Päätös perusopetuksen poikkeusjärjestelyjen mahdollistamiseksi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tässä päätöksessä määrätään oppilaitosten tilojen turvallisesta käytöstä perusopetukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antaman suosituksen tarkoitus on tukea kouluja toteuttamaan koulunkäynti koronaepidemian aikana siten, että se on turvallista lapsille ja henkilökunnalle. Suositusta noudattamalla voidaan hallita tartuntariskiä eli vähentää tartuntoja ja rajata mahdollisissa altistustilanteissa altistuneiden joukko mahdollisimman pieneksi. Toimintaa suunniteltaessa on tärkeää sovittaa yhteen lapsen etu ja oikeudet ja tartuntatautien torjunnan periaatteet. Helsingissä tilojen turvallinen käyttö tarkoittaa muun muassa, että oppilaat opiskelisivat etäyhteyksiä hyödyntävän ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti, jossa osa luokista työskentelee kukin vuorollaan ja lyhytaikaisesti etäopetuksessa. Oppilaiden oikeus opetukseen turvataan myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Päätös koskee lähtökohtaisesti kaikkea Helsingissä annettavaa perusopetusta. Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät kuitenkaan koske esiopetuksen oppilaita, perusopetuksen 1 - 3 vuosiluokkien oppilaita, erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita eikä valmistavan opetuksen oppilaita. Näiden oppilaiden opetus järjestetään lähiopetuksena.

Perusopetus järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Mahdollinen siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin tapahtuu opetuksen järjestäjän päätöksellä. Kaupunginhallitus teki edelliset tätä asiaa koskevat päätökset 10.8.2020 § 411, 31.8.2020 § 495, 5.10.2020 § 627 ja 9.11.2020 § 760, 7.12.2020 § 855, 4.1.2021 § 2, 1.2.2021 § 85, 1.3.2021 § 142 ja 29.3.2021 § 226.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4.8.2020 antama suositus koskee silti myös varhaiskasvatusta ja esiopetusta ja niiden tilankäyttöä, mutta mahdollisuutta ja tarvetta etäyhteyksien hyödyntämisen ja läsnäolon yhdistelmämalliin ei toiminnan luonteen vuoksi ole.

Säädösperusta

Tartuntatautilain (1227/2016) 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Tartuntatautilain 9 §:n mukaan kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautilaissa tarkoitettu tartuntatautien vastustamistyö osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa (66/1972), terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja tartuntatautilaissa säädetään. Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tartuntatautilaissa tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta.

Tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin mukaan, kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Perusopetuslain (682/1998) 29 § mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Nyt tehtävällä päätöksellä tilojen turvallisesta käytöstä turvataan lasten oikeutta turvalliseen opetusympäristöön.

Perusopetuslain 20 a §:n 1 momentin mukaan, jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin enintään yhden kuukauden ajaksi kerrallaan, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Oppilaan oikeus opetukseen tulee turvata myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Ensimmäinen perusopetuslain muutos, jolla 20 a § lisättiin lakiin, tuli voimaan 1.8.2020 ja se oli voimassa määräaikaisesti vuoden 2020 loppuun. Vastaavan sisältöinen väliaikainen muutos (1191/2020), joka on voimassa 31.7.2021 saakka, tuli voimaan 1.1.2021. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa paikallinen päätöksenteko, jolla perusopetuksen järjestäminen voidaan hoitaa turvallisesti epidemian aikanakin.

