Ohjekirje, Kotihoidon pysäköintitunnuksen ehtojen hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta esittää (3.11.2020 § 645) kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntämisehtojen hyväksymistä.

Uusi tieliikennelaki

Säätäessään uutta tieliikennelakia (729/2018) eduskunta edellytti, että valtioneuvosto valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa yhtenäisen ratkaisun kotihoidon ja vastaavien kotiin tarjottavien palvelujen työntekijöiden pysäköinnin helpottamiseksi.

Uuteen tieliikennelakiin on lisätty 190 a § kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntämisestä (360/2020). Kotihoidon työntekijöiden pysäköintiä helpottavat säännökset tulivat voimaan 1.6.2020.

Nykytila

Helsingissä sosiaali- ja terveystoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa tuotetaan kotihoitoa ikäihmisille, pitkäaikaissairaille ja toipilaille. Kotihoidon toiminta on järjestetty kahdeksaksi kotihoitoyksiköksi. Lisäksi kotisairaanhoidon palvelua antaa kuntouttava arviointiyksikkö, jonka asiakkaat ovat sairaalasta kotiutuvia ja kotihoidon tarpeessa olevia potilaita. Lapsiperheiden kotipalvelua tuottaa perhe- ja sosiaalipalvelujen lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveysyksikön neuvola sekä perhetyön yhteydessä toimiva lapsiperheiden kotipalvelun yksikkö. Kotisairaala on osa Helsingin sairaalan toimintaa.

Kotihoito tekee kotikäyntejä jalan, polkupyörällä, sähköpyörällä, julkisen liikenteen välineillä ja autolla. Sosiaali- ja terveystoimialan käytössä olevat noin 200 autoa on vuokrattu Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitokselta. Lisäksi oman auton käyttöoikeus työtehtävissä on myönnetty noin 350:lle kotihoidossa työskentelevälle henkilölle. Kotihoidon kotikäyntejä tekevän henkilöstön määrä oli noin 2 000 vuonna 2019. Kotihoidon asiakkaita Helsingissä on tällä hetkellä noin 7 500 kuukaudessa. Karkean arvion mukaan kotihoidossa tehdään vuodessa noin kolme miljoonaa asiakaskäyntiä, joista noin puolet autolla.

Ostopalveluja hankitaan lähes sadalta yritykseltä. Ostopalveluissa työskentelevien määrää on vaikea arvioida, koska alalla työskennellään paljon osa-aikaisesti. Sosiaali- ja terveystoimialan mukaan ostopalvelujen osuus kotihoidon palveluista on noin 7 prosenttia.

Palvelukeskus Helsinki tuottaa omana työnä kotihoidon tukena hyvinvointipalveluja noin 4 500:lle asiakkaalle. Palvelukeskus vastaa mm. turvapuhelinpalvelusta (24/7).

Vammaistyössä järjestetään kehitysvammalain ja vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tuotetaan mm. asumis- ja perhehoitopalveluja sekä sosiaalityön palveluja. Kehitysvammahuollon piirissä on yhteensä noin 2 500 asiakasta ja vammaispalvelulain henkilökohtaisen avun piirissä noin 2 800 asiakasta. Sosiaalityön kotikäynneissä suositaan julkisia liikennevälineitä ja asiakastyötä tekevillä työntekijöillä on asiointilippu. Oman auton käyttöoikeus on vain yksittäisillä työntekijöillä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) tuottaa asiakkaan kotiin laboratoriopalveluja ja lasten kotisairaalan palveluja. HUSLABin liikkuvalla näytteenotolla on Helsingin alueella käytössä noin 15 autoa, joilla tehdään arviolta 7 000 asiakaskäyntiä vuodessa. Lasten kotisairaalalla on käytössään muutama auto, joilla tehdään vastaavasti 3 000-4 000 asiakaskäyntiä vuodessa.

Kokemukset pysäköintipaikkatilanteesta vaihtelevat. Erityisesti kantakaupungin alueella pysäköinti on hankalaa pääsääntöisesti kaikkina vuorokauden aikoina, koska ongelmana on pysäköintipaikkojen riittämättömyys. Monilla esikaupunkialueilla pysäköintijärjestelmä perustuu siihen, että kiinteistöt hoitavat itse pysäköintipaikkavelvoitteensa. Esikaupunkialueiden kadut kuuluvat usein pysäköintikieltoalueeseen, jossa aikarajoitettu vieras- ja asiointipysäköinti on sallittu vain erikseen merkityillä paikoilla. Kotiin tuotavien palvelujen tarve lisääntyy väestön ikääntyessä ja myös pysäköintiongelmien odotetaan lisääntyvän.

