Poikkeamispäätöshakemus, Tapaninkylän tontti 39211/10, Simeonintie 8, Kiinteistöosakeyhtiö Fallkullantila

HEL 2020-007722
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 94

Tapaninkylä, Simeonintie 8, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 211 tonttia 10 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8295 seuraavasti:

  • kerrosalan määrää nostetaan asemakaavan mukaisesta (250 k-m²) tonttitehokkuuslukua e=0,25 vastaavaksi (291 k-m²)
  • rakennetaan osin asemakaavan mukaisten rakennusalojen ulkopuolelle
  • rakennetaan asuinrakennus ja talousrakennus (autosuoja) n. 2,4 metrin päähän katulinjasta.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Tontille rakennetaan Simeonintien varteen kahteen tasoon ja tontin perälle voidaan rakentaa yhteen tasoon siten, että tontin kokonaiskerrosalasta enintään 70% toteutetaan yhteen tasoon.
  • Tontille saadaan toteuttaa enintään kolme asuntoa.
  • Rakentamisen (mukaan luettuna autokatokset ja talousrakennukset) etäisyys muihin tontteihin rajoittuvista tontin rajoista vähintään 4 m, Simeonintiehen rakentamisen etäisyys vähintään n. 2,4 m.
  • Autosuojat tulee sijoittaa tontin koillisosaan.
  • Tontilla tulee imeyttää pinta- ja kattovesiä maaperään ja hidastaa niiden virtausta mahdollisimman paljon. Hulevesien määrää vähennetään minimoimalla vettä läpäisemättömien pintojen määrää mahdollisuuksien mukaan ja käyttämällä läpäiseviä pinnoitteita kulku-, oleskelu- ja pysäköintialueilla.

Maksu

1 000 euroa

Hakija

Kiinteistö Oy Fallkullantila

Rakennuspaikka

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 211 tontti 10

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden asunnon asuintalon (291 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8295 seuraavasti:

  • Tonttitehokkuus nostetaan kiinteän rakennusoikeuden (250 m²) mukaisesta tehokkuudesta (n. e= 0,21) lukuun e=0,25 (291 k-m²). Rakennusoikeus ylittyy 41 k-m² (16 %).
  • Pihanpuoleisen asuinrakennuksen molemmat asunnot rakennetaan yhteen kerrokseen.
  • Pihanpuoleinen asuinrakennus ylittää rakennusalueen rajat.
  • Talousrakennus sijoittuu n. 2,4 metrin päähän Simeonintien rajasta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hankkeen tarkoituksena on suunnitella isohko tontti (1165 m²) siten, että sen jakaminen joskus tulevaisuudessa kahtia olisi luontevaa. Suunnittelussa huomioidaan tulevaa ja luonnostellaan kerrosalojen ja rakennusten sijainteja mahdollisen tontin jakamisen jälkeen.

Suunnittelun lähtökohtana on esteettömyyden vaatimus. Kerrosalaa levittyy maantasoon 2-kerrosratkaisua enemmän ja näin myös rakennusalueen rajojen ulkopuolille.

Nyt rakennettavan päärakennuksen sijoittumisessa tontille otetaan huomioon korttelirakenne ja katunäkymät tontille sekä tontilta. Talousrakennuksen kadunpuoleinen nurkka on samalla etäisyydellä kuin pohjoisen naapurin (Kertojantie 12/ Simeonintie 10, tontti 13) päärakennuksen nurkka. Talousrakennus ottaa suuntansa Simeonintiestä ja sen toisessa päässä (Simeonintie 4, tontti 17) olevasta autotallirakennuksesta. Tällä tavoin saadaan länsipuoleiseen katulinjaan selkeyttä ja korttelia yhtenäistävä koordinaatisto.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.4.1981 vahvistettu asemakaava nro 8295. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tontille on osoitettu kaksi rakennusalaa. Tontin länsipuolella on yksikerroksisen rakennuksen rakennusala. Tontin itäpuolella on rakennusala, jonka ehdottomasti käytettävä kerrosluku on II, jolloin rakennuksen kerrosalasta tulee vähintään 2/5 sijoittaa ylimpään kerrokseen. Tontin Simeonintien puoleiselle rajan osalle on osoitettu pensas- tai kuusiaita.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4). Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.