Perusopetuslain 20 a §:n säätämiseen ensimmäisen kerran johtaneen hallituksen esityksen (HE 86/2020 vp) mukaan mikäli opetuksen järjestämisessä ei pystyttäisi noudattamaan tartuntatautiviranomaisen päätökseen sisältyvää ohjeistusta opetustilojen turvallisesta käyttämisestä tai opetustilat suljettaisiin osittain tai kokonaan tartuntatautilain 58 §:n nojalla, voitaisiin opetuksessa siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin (HE 86/2020 vp, s. 16-17). Kevätlukukaudella voimassa olevan perusopetuslain 20 a §:n säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 218/2020 vp) mukaan ehdotetun pykälän 1 momentti vastaa nykyisin voimassa olevaa. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että opetuksen järjestäjä voisi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos tartuntatautilain mukainen tartuntatautiviranomainen antaisi tartuntatautilain 58 §:n nojalla päätöksen opetukseen käytettävien tilojen sulkemisesta osittain tai kokonaan, tai jos opetuksessa ei voitaisi noudattaa päätökselle mahdollisesti asetettuja ehtoja. Edelleen hallituksen esityksen mukaan turvallisuuden arvioinnissa ja lähiopetuksen järjestämisenkäytännön suunnittelussa noudatettaisiin tartuntatautilain mukaisiinpäätöksiin mahdollisesti sisältyviä edellytyksiä opetukseen käytettävien tilojen käyttämisestä. Myös kevätlukukaudella voimassa olevaa pykälää koskevassa sivistysvaliokunnan mietinnössä (SiVM 16/2020 vp) todetaan, että poikkeuksellisia opetusjärjestelyjen soveltamisen edellytyksiä ei nyt ehdoteta muutettavaksi tältä osin. Muussa julkaistussa lainvalmisteluaineistossa ei ole esitetty tästä poikkeavia kantoja. Niinpä lain esitöistä saadaan tukea sille, että tällainen päätös voidaan tarvittaessa tehdä. Tartuntatautilain 58 § soveltuu siis edelleen sanamuodostaan huolimatta kokonaan tai osittain sulkemista koskevan päätöksen lisäksi myös päätöksiin, joilla annetaan velvoittavia ohjeita tai määräyksiä pykälän tarkoittamien tilojen käytöstä.

Edellytyksenä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymiselle on lisäksi se, että se on välttämätöntä. Mahdollinen siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin tehdään tästä päätöksestä erillisessä päätöksenteossa. Siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin edellyttää aina välttämättömyysharkintaa, joka tehdään lain esitöiden mukaan yhteistyössä kunnan epidemiologisen toiminnan kanssa.

Epidemiologinen arviointi

Suomen tilanne

Tartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 1 momentin 14 kohdan mukaan uuden SARS-CoV-2:n aiheuttama infektio on yleisvaarallinen tartuntatauti. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut SARS-CoV-2 -viruksen aiheuttaman Covid-19 -taudin pandemiaksi 11.3.2020. Maailman laajuisesti ilmaantuvuus on suurinta Amerikan mantereilla ja Euroopassa. Euroopassa ilmaantuvuus on tällä hetkellä suurinta Unkarissa, Puolassa, Kyproksella, Virossa ja Ruotsissa. Suomen lähialueilla on siis runsaasti tartuntoja.

Koronavirustartuntojen määrä on selkeästi vähentynyt eri puolilla maata. Vähäinen lisääntyminen on todettavissa kolmessa sairaanhoitopiirissä, lisäksi Ahvenanmaalla ja Länsi-Pohjassa tartunnat ovat selvästi vielä lisääntyneet. Rajoitustoimet ovat siis suurimmassa osassa maata purreet hyvin. Ilmaantuvuus on pienentynyt viimeisten 14 vrk:n aikana ollen nyt 83/100 000 asukasta aikaisemman korkean 171,8/100 000 asukasta jälkeen.

Koronapotilaiden perusterveydenhuollon osastohoidon tarve ja erikoissairaanhoidon tarve on vähentynyt ja kuten myös tehohoidon tarve. Varmistettuja tautitapauksia on 84 501 eli Suomen väestöstä 1,5 % on testatusti sairastanut koronan, sairastaneiden todellinen määrä on toki suurempi. Suomalaisista 24 % on saanut rokotteen ensimmäisen annoksen. Valtaosa kansalaisista on yhä altis tartunnalle.

