Vahingonkorvaus, autovaurio 16.7.2020, Von Daehnin katu 6-8

HEL 2020-008838
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 130
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Yksikön päällikkö

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Hakija on 17.7.2020 esittänyt kaupungille vielä yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo on vaurioitunut 16.7.2020 klo 15-19 välisenä aikana osoitteessa Von Daehnin katu, kun liikennemerkki on kaatunut auton päälle. Vaatimuksen mukaan liikennemerkin kaatumisen on aiheuttanut kolmas henkilö, joka on nojannut liikennemerkkiin. Hakija epäilee vaatimuksessaan, että liikennemerkki on jo aikaisemmin murtunut juuresta ja korjattu ainoastaan naulalla, jonka vuoksi liikennemerkki on kaatunut, kun siihen on vahinkopäivänä nojattu.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katualueella olevien liikennemerkkien kunnossapidon.

Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama. Liikennemerkin pystytysputken käyttöikä on noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, mutta se ei voi olla täysin hajoamaton ilkivallan ja vastaavien tekijöiden suhteen. Lähtökohtaisesti liikennemerkki ei kuitenkaan kaadu pelkästään siksi, että siihen nojataan.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on ollut kaatunut liikennemerkki. Liikennemerkin putkessa ei ole havaittu ruostetta tai muita selkeitä kulumisen merkkejä. Todennäköisesti liikennemerkki on jo ennen vahinkopäivää rikkoutunut kolaroinnin, ilkivallan tai muun ulkoisen syyn vuoksi, ja tämän vuoksi liikennemerkki on kaatunut normaalia herkemmin, kun siihen on vahinkopäivänä nojattu.

Liikennemerkkiin kiinnitetyn naulan tarkoitus ei ole pitää liikennemerkkiä pystyssä, vaan naulaa käytetään merkin jalassa kiilana, jotta se ei kääntyisi paikallaan. Naulaa ei ole siis kiinnitetty liikennemerkkiin rikkoutumisen vuoksi, vaan se kuuluu tavanomaisena osana liikennemerkin asentamiseen.

Kaatunut liikennemerkki ei yksin osoita kaupungin korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Koska liikennemerkissä ei ole ollut ruostetta tai kulumisen merkkejä, se on todennäköisesti rikkoutunut ilkivallan, kolaroinnin tai muun ulkoisen syyn vuoksi. Tapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton eikä liikennemerkin mahdollisesta korjaustarpeesta ole tullut kaupungille ilmoituksia ennen vahinkoa. Ensimmäinen ilmoitus katkenneesta merkistä on tullut kaupungille 17.7.2020. Merkki on korjattu välittömästi vahingon jälkeen. Näin ollen kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan.

Edellä esitetyin perustein vahinko ei ole aiheutunut kaupungin tuottamuksesta tai laiminlyönnistä, eikä kaupunki katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57

Päätös tullut nähtäväksi 25.08.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Katri Lindman, lakimiesharjoittelija, puhelin: 09 310 28693

katri.lindman@hel.fi

Päättäjä

Kaisu Tähtinen
vs. yksikön päällikkö