Nykytilanteessa tontin keskiosassa on 1930-luvulla valmistunut yksikerroksinen asuinrakennus.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (11.8.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistutusten aiheet olivat seuraavat:

Rakennusalan siirto

  • päärakennuksen siirtyminen on positiivista
  • päärakennuksen siirtyminen kaavaan merkityltä alueelta ei ole perusteltua, jos kolmatta taloa tien puolelle ei toteuteta

Rakennusten yksikerroksisuus

  • huolimatta yksikerroksisuudesta arkkitehtuuri sopii hyvin ympäristöön

Kerrosalan nostaminen

  • kerrosala on nykyisellään riittävä ja Tapanila-henkinen

Katunäkymät ja koordinaatisto

  • talousrakennuksen ja talo B:n sijainti lähes kiinni tiessä rajaisi ja saisi aikaan ahtauden tunnetta katunäkymässä
  • olemassa olevat koordinaatit syntyneet poikkeuslupien perusteella, uusi normaali perustuu poikkeuksiin
  • ei hyvä ilmiö, että poikkeamisista tulee sääntöjä, jotka säätävät alueen ilmettä

Tontinjako

  • tontinjakosuunnitelma ei näytä realistiselta

Lisäksi kuulemisen yhteydessä muistutettiin mm. julkisivumateriaalista, lisäkerrosalan määrästä sekä rakennusten korkeudesta. Asemakaavasta ei poiketa näiltä osin. Päätöstekstissä käsitellään haettuihin poikkeamisiin liittyvät muistutukset.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (25.8.2020), että Tapanila on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, joka alueena edustaa 1900-luvun alkupuolen esikaupunkirakentamista radan varressa. Simeonintie 8 tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 1981. Tontti on merkitty kaavassa AO- eli enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi eikä rakennusta ole kaavassa suojeltu. Asemakaava on kuitenkin museon näkemyksen mukaan vanhentunut rakennussuojelun osalta. Kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 1999 julkaisemassa Vanha Tapanila, selvitys puutaloalueen rakennuskannasta ja rakennussuojelukohteet ei Simeonintie 8 rakennusta ole esitetty rakennussuojelukohteeksi. Nykynäkemyksen mukaan noin vuonna 1935 valmistunut rakennus on jo pelkästään ikänsä perusteella harvinainen ja siten arvokas kohde. Kaupunginmuseo katsoo, että rakennuksen purkuperusteista tulee olla selvitys. Olisi myös mahdollista säilyttää pieni asuinrakennus osana tonttia ja silti rakentaa tontille sitä täydentäen mm. lähemmäs katua ja samoin tontin takaosaan. Täydentävän rakentamisen osalta on olennaista ottaa huomioon Tapanilalle ominainen rakennustapa. Asuintalot ovat pääosin puutaloja, niissä on harja- tai mansardikatto ja 1½–2 kerrosta. Myös rakennusten mittakaava ja sijoittuminen tontille/katutilaan ovat olennaisia seikkoja arvioidessa täydennysrakentamisen paikkoja. Hakemuksessa onkin tehty tarkasteluja katunäkymän suhteen.

Kaupunginmuseo katsoo, että poikkeamislupahakemuksessa haettu kahden asunnon rakentaminen yksikerroksisena ei sovellu alueen perinteiseen rakentamistapaan eikä siten puolla hakemusta siltä osin. Se ei myöskään puolla tontin nykyisen päärakennuksen purkamista MRL:n 118§ perusteella: Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Sen sijaan tontin rakennusoikeutta voidaan maltillisesti korottaa.

Hakijan vastine

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että rakennusta ei ole suojelumerkitty kaavassa. Se on saanut viimeisimmän muotonsa n. vuonna 1934. Todennäköisimmin sitä on useaan otteeseen laajennettu aina kaksikamarisesta pikkumökistä nykyiseen ilmiasuunsa.

Rakennus on monikerroksisen rakentamisen lopputulos eikä edusta tyylillisesti mitään aikakautta. Se on sisätiloiltaan ja rakenteiltaan huonokuntoinen eikä mitenkään täytä tämän päivän terveellisyysvaatimuksia asumisen suhteen. Puhumattakaan sen muuttamisesta invalidikäyttöön turvalliseksi ja esteettömäksi. Vanhan kunnostaminen tätä varten olisi rakentamisen kustannuksiltaan kohtuuton. Rakentaminen korjaten vanhaa olisi myös suuri riski kosteusongelmien lisääntymiselle – niillä on talossa ja sen lähimaaperässä jo tällä hetkellä erittäin otollisen kasvuolosuhteet.