Muuntuneen koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja on Suomessa todettu 4 200. Näistä Britannian virusmuunnoksen aiheuttamia on suurin osa. Etelä- Afrikan virusmuunnoksen osuus on nousussa ja Brasilian virusmuunnosta on edelleen todettu vain yksi tartunta.

Helsingin kaupungin alueen tilanne

Helsingissä on noin 28,7 % Suomen Covid-19 -tapauksista. Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologinen toiminta seuraa alueen epidemiatilannetta jatkuvasti. Seurannassa on havaittu, että Helsingin kaupungin eri kanavia pitkin tulevien oireperusteisten yhteydenottojen määrä on hieman vähentynyt, kuten myös tehtyjen koronatestien lukumäärä. Covid-19-tapausten määrä on selvästi vähentynyt. Viimeisten kahden viikon aikana ilmaantuvuus on ollut 141/100 000 asukasta. Erilaisten joukkoaltistustilanteiden (yli 10 altistunutta) lukumäärä on vähentynyt. Joukkoaltistumisia on todettu päiväkodeissa ja kouluissa.

Muuntovirusten suhteellinen osuus on nousussa, yli 60 % uusista tapauksista on varianttiepäilyjä. Varmistettuja Brittivarianttitapauksia on edelleen valtaosa, mutta Etelä- Afrikan variantti on leviämässä.

Erikoissairaalahoidon tarve on vähentynyt. Koronavirustestien näytteenottoon pääsyssä ja analytiikassa ei ole viiveitä. Koronaepidemia on pääkaupunkiseudulla edelleen leviämisvaiheessa. Ravintoloiden sulkemisen ja muiden tiukentuneiden rajaustoimien vaikutuksesta tapausten määrä on kuitenkin selvästi vähentynyt.

Rokotukset jatkuvat Helsingissä. Yli 70- vuotiaista ensimmäisen rokotuksen on saanut yli 85 %. Ikäluokasta 65- 69- vuotiaat on nyt rokotettu 64 % ja kattavuus on nopeasti nousussa. Sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvien yli 16- vuotiaiden rokotukset jatkuvat.

Helsingin alueen koulujen tilanne

Helsingissä on 54 660 peruskoululaista ja 15 000 lukiolaista.

Ympäröivä epideeminen tilanne heijastelee kouluihin. Tapausmäärien voimakkaasti noustessa esiintyy tapauksia runsaammin myös kouluikäisissä. Koulu ei kuitenkaan ole epidemiaa pyörittävä ympäristö, kouluikäisten tartuntalähde on useimmiten kotiympäristö tai ystäväpiiri.

Toisen asteen oppilaat ovat olleet etäopetuksessa 3.12.2020 alkaen. Etäopetus ei vähentänyt ikäluokan tartuntojen määrää muiden ikäluokkien määriin suhteutettuna. Tartuntoja tapahtuu perhe- ja ystäväpiirissä. Lukiolaisten palaaminen hybridimallin mukaisesti lähiopetukseen viikolla 15 ei ole toistaiseksi vaikuttanut tartuntojen määrään.

Helsingin kaupungin alueella on syksyn aikana todetuissa koulualtistustapahtumissa altistunut ala-asteella ja yläasteella yhteensä 6 566 lasta ja 827 aikuista. Tartuttavuusaikana koulussa olleita oli 319 oppilasta ja 87 aikuista. Todettuja jatkotartuntoja oli 75 eli hyvin vähän. Useissa tartuntaketjuissa kyseessä oli lapset, joilla on kaverikontakti koulussa tai sen lisäksi myös vapaa-ajan kontakti sairastuneeseen.

Ala-asteella on helmikuun viimeisinä viikkoina ja maaliskuussa havaittu useita tartuntaryppäitä. Luokassa on havaittu useampi tapaus yhtäaikaisesti. Useimmiten koululainen on saanut tartuntansa kotoa. Koululaisten ja työntekijöiden jatkotartuntoja on vuoden 2021 alusta viikon 15 loppuun mennessä todettu 258, joista 148 maaliskuussa tartuntahuipun aikana. Jatkotartuntojen yhteydessä on todettu tilanteita, joissa varotoimet eivät ole täysin toteutuneet. Jatkotartuntojen määrä on koululaisten määrään suhteutettuna edelleen vähäinen ja tartunnat on saatu rajoittumaan kahden viikon aikana. Myös karanteeniin asetettujen aikaisempaa tehokkaampi testaaminen on tuonut esiin oireettomia jatkotartunnan saaneita. Laajojen, koko yhteiskuntaa koskevien, rajoitustoimien tultua käyttöön on tapausten esiintyminen kouluissa ja myös jatkotartunnat kouluissa vähentyneet.

Yläasteella jatkotartuntoja on todettu yhteensä 35 vuoden alusta alkaen viikon 15 loppuun mennessä. Yläasteen tilanne on ollut rauhallinen jo ennen viikkoa 10, jonka alusta yläkoululaiset siirrettiin etäopetukseen. Etäopetukseen siirtyminen ei näyttäydy epidemiologisesti perusteltuna.

Yläasteella ja henkilöstön osalta on otettu käyttöön maskisuositus jo syyslukukauden aikana. Tämä saattaa olla yhtenä syynä siihen, että jatkotartuntojen määrä on pysynyt yläkouluissa pienenä. Tuoreimpana suosituksena on kuudesluokkalaisten maskin käyttö. Altistuneiden määrään maskisuositus on vaikuttanut siten, että koko luokan karanteeneista on pääsääntöisesti voitu luopua. Alle 12-vuotiaiden maskin käyttöä ei voida pitää epidemiologisesti perusteltuna.

Muuntoviruksen on todettu tarttuvan tavanomaista virusta herkemmin. Tämän vuoksi alkuvuonna tilanteissa, joissa epäiltiin muuntoviruksen aiheuttamaa tartuntaa koulussa tartuttavuusaikaan olleella koululaisella, asetettiin laajoja, koko luokan käsittäviä karanteeneja. Laajoja karanteeneja asetetaan nyt silloin, kun ryhmässä todetaan 2 tai useampi tapausta riippumatta siitä onko kyseessä muuntovirus tai villi virus. Kaikki karanteeniin asetetut ohjataan edelleen testiin. Tämän seurauksena todetaan oireettomien lasten tartuntoja, mikä on vaikuttanut myös todettujen jatkotartuntojen määrään.

Suositeltavat toimenpiteet epidemian rajaamiseksi kouluissa

Turvavälien pitäminen, käsihygienian tehostaminen, maskin käyttö kouluissa työskentelevillä aikuisilla, kuudesluokkalaisilla ja yläasteella sekä kohdennetut rajoitustoimenpiteet ovat olleet hyviä keinoja tapausmäärien pitämisessä maltillisina. Tilanteet, joissa oleskellaan pitkiä aikoja sisätiloissa ilman että turvavälejä voidaan ylläpitää, ovat omiaan lisäämään altistus- ja tartuntatapauksia. Tartuntatilanteen jatkuessa on edelleen syytä välttää näitä opetustilanteita ja tyytyä sellaiseen lähiopetukseen, jossa etäisyyksiä voidaan ylläpitää ja muitakin hygieniavarotoimia toteuttaa. Muuntovirusten leviämien lisää kaikkien mainittujen varotoimien toteuttamisen tärkeyttä.

Erittäin tärkeää on, että kaikki kouluissa työskentelevät aikuiset noudattavat turvavälejä, käsihygieniaa ja käyttävät maskeja myös aikuisten välisissä kontakteissa, jäävät pois työstä ja hakeutuvat koronavirustestiin lievästikin oireisena.

Peruskoulun opetus on järjestetty pääosin lähiopetuksessa. Opetusta on pyritty järjestämään luokkahuoneiden ja koulutilojen ulkopuolella. Ruokailutilanteita on porrastettu ja käsihygieniaa on tehostettu, turvavälejä on pyritty pitämään. Yläasteella ja kuudennella luokalla on otettu käyttöön maskisuositus. Nämä keinot ovat olleet tärkeitä jatkotartuntojen määrän rajoittamisessa. Kaikki kouluikäiset tulee ohjata lievissäkin oireissa koronavirustestiin ja heidän tulee jäädä välittömästi pois koulusta.

