Vahingonkorvaus, autovaurio 16.5.2020, Laulukuja 6, Kaarela, Kannelmäki

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 19.11.2020 § 167 tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 19.11.2020 § 167 päätöksellään hylännyt 16.5.2020 noin kello 14.00 osoitteessa Laulukuja 6 tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 16.5.2020 noin kello 14.00 tapahtuneeseen autovaurioon liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Oikaisuvaatimuksessa on kerrottu, että hakija haluaa päätöksen oikaistavaksi, koska asiaa ei ole hakijan näkemyksen mukaan tutkittu tai sitä on tulkittu väärin. Hakija on kertonut hakeneensa korvausta öljypohjan rikkoontumisesta eikä rengasvauriosta. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi esitetty, että öljypohjan rikkoutuminen ei ole johtunut pelkästään hidastekorotuksesta vaan siitä, että routamonttu on ollut niin lähellä hidastetta. Kun auto on tullut hidasteen päältä pois, on etupyörä pudonnut routamonttuun ja auton keula painunut niin alas, että öljypohja on vaurioitunut. Hakija on kertonut haluavansa päätöksen oikaisua siten, että ajoneuvon korjauslasku hyväksytään.

Perustelut

Lautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Vahinkotapahtuma ei yksistään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.

Yksikön päällikön päätöksen perusteluissa on kerrottu, että hakijan auton rengas on vaurioitunut ajettaessa suojatiekorokkeen jälkeen olleeseen kuoppaan. Hakijan vahingonkorvausvaatimuksesta käy ilmi, että hakija on ilmoittanut auton öljypohjan vaurioituneeksi, eikä renkaan. Päätöksessä on siten kerrottu virheellisesti, että hakijan ajoneuvon rengas on vaurioitunut. Vahingonkorvauksesta tehtyä päätöstä oikaistaan edellä mainitun virheen osalta. Koska vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää kaupungin tuottamusta kadun kunnossapidossa, ei korvausvastuun arvioinnissa ole ollut merkitystä sillä, mikä osa tai kohta hakijan ajoneuvossa on vaurioitunut. Asialla ei siten ole ollut vaikutusta päätöksen lopputulokseen. Yksikön päällikön päätös on muilta osin perustunut hakijan esittämiin asiakirjoihin sekä asiassa saatuihin selvityksiin.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kyseessä olevaa katualuetta kunnossapidetään II-hoitoluokan mukaisesti.

Yksikön päällikön päätökseen saadun kunnossapidon selvityksen mukaan katualueella on suoritettu tarkastusajoja kunnossapidon toimesta viikoittain, eikä niiden yhteydessä ole havaittu asfalttivauriota kyseessä olevassa kohdassa ennen vahinkotapahtumaa. Vaurio ei ole ollut myöskään havaittavissa 5.5.2020 tehdyssä tarkastuksessa. Vaurio on korjattu 2.6.2020 siitä 1.6.2020 tehdyn ilmoituksen perusteella. Selvityksessä on myös todettu, ettei kuoppa ole ollut syvä.

Ilmatieteen laitoksen, Helsingin Kumpulan mittausaseman, säähavaintotietojen mukaan ennen vahinkotapahtumaa, ajalla 11.5.-16.5.2020, on ilman lämpötila vaihdellut -0.3˚C ja 14.5˚C välillä. Tällä ajanjaksolla on esiintynyt vähäistä ja runsasta vesisadetta sekä räntäsadetta, ja sademääräksi on mitattu yhteensä 30.8 mm. Vahinkopäivää edeltävänä yönä, 15.5.2020, on ilman lämpötila ollut alimmillaan 0.2˚C. Vahinkopäivän, 16.5.2020, sademäärä on ollut vahinkohetkeen kello 14 mennessä 8.1 mm, ja ilman lämpötila on ollut vahinkohetkellä 5.4˚C.

Kuoppien syntyminen erityisen runsasmääräisenä keväällä märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0˚C molemmin puolin, sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Kuoppa alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajoura tai asfaltin saumakohta. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostuminen tiettyyn paikkaan ei ole yleensä ennakoitavissa, ainoastaan ennakoitavaa on, että niitä syntyy tietyissä olosuhteissa ja usein kohtaan, jossa on vesilätäkkö. Kaikkiin ajourassa oleviin lätäkköihin ei kuitenkaan muodostu kuoppia ja toisaalta, lätäköitä on niin runsaasti ajoradoilla samaan aikaan, ettei niiden kaikkien tarkastamiseen ole realistisia mahdollisuuksia.

Edellä esitetyin perustein lautakunta katsoo, ettei vahinko ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä kadun kunnossapidossa. Kaupunki on tarkkaillut kadun kuntoa säännöllisesti sekä korjannut vauriokohdan kohtuullisessa ajassa tiedon siitä saatuaan. Kaupungille ei ole myöskään saapunut muita ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia liittyen kyseessä olevaan kadun kohtaan. Asfalttivaurio on syntynyt ajankohtana, jolloin katu reikiintyy nopeasti. Sääolosuhteista johtuen suurikin kuoppa voi syntyä katuun jopa muutamassa tunnissa. Asfalttivaurion syntyminen kyseiseen kohtaan on ollut ennalta arvaamaton kaupungin kannalta, eikä kaupunki ole korvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta.

Tieliikennelain mukaan ajoneuvon kuljettajan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä.

Vahinko on tapahtunut päivällä valoisaan aikaan suojatiekorokkeen yli ajettaessa. Kadun nopeusrajoitus on ollut 40 km tunnissa. Korotetusta suojatiestä on varoitettu liikennemerkillä. Ajoneuvojen ominaisuudet vaihtelevat, ja ajonopeus on suojatiekorokkeiden, töyssyjen ja kadun muiden epätasaisuuksien kohdalla valittava kunkin ajoneuvon ominaisuuksien mukaan.

Asiassa on jäänyt näyttämättä syy-yhteys kaupungin kunnossapitotoimien sekä hakijan ajoneuvolle aiheutuneen vahingon välillä.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1-4 §, 14 §

Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 5 §, 23 §, 32 §

Tieliikenneasetus (5.3.1982/182) 12 §