Vanha asuinrakennus sijaitsee liki keskellä nykyistä tonttia. Tontinkäytön järkevyys, käyttökelpoiset pihatilat maisemineen, asumismukavuus ja lähelle rakentamisessa seuraavat palomääräykset eivät vaivatta toteudu, jos vanha asuinrakennus pitää säilyttää uudisrakentamisen kanssa. Invalidimitoituksen tilavaatimukset ovat suuret myös piha-alueilla ja kulkuväylillä. Kaavan mukaiset tontin peittävyystavoitteet eivät toteudu ja käytännössä piha-alueiden ongelmaksi tulisivat pinta-ja hulevedet.

Tontilla oleva rakennus on rapattu. Tästä ajatus rapatusta pinnasta siirtyi myös asuinrakennuksiin. Lähikortteleissa ja lähistöllä 100 metrin säteellä on vähintään 10 rapattua taloa. Myöskään yksikerroksisuus ei ole vierasta vanhan Tapanilan rakennuksille. Esimerkiksi vastapäinen naapuri kadun toisella puolella, Simeonintie 5, on jyrkkäharjainen ja yksikerroksinen asuinrakennus.

Hankkeen kokonaissuunnittelu on alusta alkaen tehty hienovaraisesti Tapanilan ympäristöä, korttelirakennetta ja sen antamia linjoja noudattaen. Monipuolisesti tarkastellen ja hyvän arkkitehtuurisuunnittelun perustein.

Poikkeamisen hakeminen on käyttökelpoinen menettely silloin, kun asemakaava on vanha eikä sen päivitystä ole vielä tehty.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Alustavissa suunnitelmissa esitetty suunnitelma toteuttaa asemakaavan periaatteita, soveltuu alueen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Tehokkuusluvun nosto edistää yleiskaavan tavoitteita.

Asemakaavan keskeinen kaupunkikuvallinen periaate on kaksikerroksisen rakennuksen toteutuminen tien varteen. Alustavissa suunnitelmissa tontin takaosaan esitetään yksikerroksista rakentamista ja kadun varteen kaksikerroksista rakennusta, ja ratkaisu on asemakaavan tavoitteiden mukainen.

Suunniteltujen rakennusten mittakaava on alueelle sopiva, ja rakennukset eivät ole syvärunkoisia. Talojen välillä on sopivat etäisyydet. Alustavien suunnitelmien mukaisessa rakentamisessa Tapanilan alueelle ominainen rakeisuus säilyy.

Simeonintien varteen jää uskottava rakennusala kaksikerroksista rakennusta varten. Haettavan tonttitehokkuuden mukaan rakennusoikeudesta jää käyttämättä 82 k-m² ja autokatosrakennusoikeudesta jää käyttämättä 10 m². Jos tontille tehdään kolmas asunto, autokatosrakennusoikeutta tulee asemakaavan mukaisesti lisää 15 k-m².

Rakentaminen lähemmäs kadun puoleista tontin rajaa voidaan sallia. Tapanilan alueella katunäkymä muodostuu siten, että rakennukset ovat sijoittuneet vaihtelevin etäisyyksin katulinjaan. Kadun toiselle puolelle (Tontti 39212/5, Simeonintie 5) on asemakaavassa osoitettu rakennusala kaksikerroksiselle rakennukselle noin neljän metrin päähän katulinjasta. Simeonintie 5 rakennusalan ja alustavissa suunnitelmissa esitetyn rakennuksen välisen etäisyyden voidaan katsoa olevan riittävä (n. 12 metriä).

Autosuojat tulee sijoittaa tontin koillisosaan, jotta tarvittavat autopaikat ja -suojat reitteineen eivät heikentäisi ja pienentäisi oleskelupihojen alueita tontin eteläisillä hyvien ilmansuuntien puolilla.

Hulevesien hallinnassa sovelletaan Helsingin kaupungin hulevesiohjelman prioriteettijärjestelyjä. Ohjelman mukaan hulevedet käsitellään ja hyödynnetään ensisijaisesti syntypaikallaan. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä.

Tontilla ei ole tehty tontinjakoa, joten tonttia käsitellään yhtenä tonttina. Poikkeamispäätöksessä ei voida ennakoida tontinjakoa. Hakemuksessa esitetty tontinjako ratkaistaan erillisellä päätöksellä.

Tontilla sijaitsevaa rakennusta ei ole suojeltu. Asemakaavoituspalvelu katsoo, että sen arvo ei edellytä sen säilyttämistä tai sen suojeluun tähtäävän asemakaavan laatimista.

Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen sekä tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätös tullut nähtäväksi 13.10.2020

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 94 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 94 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300

katariina.hirvonen@hel.fi

Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289

joakim.kettunen@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja