Tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomus ja arviointisuunnitelma

HEL 2020-006250
9. / 111 §
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2020 arviointikertomuksesta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi seuraavan lausunnon tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomukseen:

Arviointikertomuksen kohta: Päihteiden käyttäjien palvelut

Psykiatria- ja päihdepalvelut on parantanut Helsingin kaupungin päihdepalvelujen sekä ulkoisilla verkkosivuilla, että sisäisillä verkkosivuilla olevaa tietoa päihdepalveluista ja niihin hakeutumisesta. Matalan kynnyksen toiminnassa (Symppikset, Villa Sture) ja nuorisoasemalla on otettu käyttöön sosiaalisen median alustoja viestinnässä. Tätä kautta lisätään ajantasaista tiedotusta, palvelujen näkyvyyttä ja hoidon saatavuutta. Jalkautuvat työntekijät tiedottavat hoitoon hakeutumisesta ja jakavat kirjallisia ohjeita hoitoon hakeutumisesta kaupunkilaisille.

Eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja erityisesti nuorten asiakkaiden palvelupolkuja kehitetään monella eri tasolla. Nuorisoaseman ja lastensuojelun työntekijät kokoontuvat säännöllisesti kokouksiin ja asiakastapaamisiin, joissa sovitaan yhteistyöstä ja työnjaosta. Lastensuojelulta aiemmin edellytetty lähetekäytäntö nuoren ohjaamiseen nuorisoaseman palveluihin on poistettu käytöstä.

Psykiatria- ja päihdepalvelujen työntekijöitä koulutetaan jatkuvasti erilaisiin asiakastyön menetelmiin ja terapiatekniikoihin. Motivoiva haastattelutekniikka on Käypä hoito -suositusten mukainen potilaan ja ammattilaisen väliseen yhteistyöhön perustuva vuorovaikutusmenetelmä, jolla pyritään löytämään ja vahvistamaan potilaan motivaatiota elämäntapamuutokseen. Motivoivaa haastattelutekniikkaa käytetään päihdepalveluissa systemaattisesti. Hyvä hoitosuhde ja psykososiaaliset hoidot ovat päihdeongelmaisen asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon perusta.

Arviointikertomuksen kohta: Lastensuojelun henkilöstön riittävyys

Lastensuojelun henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden kannalta keskeinen tekijä on henkilöstön työhyvinvointi. Lastensuojelun Kunta 10-tulokset nousivat myönteisesti ja merkittävästi lähes kaikissa mittareissa vuonna 2020.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden parantamiseksi on työskennelty systemaattisesti useita vuosia. Kehittämistyötä on tehty laaja-alaisesti ja käyttöön on otettu uusia toimintamalleja, muun muassa juniorityöntekijä-malli, mentorointi ja työntekijälähettilästoiminta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta on nostettu osana Helsingin palkkakehitysohjelmaa. Henkilöstövaje onkin vähentynyt vuosina 2018–2021. Sosiaalityöntekijöiden viroista noin 6,7 prosenttia oli tyhjillään helmikuussa 2021. Edeltävinä vuosina vastaavaan aikaan sosiaalityöntekijöiden viroista täyttämättä oli 8,5 prosenttia vuonna 2020 ja 14,93 prosenttia vuonna 2019. Kehittämistyötä jatketaan, jotta voidaan edelleen vähentää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta ja henkilöstövajetta.

Lastensuojelun laitoshoidon suurimmat henkilöstöryhmät ovat ohjaajat (ammattikorkeakoulu, jatkossa amk), sairaanhoitajat (amk) ja ohjaajat (koulutasoiset). Lastensuojelun laitoshoidossa henkilöstövajetta on ollut useamman vuoden ajan Outamon lastenkodissa ja viime vuonna henkilöstövaje on noussut vakavaksi haasteeksi myös Helsingissä sijaitsevissa laitoksissa. Erityisiä vaikeuksia on rekrytoida ohjaajia (amk) ja vastaavia ohjaajia (amk). Lastensuojelun laitoshoidon henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen onkin lähivuosien keskeisimpiä haasteita.

Sosiaali-ja terveysministeriö (STM) on valmistelemassa lastensuojelulain (417/2007) muutosta, jossa säädettäisiin lastensuojelun asiakasmitoituksista lain tasolla. Yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä olisi vastuullaan enintään 35 lasta vuonna 2022. Myöhemmin mitoitus olisi enintään 30 lasta yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Myös lastensuojelun laitoshoidon henkilöstömitoituksia esitetään tiukennettavaksi portaittain vuosina 2022–2026. Erityisesti laitoshoidon mahdollisesti tiukentuva henkilöstömitoitus tulee lisäämään henkilöstötarvetta merkittävästi sekä kaupungin omissa lastensuojelulaitoksissa että yksityisillä palveluntuottajilla. On nähtävissä, että ilman lastensuojelulain muutoksiakin laitoshoidon henkilöstön tarve kasvaa, koska sijoitettavat lapset tarvitsevat aiempaa vahvempaa laitoshoitoa. Lainsäädäntöön tulevista henkilöstömitoitusten tiukennuksista johtuen sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden että laitoshoidon henkilöstön saatavuus tulee vaikeutumaan kansallisella tasolla lähivuosina.

