Palveluseteli, lääkäritarkastusten järjestäminen palvelusetelillä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä äitiys- ja lastenneuvolassa

A Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että palveluseteli on 1.11.2020 alkaen yksi palvelujen järjestämistapa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolan lääkäripalveluissa.

B Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa seuraavat palvelusetelin arvonlisäverottomat arvot 1.11.2020 alkaen:

Palvelusetelien yleiset vaatimukset ja niihin sisältyvät tehtävät ja tutkimukset on eritelty tarkemmin liitteessä 1.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että asiakasmaksua ei peritä palvelusetelin yhteydessä ja palveluntuottajan on hinnoiteltava palvelunsa siten, että palvelusetelin arvo kattaa koko palvelusetelillä saatavan palvelun hinnan. Palveluntuottaja ei voi periä eikä laskuttaa kunnalta tai asiakkaalta muita kustannuksia.

Terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen on kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastusten hankkiminen sosiaali- ja terveystoimialalla

Äitiysneuvolan, lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastukset ovat kunnan lakisääteisiä velvoitteita. Palvelu tulee tarjota asiakkaalle hänen tilanteensa edellyttämänä ajankohtana (kuten raskauden kesto, lapsen ikä tai luokka-aste). Neuvola- ja koululääkäripalvelut ovat luonteeltaan seulovia ja ennaltaehkäiseviä, ja toiminnalla pyritään havaitsemaan mahdolliset hoitoa vaativat tilanteet varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisevien terveystarkastusten viivästyminen tai toteutumatta jääminen saattavat johtaa ongelmien pitkittymiseen ja pahentumiseen ja aiheuttaa asiakkaissa tyytymättömyyttä.

Neuvolan ja koululääkäreiden vastaanottoaikojen saatavuudessa on jatkuvasti puutteita johtuen lääkäriresurssin vajeesta. Huolimatta aktiivisesta ja jatkuvasta lääkärirekrytoinnista, kaikkiin avoimiin tehtäviin ei ole ollut päteviä hakijoita. Tilanne on jatkunut haastavana jo vuosia, johtuen muun muassa muiden kuntien paremmasta palkkatasosta. Mikäli oman toiminnan lääkäriresurssia joudutaan priorisoimaan hoidon kiireellisyyden tai palvelutarpeen perusteella, saattaa osa lakisääteisistä terveystarkastuksista siirtyä myöhemmäksi. Palvelusetelillä pystytään kattamaan tätä tarvetta.

Koronapandemia on aiheuttanut voimakkaan tarpeen siirtää terveysasemien ja sisätautien poliklinikan henkilöstövoimavaroja koronan vaatimiin tehtäviin, joita ovat esimerkiksi Omaolo-oirearvioiden käsittely, koronapuhelinneuvonta (10024) ja päivystysapu (116 117) -puheluihin vastaaminen, Laakson ja Malmin koronaterveysasemien toiminta sekä epidemiologinen toiminta. Tämä on aiheuttanut entisestään vajetta palvelujen tuottamisessa. Esimerkiksi lastenneuvoloiden puolella jäi keväällä 2020 tekemättä noin tuhat 1,5- ja 4-vuotiaiden lasten lääkärintarkastusta, joiden tuottaminen nykyisessä tilanteessa ainoastaan omana tuotantona on haastavaa.

Kokemukset terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämisestä palvelusetelillä ovat olleet rohkaisevia. Kiireetöntä lääkäripalvelua on voitu tarjota koko kaupungin alueella niille potilaille, jotka olisivat muuten joutuneet odottamaan kohtuuttoman pitkään. Näitä kokemuksia hyödynnetään myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvoloiden lääkärintarkastusten järjestämisessä palvelusetelillä.

Tulkkipalvelujen käytön mahdollisuuden lisääminen on osoittautunut tärkeäksi, jotta palvelusetelien myöntäminen olisi mahdollista kielitaidosta riippumatta. Tulkkipalvelujen tarve on suurin alueilla, joilla on muutenkin lääkärivajetta.

Perustelut palvelusetelin käytölle

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolan lääkärintarkastusten tuottamisella palveluseteleillä tavoitellaan useita hyötyjä. Asiakkaan näkökulmasta hyötyjä ovat palvelujen saatavuuden paraneminen ja valinnanvapauden lisääntyminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta hyötynä on lakisääteisten velvoitteiden varmempi toteutuminen ja oman tuotannon tukeminen. Lääkärintarkastusten tuottaminen palvelusetelillä on esitetyllä arvolla kustannusneutraalia omaan tuotantoon verrattuna ja huomattavasti edullisempaa kuin käytettäessä vuokratyövoimaa palvelujen tuottamiseen.

Palveluseteliä tarjotaan ensisijaisesti sellaisille asiakkaille, joiden kohdalla lääkärintarkastus on luonteeltaan seulova, eikä heillä ole tarvetta pitkäaikaisempaan asiakassuhteeseen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelusetelien myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen oma henkilöstö voi kohdistaa enemmän voimavaroja paljon tai monipuolisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin.

Palvelusetelin arvo

Palvelusetelien arvon määrittely perustuu toimintoperusteiseen kustannuslaskentaan, jonka perustana on kunkin palvelusetelin sisältämän palvelun oman tuotannon palveluprosessi. Jokaiselle palveluprosessin osalle on laskettu voimavarojen käyttö ja tätä vastaava kustannus. Suurimmat kustannukset aiheutuvat henkilöstökustannuksista ja erilaisista vyörytyksistä esimerkiksi toimitilojen, IT-palvelujen ja toimintaan suoraan liittyvän hallinnon osalta. Sen sijaan laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannusten laskettiin olevan esimerkiksi vastaanottotoimintaan verrattuna vähäisiä, johtuen tutkimusten vähäisestä tarpeesta lääkärintarkastusten yhteydessä.

Palvelusetelien arvot on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.

Palvelusetelin arvo kattaa koko palvelun hinnan. Palveluntuottaja ei voi periä eikä laskuttaa kunnalta tai asiakkaalta muita kustannuksia kyseisestä palvelusta.

Kustannukset

Palvelujen järjestämisen palvelusetelien avulla arvioidaan olevan kustannusneutraalia omaan toimintaan verrattuna. On kuitenkin huomattava, että lyhyellä aikavälillä kustannukset voivat kasvaa, kun koronapandemian vuoksi tuottamatta jääneitä palveluja hankitaan palvelusetelillä. Palvelusetelien käyttäminen toteutetaan talousarvion puitteissa oman tuotannon vaihtoehtona.

Palvelusetelistä päättäminen Helsingissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) 4 §:n mukaan kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä.

Hallintosäännön 18 luvun 1 §:n 1 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä palvelusetelin arvon vahvistamisesta.

Hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 2 momentin 7 kohdan mukaan sosiaali-ja terveystoimialan toimialajohtaja päättää palveluntuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palveluntuottajat.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolan lääkärintarkastukset ovat lakisääteisiä palveluja, jotka ovat luonteeltaan terveyttä edistäviä ja sairauksia tai niiden pahenemista ehkäiseviä. Lääkärintarkastuksissa arvioidaan lapsen, nuoren tai äidin tilaa kokonaisvaltaisesti ja niiden avulla voidaan havaita ja puuttua sekä terveydellisiin että sosiaalisiin ongelmiin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolan lääkärintarkastusten tuottamisen palvelusetelien avulla voidaan arvioida parantavan niihin osallistuvien asiakkaiden ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia ja lisäävän valinnanvapautta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 06.10.2020 § 188

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Kustaa Piha, va. johtava ylilääkäri, puhelin: 040 6197338

Päätös tullut nähtäväksi 28.10.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 195, 196, 197 (A), 198 (A), 199, 200, 201 ja 203 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 197 (B), 198 (B) ja 202 §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.