Pysäköintitunnuksen ehdot ja käyttö

Kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntämisen tavoitteena on helpottaa ja tehostaa asiakkaan kotiin tuotavia tieliikennelain 190 a §:ssä mainittuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarjoamalla työntekijöille parempia pysäköintimahdollisuuksia kadulla tai muulla kunnan hallinnoimalla alueella estämättä muiden kadunkäyttäjien toimintaa.

Tieliikennelain 190 a §:ssä tarkoitetun kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntää Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala sosiaali- ja terveystoimialan tai HUSin hakemuksesta sellaisten asiakkaan kotiin tuotavien palvelujen tuottamiseen, jotka ovat kunnan järjestämisvastuun piirissä:

• sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 §:ssä tarkoitettu kotipalvelun, 20 §:ssä tarkoitettu kotihoidon ja 21 §:ssä tarkoitettu asumispalvelun tehtävä;
• terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 §:ssä tarkoitettu kotisairaanhoidon tehtävä;
• vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987) tarkoitettu tehtävä;
• kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettu tehtävä.

Tunnus voidaan myöntää sekä julkisille että yksityisille toimijoille. Tunnuksen myöntäminen yksityiselle toimijalle edellyttää, että se toimii kunnan kilpailutettuna tai palvelusetelipalveluntuottajana.

Tunnus myönnetään kunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottamiseen. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalla ja HUSilla on tieto palveluksessaan olevista työntekijöistä sekä niistä yrityksistä ja yhdistyksistä, jotka tuottavat asiakkaan kotiin tarjottavia palveluja. Tämän johdosta kaikki tunnukset myönnetään toimialan ja HUSin hakemuksesta, jolloin varmistetaan, että lupaa haetaan laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamiseen. Samalla on varmistettu, että palveluntuottajat ovat huolehtineet yhteiskunnallisista velvoitteistaan.

Tunnus on ajoneuvokohtainen ja se myönnetään digitaalisena enintään kahdeksi vuodeksi koko kaupungin alueelle. Tunnukseen ei siis voi liittää talouden kakkosautoa tai puolison autoa, vaikka näitä joutuisikin poikkeustilanteissa käyttämään kotihoidon tehtävien suorittamiseen. Yrityksen, yhdistyksen ja julkisyhteisön on ilmoitettava tunnuksenhaltija, jonka on oltava hakijan palveluksessa oleva luonnollinen henkilö. Tunnusten enimmäismäärää ei ole ensivaiheessa haluttu rajoittaa, mutta yksityisellä tunnuksenhaltijalla ei voi olla useita tunnuksia.

Kotihoidon pysäköintitunnuksella työntekijä saa pysäköidä liikennemerkillä osoitetusta rajoituksesta huolimatta maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta sekä alueelle, jossa pysäköinti on liikennemerkein kielletty. Tunnuksella on mahdollista pysäköidä rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueella, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. Pysäköintitunnus mahdollistaa pysäköinnin pihakadulla muuallakin kuin merkityllä pysäköintipaikalla. Samoin ”Huoltoajo sallittu” –lisäkilven vaikutusalueella on mahdollista ajaa ja pysäköidä kotihoidon pysäköintitunnuksella. Tunnus oikeuttaa pysäköimään katualueella tai muulla kunnan hallinnoimalla alueella, mutta ei yksityisten kiinteistöjen pihoilla. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella ja kotihoidon tunnuksella saa pysäköidä samoin ehdoin.

Väärinkäytön vähentämiseksi tunnuksen haltijan on pyydettäessä osoitettava pysäköinninvalvonnalle tai poliisille, että tunnusta on käytetty tieliikennelaissa tarkoitettujen tehtävien hoitoon. Tällä varmistetaan, että lain alkuperäinen tarkoitus toteutuisi mahdollisimman hyvin.

Kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntämisestä peritään kertamaksu. Maksulla katetaan lupajärjestelmän perustamis-, kehittämis- ja ylläpitokustannuksia. Yhdenvertaisuuden vuoksi maksu peritään kaikilta ja se on sama kaikille. Kertamaksun suuruus on 100 euroa (alv. 0 %) kahden vuoden ajalta eikä kertamaksusta suoriteta palautuksia, vaikka tunnuksen käytön edellytykset päättyisivät kesken maksukauden.

