Poikkeamispäätöshakemus, Tapaninkylän tontti 39211/10, Simeonintie 8, Kiinteistöosakeyhtiö Fallkullantila

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 211 tonttia 10 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8295 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 000 euroa

Hakija

Kiinteistö Oy Fallkullantila

Rakennuspaikka

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 211 tontti 10

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden asunnon asuintalon (291 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8295 seuraavasti:

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hankkeen tarkoituksena on suunnitella isohko tontti (1165 m²) siten, että sen jakaminen joskus tulevaisuudessa kahtia olisi luontevaa. Suunnittelussa huomioidaan tulevaa ja luonnostellaan kerrosalojen ja rakennusten sijainteja mahdollisen tontin jakamisen jälkeen.

Suunnittelun lähtökohtana on esteettömyyden vaatimus. Kerrosalaa levittyy maantasoon 2-kerrosratkaisua enemmän ja näin myös rakennusalueen rajojen ulkopuolille.

Nyt rakennettavan päärakennuksen sijoittumisessa tontille otetaan huomioon korttelirakenne ja katunäkymät tontille sekä tontilta. Talousrakennuksen kadunpuoleinen nurkka on samalla etäisyydellä kuin pohjoisen naapurin (Kertojantie 12/ Simeonintie 10, tontti 13) päärakennuksen nurkka. Talousrakennus ottaa suuntansa Simeonintiestä ja sen toisessa päässä (Simeonintie 4, tontti 17) olevasta autotallirakennuksesta. Tällä tavoin saadaan länsipuoleiseen katulinjaan selkeyttä ja korttelia yhtenäistävä koordinaatisto.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.4.1981 vahvistettu asemakaava nro 8295. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tontille on osoitettu kaksi rakennusalaa. Tontin länsipuolella on yksikerroksisen rakennuksen rakennusala. Tontin itäpuolella on rakennusala, jonka ehdottomasti käytettävä kerrosluku on II, jolloin rakennuksen kerrosalasta tulee vähintään 2/5 sijoittaa ylimpään kerrokseen. Tontin Simeonintien puoleiselle rajan osalle on osoitettu pensas- tai kuusiaita.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4). Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.

Nykytilanteessa tontin keskiosassa on 1930-luvulla valmistunut yksikerroksinen asuinrakennus.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (11.8.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistutusten aiheet olivat seuraavat:

Rakennusalan siirto

Rakennusten yksikerroksisuus

Kerrosalan nostaminen

Katunäkymät ja koordinaatisto

Tontinjako

Lisäksi kuulemisen yhteydessä muistutettiin mm. julkisivumateriaalista, lisäkerrosalan määrästä sekä rakennusten korkeudesta. Asemakaavasta ei poiketa näiltä osin. Päätöstekstissä käsitellään haettuihin poikkeamisiin liittyvät muistutukset.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (25.8.2020), että Tapanila on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, joka alueena edustaa 1900-luvun alkupuolen esikaupunkirakentamista radan varressa. Simeonintie 8 tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 1981. Tontti on merkitty kaavassa AO- eli enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi eikä rakennusta ole kaavassa suojeltu. Asemakaava on kuitenkin museon näkemyksen mukaan vanhentunut rakennussuojelun osalta. Kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 1999 julkaisemassa Vanha Tapanila, selvitys puutaloalueen rakennuskannasta ja rakennussuojelukohteet ei Simeonintie 8 rakennusta ole esitetty rakennussuojelukohteeksi. Nykynäkemyksen mukaan noin vuonna 1935 valmistunut rakennus on jo pelkästään ikänsä perusteella harvinainen ja siten arvokas kohde. Kaupunginmuseo katsoo, että rakennuksen purkuperusteista tulee olla selvitys. Olisi myös mahdollista säilyttää pieni asuinrakennus osana tonttia ja silti rakentaa tontille sitä täydentäen mm. lähemmäs katua ja samoin tontin takaosaan. Täydentävän rakentamisen osalta on olennaista ottaa huomioon Tapanilalle ominainen rakennustapa. Asuintalot ovat pääosin puutaloja, niissä on harja- tai mansardikatto ja 1½–2 kerrosta. Myös rakennusten mittakaava ja sijoittuminen tontille/katutilaan ovat olennaisia seikkoja arvioidessa täydennysrakentamisen paikkoja. Hakemuksessa onkin tehty tarkasteluja katunäkymän suhteen.

Kaupunginmuseo katsoo, että poikkeamislupahakemuksessa haettu kahden asunnon rakentaminen yksikerroksisena ei sovellu alueen perinteiseen rakentamistapaan eikä siten puolla hakemusta siltä osin. Se ei myöskään puolla tontin nykyisen päärakennuksen purkamista MRL:n 118§ perusteella: Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Sen sijaan tontin rakennusoikeutta voidaan maltillisesti korottaa.

Hakijan vastine

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että rakennusta ei ole suojelumerkitty kaavassa. Se on saanut viimeisimmän muotonsa n. vuonna 1934. Todennäköisimmin sitä on useaan otteeseen laajennettu aina kaksikamarisesta pikkumökistä nykyiseen ilmiasuunsa.

