattuna on siirtokustannusten jakoa sekä niihin liittyvää ikävähennysten laskentaan koskevat periaatteet. Aiemmassa päätöksessä johtojen ylläpitäjien velvollisuus osallistua siirtokustannuksiin on yhdistetty vanhojen rakenteiden uusimisesta aiheutuvaan hyötyyn ja kustannusjako esitetty sovittavaksi tapauskohtaisesti. Yhteistoimintasopimuksessa vanhojen rakenteiden uusimisesta aiheutuva kustannus on sidottu vanhan rakenteen ikävähennykseen, jolloin tapauskohtainen neuvotteleminen kustannusjaosta ei ole enää tarpeen.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n kanssa tehtävien yhteistoimintasopimusten valmistelun yhteydessä on arvioitu, sisältyykö niihin SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea. Yhteistoimintasopimuksella sovitaan sopimuksessa yksilöityjen laitteiden siirtämisestä ja siirrosta aiheutuvien kustannusten jakamisesta kaupungin ja kunkin yrityksen välillä. Julkisyhteisöjen toteuttamat taloudelliset transaktiot eivät anna etua, eivätkä näin ollen ole valtiontukea, jos niissä noudatetaan tavanomaisia markkinaehtoja (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohta 74). Helen Oy ja Helen Sähköverkko Oy eivät saa yhteistoimintasopimuksesta SEUT 107(1) mukaista valtiontukea, koska yhteistoimintasopimuksen perusteella maksettavat korvaukset ovat markkinaehtojen mukaisia.

Keskeiset periaatteet siirtokustannusten jaon osalta ovat:

Ensimmäisen asemakaavan yleisten alueiden toteuttamisen vuoksi tehtävät olemassa olevien laitteiden siirrot yritys suorittaa omalla kustannuksellaan. Olemassa oleville runkolinjoille pyritään asemakaavassa varaamaan alue.

Muutoin kaupungin aloitteesta tehtävissä siirroissa yleisillä alueilla kustannukset jaetaan sopimuksessa mainitulla tavalla kaupungin ja yrityksen kesken. Kustannusjakoon vaikuttaa laitteiden ikä. Kaupungin osuus kustannuksista vähenee laitteiden iän kasvaessa. Eri laitetyypeille on määritelty oma ikävähennyskaavionsa. Ikävähennyksen määrittelyssä on huomioitu rakenteen keskimääräinen käyttöaika. Lisäksi sähköverkon rakenteiden osalta on huomioitu aikaistetusta investoinnista aiheutuvat kustannukset. Tästä johtuen Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n sopimuksissa ikävähennykset ovat erilaiset.

Mikäli kaupungin omistamalla yleisellä alueella olevia yrityksen laitteita joudutaan siirtämään muun kuin kaupungin aloitteesta, vastaa siirtoaloitteen tekijä kustannuksista. Yrityksen omasta aloitteesta aiheutuvista siirroista ja laitteiden kapasiteetin lisäyksistä aiheutuvista kustannuksista vastaa yritys. Jos laitteen sijoittamissopimus on tehty tilapäisenä, vastaa siirtokustannuksista yritys.

Lisäksi mikäli laitteen rakentamisesta on kulunut alle viisi vuotta ja yrityksellä on ollut laitteen rakentamisen aikana tiedossa laitetta koskeva tuleva siirtotarve, maksaa siirtokustannukset kokonaan yritys. Tällä kannustetaan yrityksiä osallistumaan YKT-sopimuksen mukaisiin yhteisrakentamishankkeisiin ja siten osaltaan vähentämään erillisten katutöiden määrään ja niistä aiheutuvia häiriöitä.

Ýhteistoimintasopimuksen vaikutukset

Yhteistoimintasopimuksella sujuvoitetaan merkittävästi yhteistyötä sopimuskumppaneiden kanssa kaupunkiympäristön toimialan vastuulla olevissa sijoitussopimusten laadinnan, maankäytön suunnittelun ja kehittämisen sekä katujen ja yleisten alueiden suunnittelun ja rakentamisen prosesseissa.

Yhteistoimintasopimus tulee nopeuttamaan hankekohtaisten sijoitussopimusten käsittelyä ja toisaalta yritysten sijoitussopimuksen ehdot ovat vakioidut ja kunkin laitteen erityispiirteet huomioivat.

Sopimuksessa on määritelty maankäytön suunnittelun ja kehittämisen osalta menettelytavat, joihin osapuolet sopimuksella sitoutuvat. Kaupunkirakenteen tiivistyessä yhdyskuntaa palvelevalle tekniselle rakenteelle on yhä haastavampaa löytää tarvittavaa tilaa. Yhteistyö maankäytön suunnittelun kaikissa vaiheissa on teknisten laitteiden optimaalisen toiminnan varmistamiseksi ensisijaisen tärkeää. Kaavatalouden suunnittelun kannalta on myös tarpeen pystyä ennakoimaan tulevien siirtotarpeiden kustannuksia mahdollisimman realistisesti.

Kaupunkiympäristön toimialalla on käynnissä vuositasolla noin 300 kadunrakentamishanketta. Lähes jokainen hanke on YKT-hanke, jolloin mukana on yksi tai useampi muu YKT-osapuoli. YKT-sopimuksen mukaisesti hankkeiden kustannukset jaetaan osapuolten kesken tosiasiallisten kustannusten jakautumisen perusteella. Yhteistoimintasopimuksen perusteella on mahdollista ennakoida siirroista aiheutuvia kustannuksia sekä vastuita ja näin osaltaan sujuvoittaa katuhankkeiden läpimenoa.

Siirtokustannuksilla voi hankkeesta riippuen olla hyvinkin suuri vaikutus hankkeen kustannusarvioon, ja kustannusten ennakointi mahdollistaa myös niiden huomioimisen jo hankkeiden budjetointivaiheessa.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 8 luvun 1 § 3 momentin mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. Yhteistoimintasopimuksessa sovittavaa johtosiirtojen kustannusjaon periaatteista päättämistä koskevaa toimivaltaa ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle.

Sulje

Kaupunkiympäristölautakunta 02.06.2020 § 332

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että

  • hyväksyy liitteenä 1 olevan Helen Oy:n ja liitteenä 5 olevan Helen Sähköverkko Oy:n kanssa tehtävän yhteistoimintasopimuksen,
  • oikeuttaa kaupunkiympäristön toimialajohtajan allekirjoittamaan edellä mainitut yhteistoimintasopimukset, ja
  • kumoaa nykyisten Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n johtosiirtojen kustannusjakoa koskevan päätöksensä 5.5.1997 § 805.
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Eva-Lisa Karlsson, projektinjohtaja, puhelin: 310 64387

eva-lisa.karlsson@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 30.06.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Yhteistoimintasopimus Helen Oy
2. Sopimuksen liite 1 Helen Oy
3. Sopimuksen liite 2 Helen Oy
4. Sopimuksen liite 3 Helen Oy
5. Yhteistoimintasopimus Helen Sähköverkko Oy
6. Sopimuksen liite 1 Helen Sähköverkko Oy
7. Sopimuksen liite 2 Helen Sähköverkko Oy
8. Sopimuksen liite 3 Helen Sähköverkko Oy
9. Taustamuistio
10. Kh päätös 5.5.1997 § 805

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.