Mikäli tapausmäärät kasvavat nykyisestä merkittävästi, voi pääsääntöisesti sisätiloissa annettava lähiopetus muodostaa riskin Covid-19 -tapausten leviämiselle, mikäli toimenpiteitä riittävän ilmanvaihdon, turvavälien, suosituksen mukaisen maskin käytön ja käsihygienian toteutumiseksi ei suoriteta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4.8.2020 antaman suosituksen tarkoituksena on tukea kouluja ja varhaiskasvatuksen toimintayksiköitä toteuttamaan koulunkäynti tai varhaiskasvatus lapsille ja henkilökunnalle koronaepidemian aikana siten, että se on turvallista lapsille ja henkilökunnalle.

Epidemiologisen toiminnan näkemyksen mukaan suosituksen mukaiset toimenpiteet ovat Helsingin kaupungin alueella vallitsevan epidemiatilanteen vuoksi välttämättömiä. Ala- ja yläasteikäisten tartunnoista valtaosa tulee samassa taloudessa asuvien ja vapaa-ajan kontaktien kautta, jolloin jatkotartunnat päiväkodeissa ja kouluissa edustavat edelleen pientä osaa lasten tartunnoista.

Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö Helsingissä

Kaupunginhallituksen tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin mukainen päätös on edellytys sille, että opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa päättää perusopetuslain 20 a §:n 1 momentin nojalla poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirryttäessä lähiopetusta kuitenkin aina annetaan 1-3 -luokkalaisille, erityisen tuen ja valmistavan opetuksen oppilaille sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille. Oppilaiden yhdenvertaisuus huomioon ottaen opetus järjestetään niin, että oppilas saa pääsääntöisesti lähiopetusta, ja etäyhteyksiä hyödyntävät opetusjaksot ovat mahdollisimman lyhyitä.

Mikäli poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin joudutaan opetuksen järjestäjän päätöksellä siirtymään, mahdollistaa nyt tehtävä päätös Helsingin kaupungille opetuksen järjestäjänä sen, että opiskelu voidaan tehdyn suunnittelun perusteella järjestää siten, että vuosiluokkien 4-10 oppilaat opiskelevat etäyhteyksiä hyödyntävän ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti. Vuosiluokkien 4-6 ja 7-10 opetus järjestettäisiin pääsääntöisesti kolmen viikon jaksoissa siten, että 1 tai 2 vuosiluokkaa on viikon etäopetuksessa ja kaksi viikkoa lähiopetuksessa. Mikäli koulun tilat mahdollistavat, niin opetus järjestetään 4-5 -luokkalaisille lähiopetuksena. Rehtori ja koulun johto suunnittelevat oppilaiden lukujärjestyksen siten, että taito- ja taideaineiden opetus tapahtuu pääsääntöisesti lähiopetusjaksoilla.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisessä opetuksen järjestäminen etäyhteyksiä hyödyntäen suunnitellaan koulu- ja toimipistekohtaisesti. Suunnittelussa otetaan huomioon miten suosituksen mukaisia toimenpiteitä voidaan noudattaa ja mistä syystä poikkeukselliset opetusjärjestelyt toteutetaan edellä mainittuja pääperiaatteita noudattamalla järjestelyt koulukohtaisesti räätälöiden. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen osalta laaditaan koulukohtaiset taulukot, joista ilmenee luokat, jotka ovat kunakin viikon jaksona etäopetuksessa. Alustavien tarkastelujen perusteella 88 suomenkielisestä koulusta 7 erityiskoulua ja 21 koulua olisi kokonaan lähiopetuksessa ja 14 ruotsinkielisestä koulusta yksi on kokonaan lähiopetuksessa. Muissa kouluissa opiskeltaisiin yhdistelmämallin mukaisesti. Päätös poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä on voimassa enintään kuukauden ajan, mutta poikkeusjärjestelyjen tarpeellisuutta tarkastellaan jatkuvasti.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala päättää mahdollisesta poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä yhteistyössä epidemiologisen toiminnan kanssa.