Rakennus on monikerroksisen rakentamisen lopputulos eikä edusta tyylillisesti mitään aikakautta. Se on sisätiloiltaan ja rakenteiltaan huonokuntoinen eikä mitenkään täytä tämän päivän terveellisyysvaatimuksia asumisen suhteen. Puhumattakaan sen muuttamisesta invalidikäyttöön turvalliseksi ja esteettömäksi. Vanhan kunnostaminen tätä varten olisi rakentamisen kustannuksiltaan kohtuuton. Rakentaminen korjaten vanhaa olisi myös suuri riski kosteusongelmien lisääntymiselle – niillä on talossa ja sen lähimaaperässä jo tällä hetkellä erittäin otollisen kasvuolosuhteet.

Vanha asuinrakennus sijaitsee liki keskellä nykyistä tonttia. Tontinkäytön järkevyys, käyttökelpoiset pihatilat maisemineen, asumismukavuus ja lähelle rakentamisessa seuraavat palomääräykset eivät vaivatta toteudu, jos vanha asuinrakennus pitää säilyttää uudisrakentamisen kanssa. Invalidimitoituksen tilavaatimukset ovat suuret myös piha-alueilla ja kulkuväylillä. Kaavan mukaiset tontin peittävyystavoitteet eivät toteudu ja käytännössä piha-alueiden ongelmaksi tulisivat pinta-ja hulevedet.

Tontilla oleva rakennus on rapattu. Tästä ajatus rapatusta pinnasta siirtyi myös asuinrakennuksiin. Lähikortteleissa ja lähistöllä 100 metrin säteellä on vähintään 10 rapattua taloa. Myöskään yksikerroksisuus ei ole vierasta vanhan Tapanilan rakennuksille. Esimerkiksi vastapäinen naapuri kadun toisella puolella, Simeonintie 5, on jyrkkäharjainen ja yksikerroksinen asuinrakennus.

Hankkeen kokonaissuunnittelu on alusta alkaen tehty hienovaraisesti Tapanilan ympäristöä, korttelirakennetta ja sen antamia linjoja noudattaen. Monipuolisesti tarkastellen ja hyvän arkkitehtuurisuunnittelun perustein.

Poikkeamisen hakeminen on käyttökelpoinen menettely silloin, kun asemakaava on vanha eikä sen päivitystä ole vielä tehty.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Alustavissa suunnitelmissa esitetty suunnitelma toteuttaa asemakaavan periaatteita, soveltuu alueen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Tehokkuusluvun nosto edistää yleiskaavan tavoitteita.

Asemakaavan keskeinen kaupunkikuvallinen periaate on kaksikerroksisen rakennuksen toteutuminen tien varteen. Alustavissa suunnitelmissa tontin takaosaan esitetään yksikerroksista rakentamista ja kadun varteen kaksikerroksista rakennusta, ja ratkaisu on asemakaavan tavoitteiden mukainen.

Suunniteltujen rakennusten mittakaava on alueelle sopiva, ja rakennukset eivät ole syvärunkoisia. Talojen välillä on sopivat etäisyydet. Alustavien suunnitelmien mukaisessa rakentamisessa Tapanilan alueelle ominainen rakeisuus säilyy.

Simeonintien varteen jää uskottava rakennusala kaksikerroksista rakennusta varten. Haettavan tonttitehokkuuden mukaan rakennusoikeudesta jää käyttämättä 82 k-m² ja autokatosrakennusoikeudesta jää käyttämättä 10 m². Jos tontille tehdään kolmas asunto, autokatosrakennusoikeutta tulee asemakaavan mukaisesti lisää 15 k-m².

Rakentaminen lähemmäs kadun puoleista tontin rajaa voidaan sallia. Tapanilan alueella katunäkymä muodostuu siten, että rakennukset ovat sijoittuneet vaihtelevin etäisyyksin katulinjaan. Kadun toiselle puolelle (Tontti 39212/5, Simeonintie 5) on asemakaavassa osoitettu rakennusala kaksikerroksiselle rakennukselle noin neljän metrin päähän katulinjasta. Simeonintie 5 rakennusalan ja alustavissa suunnitelmissa esitetyn rakennuksen välisen etäisyyden voidaan katsoa olevan riittävä (n. 12 metriä).

Autosuojat tulee sijoittaa tontin koillisosaan, jotta tarvittavat autopaikat ja -suojat reitteineen eivät heikentäisi ja pienentäisi oleskelupihojen alueita tontin eteläisillä hyvien ilmansuuntien puolilla.

Hulevesien hallinnassa sovelletaan Helsingin kaupungin hulevesiohjelman prioriteettijärjestelyjä. Ohjelman mukaan hulevedet käsitellään ja hyödynnetään ensisijaisesti syntypaikallaan. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä.

Tontilla ei ole tehty tontinjakoa, joten tonttia käsitellään yhtenä tonttina. Poikkeamispäätöksessä ei voida ennakoida tontinjakoa. Hakemuksessa esitetty tontinjako ratkaistaan erillisellä päätöksellä.

Tontilla sijaitsevaa rakennusta ei ole suojeltu. Asemakaavoituspalvelu katsoo, että sen arvo ei edellytä sen säilyttämistä tai sen suojeluun tähtäävän asemakaavan laatimista.

Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen sekä tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.