Arviointikertomuksen kohta: Kiireettömään hoitoon pääsy terveysasemilla

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 51 §:ssä säädetään perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat. Potilaan tulee saada virka-aikana välittömästi yhteys terveyskeskukseen, hoidon tarpeen arvio tulee toteuttaa kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta ja tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa. STM:n ohjeen mukaan välittömän yhteydensaannin voi toteuttaa puhelimen kautta takaisinsoitolla, jonka tulee toteutua saman vuorokauden aikana. Lisäksi kussakin toimipisteessä tulee toteuttaa koko sen aukioloajan walk-in-mahdollisuus (STM/424/2011, ohje 378530).

Hoidon tarpeen arviointi tehdään terveysasemilla yleensä välittömästi joko puhelimitse tai paikan päällä saman päivän aikana. Toteutunut hoidon tarpeen arvioinnin odotusaika on Helsingissä alle kolme päivää, mikä täyttää terveydenhuoltolain määrittämän aikarajan. Terveysasemilla on lähtökohtana, että potilaan koko asia ratkaistaan ensimmäisessä yhteydenotossa. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioon perustuen 50–55 prosentilla potilaista vastaanottoaika varataan jo samalle päivälle. Näitä akuuttiaikoja (kiireellisiä) ei ole laskettu mukaan T3-mittauksessa. T3-keskiarvojen kehityksellä ei ole yhteyttä terveysasemien lääkäreiden kiirevastaanottoihin.

Kiireettömien ajanvarausaikojen jonoa mitataan terveysasemilla laskemalla kolmas vapaana oleva lääkärin kiireetön ajanvarausaika kalenteripäivissä. Terveysaseman T3-luku on näiden aikojen keskiluku eli mediaani. Helsingin terveysasemien hoitoonpääsyn odotusaika on mediaanien keskiarvo. T3-mittari kuvaa huonosti terveysaseman toimivuutta. Tämän johdosta terveysasemien hoitotakuuta mitataan jatkossa myös seuraavilla kolmella mittarilla: 1) ensikontaktissa toteutunut hoito 2) kiireellisen hoidon toteutuminen 3) kiireettömän hoidon toteutuminen.

Terveysasemien lääkärien kiireettömän hoidon saatavuutta on pyritty lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä sekä lisäämällä palvelusetelitoimintaa. Palveluja tarjotaan enenevässä määrin terveysasemilta muuten kuin lääkärivastaanottojen muodossa. Terveysasemat ovat lisänneet vuosien aikana sähköisten palvelujen mahdollisuutta kaikissa asiakaskontakteissa: sähköisen yhteydenoton kahdensuuntainen viestintä potilastietojärjestelmässä, chat, chatbot, etälääkäritoiminta sekä Omaolo-palvelun laajentuminen. Edellä mainitut sähköiset palvelut vapauttavat lääkärien aikaa potilastapaamisiin. Monialaiseen työhön panostetaan hyödyntämällä eri ammattiryhmien osaamista toimivalla työnjaolla muun muassa hoitajien reseptinkirjoitusoikeuden laajentamisella ja tukipalveluja tehostamalla esimerkiksi lisäämällä toimistosihteerien määrää terveysasemilla.

Perusterveydenhuollon haasteena ovat henkilöstöresurssien saatavuus ja hoitoon pääsyn viiveet. Lääkärivajeen vuoksi sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 1.12.2020 § 234 terveysasemapalvelujen kilpailutuksen periaatteet sekä kahden terveysasemapalvelun hankinnan. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 27.4.2021 § 89 lääkärien rekrytointipalvelun hankinnan. Hankinnan kohteena on erikoislääkäreiden, lääkäreiden, lääketieteen opiskelijoiden rekrytointipalvelu. Tavoitteena on hankkia rekrytointikumppani, joka lääkäripalvelujen saatavuuden parantamisen kokonaisuudessa yhtenä tekijänä korjaa lääkärivajetta, lisää lääkärien määriä ja toisaalta kasvattaa erikoislääkärien suhteellista osuutta organisaatiossa. Rekrytointipalvelun piiriin sisältyy terveysasematoiminnasta seitsemän yksikköä. Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että palkkaus on Helsingissä seudullisesti kilpailukykyinen.

Lääkärirekrytoinnin tehostamiseksi on hankittu rekrytointiapua ulkoiselta palveluntuottajalta ja käynnistetty henkilöstöresurssipalvelujen kanssa hanke, jossa yhtenäistetään rekrytointiprosessit, monipuolistetaan markkinointia ja lisätään Helsingin houkuttelevuutta työpaikkana. Lääkäreiden rekrytointiin on palkattu oma rekrytointikonsultti, joka työskentelee rekrytoivien ylilääkäreiden tukena. Yhteistyössä kehitetään rekrytointikohtaisesti markkinointisisältöjä lääkäreiden saatavuuteen.

Helsingin terveysasemilla työskentelevien lääkäreiden palkkoihin on tehty korotuksia sekä 1.1.2019 jaossa olleesta valtakunnallisen Lääkärisopimuksen järjestelyerästä että 1.1.2020 alkaen kaupungin palkkakehityssuunnitelmasta. Terveysasemilla työskenteleville lääkäreille maksettiin 1.1.–30.6.2020 määräaikaista tehtäväkohtaisen palkan korotusta eli niin sanottua tehtävälisää 1 000 euroa kuukaudessa. Tehtävälisällä pyrittiin sitouttamaan lääkäreitä haastavassa henkilöstövajetilanteessa.

Helsingin terveysasemilla työskenteleville lääkäreille kohdennetaan myös kaupungin vuoden 2021 palkkakehitysohjelmasta kertaluontoinen määräraha, minkä tavoitteena on sitouttaa lääkäreitä Helsingin kaupungille jatkuvasti haastavassa rekrytointitilanteessa.

Helsingin kaupunki on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä valtionavustusta sote-uudistuksen valmisteluun. Sote-uudistuksen tavoitteena on hyvinvointierojen kaventaminen, yhdenvertaiset palvelut, palvelujen hyvä saatavuus, työvoiman saannin turvaaminen ja kustannusten hallinta. Uudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveystoimialalla kahdessa hankkeessa; Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa ja Rakenneuudistus-hankkeessa.

HUSin ja Helsingin yhteinen integraatiotyöryhmä tiivistää yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. Integraatio mahdollistaa osaamisen kehittämisen, nopeamman ja viiveettömämmän palvelun tavanomaisissa perustason erikoissairaanhoidon arviota ja hoitoa vaativissa tilanteissa. Perusterveydenhuollon erikoislääkäreillä, mutta myös muilla erikoisaloilla, on yhteinen intressi HUSin kanssa. Integraatio monipuolistaa yleislääkärin työtä ja lisää houkuttelevuutta heidän työssään.

Arviointikertomuksen kohta: Ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutuminen hankinnoissa

Markkinavuoropuhelu ja sidosryhmävuoropuhelu ovat osa hankintaprosessia. Niiden hyödyntämistä sosiaali- ja terveystoimialalla kehitetään edelleen, ja tässä yksi keskeisistä näkökulmista on vastuullisuus. Markkinavuoropuhelua käytetään myös vastuullisuusinformaation keräämiseen. Toiminnan luonteesta johtuen toimialan hankinnoissa, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoissa, muutkin näkökulmat kuin ympäristönäkökohdat ovat vastuullisuudessa keskeisiä. Erityisen tärkeitä ovat sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät näkökohdat. Vastuullisuutta tarkastellaan kokonaisuutena arvioiden taloudellista-, sosiaalista- ja ympäristövastuullisuutta. Ympäristövastuullisuutta ja -kriteerien hyödyntämistä arvioidaan ja niitä pyritään käyttämään niissä hankinnoissa, jotka ovat ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä.

Käsittely

Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:

Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Karita Toijonen: Lausuntoehdotuksen kohdan "Arviointikertomuksen kohta: Kiireettömään hoitoon pääsy terveysasemilla" viidennen kappaleen loppuun lisätään: "Lautakunta pyytää kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että palkkaus on Helsingissä seudullisesti kilpailukykyinen."

Kannattaja: jäsen Sanna-Mari Oranen

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto syntyi seuraavan äänestyksen tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (puheenjohtaja Karita Toijonen)

Jaa-äänet: 0

Ei-äänet: 11
Katju Aro, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Kati Juva, Touko Niinimäki, Aleksi Niskanen, Sanna-Mari Oranen, Reko Ravela, Karita Toijonen, Ulla-Marja Urho

Tyhjä: 1
Leo Bergman

Poissa: 1
Sanna Vesikansa

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi puheenjohtaja Karita Toijosen vastaehdotuksen äänin 11 - 0 (tyhjää 1, poissa 1).

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.

Katso äänestystulos taulukkona

Äänestys 1

Jaa: Esityksen mukaan

Ei: LISÄYS KAPPALE 13 LOPPUUN: lautakunta pyytää kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että palkkaus on Helsingissä seudullisesti kilpailukykyinen.

Jäsen Valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Aro, Katju Ei valtuustoryhmää
Ehrnrooth, Cecilia Ei valtuustoryhmää
Heistaro, Sami Ei valtuustoryhmää
Hyvärinen, Maritta Ei valtuustoryhmää
Juva, Kati Vihreä valtuustoryhmä
Niinimäki, Touko Ei valtuustoryhmää
Niskanen, Aleksi Ei valtuustoryhmää
Oranen, Sanna-Mari Ei valtuustoryhmää
Ravela, Reko Ei valtuustoryhmää
Toijonen, Karita Ei valtuustoryhmää
Urho, Ulla-Marja Ei valtuustoryhmää
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Bergman, Leo Ei valtuustoryhmää
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Vesikansa, Sanna Ei valtuustoryhmää
Sulje
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
Valtuustoryhmä Jaa Ei Tyhjä Poissa
Ei valtuustoryhmää 0 10 1 1
Vihreä valtuustoryhmä 0 1 0 0
Sulje

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa seuraavan lausunnon tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomukseen:

Arviointikertomuksen kohta: Päihteiden käyttäjien palvelut

Psykiatria- ja päihdepalvelut on parantanut Helsingin kaupungin päihdepalvelujen sekä ulkoisilla verkkosivuilla, että sisäisillä verkkosivuilla olevaa tietoa päihdepalveluista ja niihin hakeutumisesta. Matalan kynnyksen toiminnassa (Symppikset, Villa Sture) ja nuorisoasemalla on otettu käyttöön sosiaalisen median alustoja viestinnässä. Tätä kautta lisätään ajantasaista tiedotusta, palvelujen näkyvyyttä ja hoidon saatavuutta. Jalkautuvat työntekijät tiedottavat hoitoon hakeutumisesta ja jakavat kirjallisia ohjeita hoitoon hakeutumisesta kaupunkilaisille.

Eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja erityisesti nuorten asiakkaiden palvelupolkuja kehitetään monella eri tasolla. Nuorisoaseman ja lastensuojelun työntekijät kokoontuvat säännöllisesti kokouksiin ja asiakastapaamisiin, joissa sovitaan yhteistyöstä ja työnjaosta. Lastensuojelulta aiemmin edellytetty lähetekäytäntö nuoren ohjaamiseen nuorisoaseman palveluihin on poistettu käytöstä.

Psykiatria- ja päihdepalvelujen työntekijöitä koulutetaan jatkuvasti erilaisiin asiakastyön menetelmiin ja terapiatekniikoihin. Motivoiva haastattelutekniikka on Käypä hoito -suositusten mukainen potilaan ja ammattilaisen väliseen yhteistyöhön perustuva vuorovaikutusmenetelmä, jolla pyritään löytämään ja vahvistamaan potilaan motivaatiota elämäntapamuutokseen. Motivoivaa haastattelutekniikkaa käytetään päihdepalveluissa systemaattisesti. Hyvä hoitosuhde ja psykososiaaliset hoidot ovat päihdeongelmaisen asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon perusta.

Arviointikertomuksen kohta: Lastensuojelun henkilöstön riittävyys

Lastensuojelun henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden kannalta keskeinen tekijä on henkilöstön työhyvinvointi. Lastensuojelun Kunta 10-tulokset nousivat myönteisesti ja merkittävästi lähes kaikissa mittareissa vuonna 2020.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden parantamiseksi on työskennelty systemaattisesti useita vuosia. Kehittämistyötä on tehty laaja-alaisesti ja käyttöön on otettu uusia toimintamalleja, muun muassa juniorityöntekijä-malli, mentorointi ja työntekijälähettilästoiminta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkausta on nostettu osana Helsingin palkkakehitysohjelmaa. Henkilöstövaje onkin vähentynyt vuosina 2018–2021. Sosiaalityöntekijöiden viroista noin 6,7 prosenttia oli tyhjillään helmikuussa 2021. Edeltävinä vuosina vastaavaan aikaan sosiaalityöntekijöiden viroista täyttämättä oli 8,5 prosenttia vuonna 2020 ja 14,93 prosenttia vuonna 2019. Kehittämistyötä jatketaan, jotta voidaan edelleen vähentää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta ja henkilöstövajetta.

Lastensuojelun laitoshoidon suurimmat henkilöstöryhmät ovat ohjaajat (ammattikorkeakoulu, jatkossa amk), sairaanhoitajat (amk) ja ohjaajat (koulutasoiset). Lastensuojelun laitoshoidossa henkilöstövajetta on ollut useamman vuoden ajan Outamon lastenkodissa ja viime vuonna henkilöstövaje on noussut vakavaksi haasteeksi myös Helsingissä sijaitsevissa laitoksissa. Erityisiä vaikeuksia on rekrytoida ohjaajia (amk) ja vastaavia ohjaajia (amk). Lastensuojelun laitoshoidon henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen onkin lähivuosien keskeisimpiä haasteita.

Sosiaali-ja terveysministeriö (STM) on valmistelemassa lastensuojelulain (417/2007) muutosta, jossa säädettäisiin lastensuojelun asiakasmitoituksista lain tasolla. Yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä olisi vastuullaan enintään 35 lasta vuonna 2022. Myöhemmin mitoitus olisi enintään 30 lasta yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Myös lastensuojelun laitoshoidon henkilöstömitoituksia esitetään tiukennettavaksi portaittain vuosina 2022–2026. Erityisesti laitoshoidon mahdollisesti tiukentuva henkilöstömitoitus tulee lisäämään henkilöstötarvetta merkittävästi sekä kaupungin omissa lastensuojelulaitoksissa että yksityisillä palveluntuottajilla. On nähtävissä, että ilman lastensuojelulain muutoksiakin laitoshoidon henkilöstön tarve kasvaa, koska sijoitettavat lapset tarvitsevat aiempaa vahvempaa laitoshoitoa. Lainsäädäntöön tulevista henkilöstömitoitusten tiukennuksista johtuen sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden että laitoshoidon henkilöstön saatavuus tulee vaikeutumaan kansallisella tasolla lähivuosina.

Arviointikertomuksen kohta: Kiireettömään hoitoon pääsy terveysasemilla

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 51 §:ssä säädetään perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat. Potilaan tulee saada virka-aikana välittömästi yhteys terveyskeskukseen, hoidon tarpeen arvio tulee toteuttaa kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta ja tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa. STM:n ohjeen mukaan välittömän yhteydensaannin voi toteuttaa puhelimen kautta takaisinsoitolla, jonka tulee toteutua saman vuorokauden aikana. Lisäksi kussakin toimipisteessä tulee toteuttaa koko sen aukioloajan walk-in-mahdollisuus (STM/424/2011, ohje 378530).

Hoidon tarpeen arviointi tehdään terveysasemilla yleensä välittömästi joko puhelimitse tai paikan päällä saman päivän aikana. Toteutunut hoidon tarpeen arvioinnin odotusaika on Helsingissä alle kolme päivää, mikä täyttää terveydenhuoltolain määrittämän aikarajan. Terveysasemilla on lähtökohtana, että potilaan koko asia ratkaistaan ensimmäisessä yhteydenotossa. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioon perustuen 50–55 prosentilla potilaista vastaanottoaika varataan jo samalle päivälle. Näitä akuuttiaikoja (kiireellisiä) ei ole laskettu mukaan T3-mittauksessa. T3-keskiarvojen kehityksellä ei ole yhteyttä terveysasemien lääkäreiden kiirevastaanottoihin.

Kiireettömien ajanvarausaikojen jonoa mitataan terveysasemilla laskemalla kolmas vapaana oleva lääkärin kiireetön ajanvarausaika kalenteripäivissä. Terveysaseman T3-luku on näiden aikojen keskiluku eli mediaani. Helsingin terveysasemien hoitoonpääsyn odotusaika on mediaanien keskiarvo. T3-mittari kuvaa huonosti terveysaseman toimivuutta. Tämän johdosta terveysasemien hoitotakuuta mitataan jatkossa myös seuraavilla kolmella mittarilla: 1) ensikontaktissa toteutunut hoito 2) kiireellisen hoidon toteutuminen 3) kiireettömän hoidon toteutuminen.

Terveysasemien lääkärien kiireettömän hoidon saatavuutta on pyritty lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä sekä lisäämällä palvelusetelitoimintaa. Palveluja tarjotaan enenevässä määrin terveysasemilta muuten kuin lääkärivastaanottojen muodossa. Terveysasemat ovat lisänneet vuosien aikana sähköisten palvelujen mahdollisuutta kaikissa asiakaskontakteissa: sähköisen yhteydenoton kahdensuuntainen viestintä potilastietojärjestelmässä, chat, chatbot, etälääkäritoiminta sekä Omaolo-palvelun laajentuminen. Edellä mainitut sähköiset palvelut vapauttavat lääkärien aikaa potilastapaamisiin. Monialaiseen työhön panostetaan hyödyntämällä eri ammattiryhmien osaamista toimivalla työnjaolla muun muassa hoitajien reseptinkirjoitusoikeuden laajentamisella ja tukipalveluja tehostamalla esimerkiksi lisäämällä toimistosihteerien määrää terveysasemilla.

Perusterveydenhuollon haasteena ovat henkilöstöresurssien saatavuus ja hoitoon pääsyn viiveet. Lääkärivajeen vuoksi sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 1.12.2020 § 234 terveysasemapalvelujen kilpailutuksen periaatteet sekä kahden terveysasemapalvelun hankinnan. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 27.4.2021 § 89 lääkärien rekrytointipalvelun hankinnan. Hankinnan kohteena on erikoislääkäreiden, lääkäreiden, lääketieteen opiskelijoiden rekrytointipalvelu. Tavoitteena on hankkia rekrytointikumppani, joka lääkäripalvelujen saatavuuden parantamisen kokonaisuudessa yhtenä tekijänä korjaa lääkärivajetta, lisää lääkärien määriä ja toisaalta kasvattaa erikoislääkärien suhteellista osuutta organisaatiossa. Rekrytointipalvelun piiriin sisältyy terveysasematoiminnasta seitsemän yksikköä.

Lääkärirekrytoinnin tehostamiseksi on hankittu rekrytointiapua ulkoiselta palveluntuottajalta ja käynnistetty henkilöstöresurssipalvelujen kanssa hanke, jossa yhtenäistetään rekrytointiprosessit, monipuolistetaan markkinointia ja lisätään Helsingin houkuttelevuutta työpaikkana. Lääkäreiden rekrytointiin on palkattu oma rekrytointikonsultti, joka työskentelee rekrytoivien ylilääkäreiden tukena. Yhteistyössä kehitetään rekrytointikohtaisesti markkinointisisältöjä lääkäreiden saatavuuteen.

Helsingin terveysasemilla työskentelevien lääkäreiden palkkoihin on tehty korotuksia sekä 1.1.2019 jaossa olleesta valtakunnallisen Lääkärisopimuksen järjestelyerästä että 1.1.2020 alkaen kaupungin palkkakehityssuunnitelmasta. Terveysasemilla työskenteleville lääkäreille maksettiin 1.1.–30.6.2020 määräaikaista tehtäväkohtaisen palkan korotusta eli niin sanottua tehtävälisää 1 000 euroa kuukaudessa. Tehtävälisällä pyrittiin sitouttamaan lääkäreitä haastavassa henkilöstövajetilanteessa.

Helsingin terveysasemilla työskenteleville lääkäreille kohdennetaan myös kaupungin vuoden 2021 palkkakehitysohjelmasta kertaluontoinen määräraha, minkä tavoitteena on sitouttaa lääkäreitä Helsingin kaupungille jatkuvasti haastavassa rekrytointitilanteessa.

Helsingin kaupunki on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä valtionavustusta sote-uudistuksen valmisteluun. Sote-uudistuksen tavoitteena on hyvinvointierojen kaventaminen, yhdenvertaiset palvelut, palvelujen hyvä saatavuus, työvoiman saannin turvaaminen ja kustannusten hallinta. Uudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveystoimialalla kahdessa hankkeessa; Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa ja Rakenneuudistus-hankkeessa.

HUSin ja Helsingin yhteinen integraatiotyöryhmä tiivistää yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. Integraatio mahdollistaa osaamisen kehittämisen, nopeamman ja viiveettömämmän palvelun tavanomaisissa perustason erikoissairaanhoidon arviota ja hoitoa vaativissa tilanteissa. Perusterveydenhuollon erikoislääkäreillä, mutta myös muilla erikoisaloilla, on yhteinen intressi HUSin kanssa. Integraatio monipuolistaa yleislääkärin työtä ja lisää houkuttelevuutta heidän työssään.

Arviointikertomuksen kohta: Ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutuminen hankinnoissa

Markkinavuoropuhelu ja sidosryhmävuoropuhelu ovat osa hankintaprosessia. Niiden hyödyntämistä sosiaali- ja terveystoimialalla kehitetään edelleen, ja tässä yksi keskeisistä näkökulmista on vastuullisuus. Markkinavuoropuhelua käytetään myös vastuullisuusinformaation keräämiseen. Toiminnan luonteesta johtuen toimialan hankinnoissa, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoissa, muutkin näkökulmat kuin ympäristönäkökohdat ovat vastuullisuudessa keskeisiä. Erityisen tärkeitä ovat sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät näkökohdat. Vastuullisuutta tarkastellaan kokonaisuutena arvioiden taloudellista-, sosiaalista- ja ympäristövastuullisuutta. Ympäristövastuullisuutta ja -kriteerien hyödyntämistä arvioidaan ja niitä pyritään käyttämään niissä hankinnoissa, jotka ovat ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä.

Sulje

Tarkastuslautakunta on pyytänyt 25.5.2021 mennessä sosiaali- ja terveyslautakunnalta lausuntoa vuoden 2020 arviointikertomuksesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle osoitettu lausuntopyyntö on asian liitteenä 2.

Sulje

Pelastuslautakunta 18.05.2021 § 26

Päätös

Pelastuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon:

Sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi

Pelastuslaitos huolehtii siitä, että mittareihin ja niiden tavoitearvoihin kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota.

Ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutuminen hankinnoissa

Pelastuslaitoksen merkittäviä hankintoja kasvihuonekaasupäästöjen ja kiertotalouden kannalta ovat ajoneuvohankinnat. Helsingin Pelastuslaitoksella on n. 160 ajoneuvoa. Hankintamäärä vaihtelee vuosittain siten, että määrät ovat 5-20 kpl.

Pelastuslaitos ottaa ympäristönäkökulman huomioon kaikissa hankinnoissa. Pelastuslaitos hankkii hybridi- tai täyssähköajoneuvoja, kun se on mahdollista vaarantamatta operatiivista palveluntuotantoa.

Pelastuslaitoksen ajoneuvoista kaikki luokitellaan erikoisajoneuvoiksi. Ajoneuvot ovat ”siviili”-pohjaisia ajoneuvoja, joihin on asennettu päällysrakenteita tai ne on sisustettu palo-ja pelastuskäyttöön. Pelastuslaitoksen toiminta-alueella on hyvin paljon maanalaisia tiloja ja infrastruktuurin huolto-tunneleita. Huoltotunneleihin on sallittu ajaa ainoastaan diesel- tai täyssähköautoilla.

Pelastuslaitoksen tekemät markkinatutkimukset osoittavat, että tämän hetken markkinatilanne diesel- tai täyssähköautomarkkinoilla ei vastaa pelastuslaitoksen kaikkia käyttötarpeita. Raskaiden pelastusajoneuvojen, kuten nostolava- ja sammutusautojen, on varauduttava pitkäkestoiseen tilanteeseen ilman polttoaineen lisäystä. Keskusvaraston seuraava kalustokuorma-auton korvaushankinta on ladattava hybridiajoneuvo. Palotarkastajien käyttöön on vuonna 2020 hankittu kolme sähköautoa.

Ajoneuvojen lisäksi merkittäviä hankintoja ovat esimerkiksi monitori-defibrillaattorit, sammutusasut sekä tietojärjestelmät- ja laitteet. ICT – kaluston osalta noudatetaan kaupungin kierrätysohjeita. Kaikkia koneita, laitteita ja materiaaleja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan.

Ruokapalveluissa pelastuslaitoksen palvelutuottaja Compass Group Suomi on sitoutunut vähentämään ruokahävikkiä, käyttämään enemmän vastuullisesti hankittuja tuotteita ja kasvipohjaisia tuotteita sekä vähentämään muovin käyttöä ja päästöjä.

Esittelijä
pelastuskomentaja
Jani Pitkänen
Lisätiedot

Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: 310 30010

henri.nordenswan@hel.fi

Kaupunginhallitus 17.05.2021 § 380

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Veronika Honkasalon ehdotuksesta.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Mauno Rönkkö, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36279

mauno.ronkko@hel.fi

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 12.05.2021 § 78

Lausunto

Johtokunta antoi seuraavan lausunnon tarkastuslautakunnalle ympäristö- ja vastuullisuusnäkökulmien ottamisesta huomioon ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa:

Liikenneliikelaitos (HKL) toteaa, että se on osana Helsingin kaupunkia sitoutunut noudattamaan Helsingin kaupungin hankintojen vastuullisuuteen liittyviä linjauksia, kuten ympäristöpolitiikan ja Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman tavoitteita. HKL on myös laatinut vuonna 2020 vastuullisuusperiaatteet ja tarkemmat tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit tullaan asettamaan vuoden 2021 aikana laadittavassa ympäristöohjelmassa.

HKL on jo ottanut esimerkillisiä askeleita kohti vastuullisempia hankintoja. Ympäristökriteerien käyttöä on kehitetty aktiivisesti vuosina 2019-2020, jolloin ympäristökriteerit huomioivien hankintojen kappalemääräinen osuus kasvoi 31 prosentista 52 prosenttiin.

HKL on hyödyntänyt ympäristö- ja vastuullisuusmarkkinavuoropuheluja menestyksekkäästi viime vuosien isoimmissa hankkeissaan, esimerkkinä Kalasatamasta Pasilaan -hanke, jonka tavoitteissa ympäristö- ja vastuullisuusnäkökulmat ovat alusta asti olleet keskeisiä. Hankkeen kehittäminen mm. ympäristö- ja vastuullisuusasioiden näkökulmasta aloitettiin yhdessä tarjoajien kanssa jo allianssihankintavaiheessa. HKL osallistuu aktiivisesti myös Helsingin kaupungin, seudullisten toimijoiden ja KEINO-osaamiskeskuksen järjestämiin yhteisiin markkinavuoropuheluihin liittyen esimerkiksi ”Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal” -sopimukseen ja puhtaiden ajoneuvojen direktiivin käyttöönottoon. Samoin esimerkiksi HKL:n siivous- ja jätehuoltopuitesopimustoimittajien kanssa käydään kuukausittain läpi ympäristöasioita laatukokouksissa.

HKL on osallistunut talven 2020-2021 aikana KEINO-osaamiskeskuksen järjestämään Keino-akatemiaan, jossa on kehitetty kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja. HKL:n uusi hankintastrategia valmistuu vuoden 2021 aikana ja siinä keskeisinä painopisteinä tulee olemaan vastuullisuus ja vaikuttavat hankinnat, hankintataidot sekä osaamisen kehittäminen. HKL:n hiilijalanjälkeä on selvitetty osana hankintastrategian ja Hiilineutraali HKL 2035 -ohjelman laatimista. Tulosten perusteella pystytään kohdentamaan toimenpiteitä ja markkinavuoropuheluja ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiin hankintoihin. Erityisesti Hiilineutraali HKL 2035 -ohjelman myötä vuoden 2021 aikana tullaan määrittelemään konkreettiset ja mitattavat tavoitteet, joilla varmistetaan ympäristö- ja vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen hankinnoissa.

HKL tulee kehittämään edelleen ympäristö- ja vastuullisuusnäkökohtien huomioimista ja markkinavuoropuhelujen hyödyntämistä hankinnoissa, ja ne tullaan ottamaan yleisemmin käyttöön HKL:n hankinnoissa.

Esittelijä
yksikön johtaja
Karoliina Rajakallio
Lisätiedot

Maija Sarpo, laatu- ja ympäristöpäällikkö, puhelin: 310 34865

maija.sarpo@hel.fi

Miikka Pelkonen, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 27250

miikka.pelkonen@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 11.05.2021 § 63

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Mika Ebelingin ehdotuksesta.

Esittelijä
kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja
Tommi Laitio
Lisätiedot

Mervi Smahl-Laurikainen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89016

mervi.smahl-laurikainen@hel.fi

Reetta Sariola, kehittämisyksikön päällikkö, puhelin: 310 32987

reetta.sariola@hel.fi

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta 11.05.2021 § 11

Lausunto

Tarkastuslautakunta on pyytänyt taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunnalta lausuntoa vuoden 2020 arviointikertomuksen kohdasta: Ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutuminen hankinnoissa (sivut 78-81).

Tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2020 arviointikertomuksessa, että arvioinnin pääkysymyksenä on, noudatetaanko Helsingin kaupungin hankinnoissa kaupunginvaltuuston asettamia ympäristöpoliittisia linjauksia: sisältävätkö kaupungin hankintaprosessit ympäristökriteerejä, onko hankinnoissa alettu edistää Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman tavoitteita ja tehdäänkö ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä hankintoja kestävän kehityksen mukaisesti.

Edelleen tarkastuslautakunta toteaa että toimialojen, virastojen ja liikelaitosten tulee käynnistää aktiivinen markkinavuoropuhelu ympäristö- ja vastuullisuusnäkökohtien ottamiseksi huomioon ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta toteaa lausuntonaan, että taloushallintopalveluliikelaitos noudattaa hankinnoissaan kaupungin ohjeistusta. Ympäristökriteereiden toteutuminen hankinnoissa varmistetaan käyttämällä kaupungin sopimustoimittajia.

Taloushallintopalveluliikelaitos on pyrkinyt toteuttamaan ympäristökriteereiden toteutumista ja kestävän kehityksen periaatteita palvelujen tuottamisessa ja hankinnoissa seuraavin toimenpitein:

- sähköisiä prosesseja on edistetty digitalisaation ja robotiikan keinoin – paperin manuaalinen käsittely ja arkistointi on pyritty minimoimaan
- tietokoneiden ja -näyttöjen poistaminen toteutetaan kierrättämällä kaupungin ohjeistuksen mukaisesti
- kiinteistöön liittyvät hankinnat, kuten lämmitys ja jätteiden kierrätys, toteutetaan ekologisten periaatteiden mukaisesti vuokranantajan toimesta
- työmatkapyöräilyä on pyritty edistämään
- etätyön toteutuminen on pyritty kaikkien työntekijöiden osalta mahdollistamaan

Taloushallintopalveluliikelaitos kiinnittää jatkossa huomiota ympäristökriteereiden ja vastuullisuusnäkökohtien toteutumiseen hankintojen toteuttamisessa.

Esittelijä
toimitusjohtaja
Ulla Kukkonen
Lisätiedot

Päivi I Turpeinen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 25220

paivi.i.turpeinen@hel.fi

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta 07.05.2021 § 9

Lausunto

Palvelukeskusliikelaitos esitti viitekohdan mukaisesti asiakohdassa mainittuna lausuntonaan seuraavaa:

Arviointikertomuksessa on kiinnitetty huomiota Palvelukeskus Helsingin sitovien toiminnan tavoitteiden kuvaamiseen ja mittaamiseen sekä niiden epäjohdonmukaisuuteen ja tulkinnanvaraisuuteen sekä eroavuuksiin talousarviossa ja tilinpäätöksessä.