Vaikutukset

Kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntäminen parantaa merkittävästi kotihoidon ja eräiden kotiin tarjottavien palvelujen pysäköintimahdollisuuksia kadulla. Kotihoidon työntekijöille jää enemmän aikaa varsinaiseen työhönsä. Myös autojen lisähankinnan tarve vähenee, kun esimerkiksi liikkuvan näytteenoton yhden yksikön näytteenottomäärä kasvaa.

Kotihoidon pysäköintitunnuksia on arvioitu hankittavan julkisille toimijoille noin 600 kappaletta. Yksityisten toimijoiden tunnusmäärästä ei ole tarkkaa arviota, mutta sen oletetaan olevan vähäisempi.

Kotihoidon pysäköintitunnuksella tehtävien pysäköintitapahtumien määrää on vaikea arvioida, koska käyntimäärät asiakkaiden luona vaihtelevat suuresti. Karkean arvion mukaan kotihoidon käyntejä tehdään vuodessa noin kolme miljoonaa kappaletta. Noin puolet käynneistä tehdään autoilla. Lisäksi tulevat tukipalvelujen kotikäynnit, joiden määrästä ei ole arviota. Muiden toimijoiden pysäköintitapahtumien määrät ovat pieniä. Pysäköintitunnuksen käyttömahdollisuus lisää vähäisessä määrin auton käytön houkuttelevuutta työtehtävissä. Kotihoidon pysäköintitunnuksella pysäköinti tapahtuu samassa tilassa, jota jakelu- ja saattoliikenne käyttävät.

Sosiaali- ja terveystoimialalle pysäköinti aiheuttaa nykyisin noin 80 000 euron kustannukset vuodessa. Toimialan omassa käytössä oleville autoille (leasing ja oman auton käyttöoikeus) kahdeksi vuodeksi myönnettävien tunnusten kustannusvaikutus on noin 60 000 euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimialalle aiheutuu vähäisiä kustannuksia tunnuksen hakuprosessista.

Useimmat kadun varren pysäköintikieltomerkit on asennettu liikenteellisin perustein. Näitä ovat mm. näkemäolosuhteiden parantaminen jalankululle ja pyöräilylle suotuisammaksi, turvalliset kohtaamismahdollisuudet ajoneuvoliikenteelle, joukkoliikenteen ja pelastuslaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen sekä saatto- ja jakeluliikenteen mahdollistaminen. Tieliikennelain pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat säännöt lähtevät siitä, että ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä. Pysäköintitunnus ei anna oikeutta poiketa tästä. Tämän hahmottaminen vilkkaassa liikenneympäristössä on toisinaan haastavaa ja saattaa vaarantaa turvallisuutta tai haitata muuta liikennettä.

Pysäköinti- ja pysäyttämiskieltojen asettamisperiaatteisiin saattaa tulla tarvetta tehdä täsmennyksiä erityisesti silloin, jos kotihoidon pysäköintitunnuksen käytöstä aiheutuu ongelmia.

Pysäköintitunnusten käytön vaikutuksia seurataan kahden vuoden ajan palvelun tuottajien näkökulmasta ja liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta. Kokemukset ja toimenpiteet esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle.

Kotihoidon pysäköintitunnuksen haltijoille annetaan ohjeet ja järjestetään tarvittava koulutus.

Pysäköintitunnusten verkkokauppaa kehitetään ja kotihoidon pysäköintitunnus otetaan mukaan tuotekokonaisuuteen.

Pysäköintitunnus on otettavissa käyttöön viimeistään kolme kuukautta kaupunginhallituksen päätöksenteon jälkeen alkuvuodesta 2021 ja pysäköinninvalvonnan järjestelmien aikataulusta riippuen.

Päätösehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan esityksen mukainen. Asia on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen, kaupunkiympäristön toimialan pysäköinninvalvonnan ja pysäköintipalvelujen sekä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston kesken.

Kaupunginhallitus 23.11.2020 § 826

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

Kaupunkiympäristölautakunta 03.11.2020 § 645

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Jouni Korhonen, johtava liikenneasiantuntija, puhelin: 310 37080

Päätös tullut nähtäväksi 04.12.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.