Tartuntatautilain 58 §:n 3 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitetut päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole. Kaupunginhallitus seuraa tilannetta ja tarvittaessa muuttaa päätöstä tai kumoaa päätöksen, jos osoittautuu, että tartunnan vaaraa ei enää ole.

Yksityisille sopimuskouluille ja valtion kouluille on varattu hallintolain 34 §:n mukainen mahdollisuus lausua mielipiteensä koskien valmistelussa olevaa Helsingin kaupunginhallituksen tartuntatautilain 58 §:n mukaista päätöstä oppilaitosten tilojen käyttämisestä ja siihen liittyvästä perusopetuksen poikkeusjärjestelyiden mahdollistamisesta edellistä päätöstä valmisteltaessa. Kuulemiskirjeet on lähetettiin 11.9.2020 ja määräaikaan 18.9.2020 mennessä saatiin saatu yksi vastaus. Tässä vastauksessa todetaan, että kaupunginhallituksen päätös on tarpeellinen tai tarkemmin ottaen välttämätön turvallisen opetuksen järjestämiseksi tartuntatautialtistuksen tai -karanteenin kohdistuessa koulun henkilöstöön tai oppilaisiin.

Helsingissä kaupunginhallitus toimii hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 8b kohdan mukaan tartuntatautien torjunnasta vastaavana toimielimenä. Kaupunginhallituksen tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin mukainen päätös on edellytys sille, että opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa päättää perusopetuslain 20 a §:n 1 momentin nojalla poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä. Jotta mahdollinen päätös poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä voitaisiin perustaa aina uusimpaan tilannetietoon, joudutaan päätös todennäköisesti tekemään kiireellisellä aikataululla. Päätöksenteon mahdollinen viivästyminen saattaisi aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, minkä vuoksi viivytyksettömän käsittelyn takaamiseksi on tarkoituksenmukaista siirtää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtämisestä päättäminen opetuksen järjestäjälle. Myös Espoon ja Vantaan kaupunginhallituksissa on tehty vastaavat päätökset.

Kaupunginhallitus päätti edellisen kerran poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen mahdollistamisesta 10.8.2020 § 411 ajalle 10.8-10.9.2020, 31.8.2020 § 495 ajalle 11.9.−10.10.2020, 5.10.2020 § 627 ajalle 11.10.-10.11.2020, 9.11.2020 § 760 ajalle 11.11.-10.12.2020, 7.12.2020 § 855 ajalle 11.12-31.12.2020, 4.1.2021 § 2 ajalle 7.1.-6.2.2021, 1.2.2021 § 85 ajalle 7.2.- 6.3.2021, 1.3.2021 § 142 ajalle 7.3. - 6.4.2021 ja 29.3.2021 § 226 ajalle 7.4-6.5.2021.

Päätös on valmisteltu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, sosiaali- ja terveystoimialan ja kaupunginkanslian yhteistyönä.

Tämä päätös pannaan täytäntöön heti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta tartuntatautilain 91 §:n 1 momentin nojalla.

Kaupunginhallitus 29.03.2021 § 226

Päätös

01.03.2021 Ehdotuksen mukaan

01.02.2021 Ehdotuksen mukaan

04.01.2021 Ehdotuksen mukaan

07.12.2020 Ehdotuksen mukaan

09.11.2020 Ehdotuksen mukaan

05.10.2020 Ehdotuksen mukaan äänestyksin

31.08.2020 Ehdotuksen mukaan äänestyksin

10.08.2020 Ehdotuksen mukaan äänestyksin

Esittelijä

Lisätiedot

Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36256

Päätös tullut nähtäväksi 10.05.2021

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 336 §.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 336 §.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite).

Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.