Tarkastuslautakunta toteaa, että Palvelukeskusliikelaitoksen tulee selkeyttää sitovien toiminnan tavoitteiden esittämistapaa siten, että se on yhdenmukainen tilinpäätöksessä sekä talousarvion eri kohdissa.

Palvelukeskusliikelaitos toteaa, että se tulee jatkossa kiinnittämään huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden ja niiden mittaamisen kuvaamiseen ja esittämistapaan niin, että ne ovat mahdollisimman selkeitä sekä yhdenmukaisia sekä talousarviossa että tilinpäätöksessä. Palvelukeskusliikelaitos on esittänyt sekä talousarviossa että tilinpäätöksessä yhden sitovan toiminnan tavoitteen sekä muita toiminnan tavoitteita.

Palvelukeskusliikelaitos pitää arviointikertomuksessa esitettyjä havaintoja oikeina ja hyvänä pohjana esittämistavan jatkokehittämisessä.

Ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutuminen hankinnoissa

Tarkastuslautakunta toteaa, että toimialojen, virastojen ja liikelaitosten tulee käynnistää aktiivinen markkinavuoropuhelu ympäristö- ja vastuullisuusnäkökohtien ottamiseksi huomioon ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.

Palvelukeskusliikelaitos toteaa, että se toimii hankinnoissaan arviointikertomuksen taulukossa 13 toimialojen ja liikelaitosten Hiilineutraali Helsinki 2035 - toimenpideohjelmassa esitettyjen tavoitteiden ja vastuunjaon mukaisesti ja tulee käymään aktiivista markkinavuoropuhelua ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.

Palvelukeskusliikelaitos toteaa lisäksi, että se pyrkii kehittämään jatkuvasti toimintaansa talouden, ympäristön ja ihmisten kannalta kestävällä tavalla, Helsingin kaupungin tavoitteiden, arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti.

Palvelukeskusliikelaitoksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää toimintansa ympäristöhaittoja mm. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman mukaisesti. Liikelaitos huomioi esimerkiksi raaka-aineiden ympäristövaikutuksia tuote- ja ruokalistasuunnittelussa, kehittää keinoja ruokahävikin vähentämiseksi ja tuottamaan palveluja, jotka vähentävät autoilun tarvetta.

Palvelukeskusliikelaitoksen hankinnoissa pyritään myös huomioimaan vastuullisuuden eri osa-alueet. Liikelaitos sisällyttää hankinnan kohteesta riippuen mahdollisuuksien mukaan muun muassa ympäristövastuuseen, eettiseen tuotantoon sekä työllistävään vaikutukseen liittyviä vastuullisuuskriteerejä osaksi hankintaa.

Esittelijä
toimitusjohtaja
Antti Värtelä
Lisätiedot

Raimo Niippa, hallintopäällikkö, puhelin: 310 27609

raimo.niippa@hel.fi

Työterveysliikelaitoksen johtokunta 05.05.2021 § 11

Päätös

Työterveysliikelaitoksen johtokunta päätti esittää tarkastuslautakunnalle seuraavan lausunnon vuoden 2020 arviointikertomuksen kohdasta Ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutuminen hankinnoissa (sivut 78 - 81). Tarkastuslautakunta toteaa, että toimialojen, virastojen ja liikelaitosten tulee käynnistää aktiivinen markkinavuoropuhelu ympäristö- ja vastuullisuusnäkökohtien ottamiseksi huomioon ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.

Työterveysliikelaitoksen kynnysarvon ylittävät hankinnat ovat olleet terveyspalveluostoja (koronatestit ja röntgenpalvelut), joihin ympäristökriteerejä ei ole ollut tarkoituksenmukaista ja mielekästä soveltaa. Hankinnat toteutetaan yhteistyössä kaupunginkanslian hankinnat ja kilpailuttaminen -yksikön kanssa kaupungin hankintastrategian mukaisesti. Jokaisessa hankinnassa kriteerit harkitaan tapauskohtaisesti.

Esittelijä
toimitusjohtaja
Tiina Pohjonen
Lisätiedot

Katariina Niemelä, hallintopäällikkö, puhelin: +358931054082

katariina.niemela@hel.fi

Tarkastuslautakunta 13.04.2021 § 38

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä arviointikertomuksen vuodelta 2020 sekä hankkia siitä kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot 25.5.2021 mennessä toimitettaviksi kaupunginvaltuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.

Lisäksi tarkastuslautakunta päätti perua kokouksensa 20.4.2021.

Käsittely

Esteelliset: tarkastuslautakunnan jäsen Juhani Strandén
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolain 28.1 § kohta 5)

Tarkastuslautakunnan jäsen Juhani Strandén ei osallistunut arviointikertomuksen aiheen Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishanke käsittelyyn.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että kappaleeksi kaksi lisätään seuraava: Samalla tarkastuslautakunta päätti perua kokouksensa 20.4.2021.

Tarkastuslautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

06.04.2021 Ehdotuksen mukaan

12.05.2020 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä
tarkastusjohtaja
Timo Terävä
Lisätiedot

Minna Tiili, arviointipäällikkö, puhelin: +358931036545

minna.tiili@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 02.06.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen

Lisätietojen antaja

Maria Kahila, suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 43087

maria.kahila@hel.fi