Poikkeaminen, Tapanila tontit 39281/1 ja 2, Smoltinkaari 4 ja Smoltinkuja 3, Helsingin kaupungin Asuntotuotanto

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapanila) korttelin 39281 tontteja 1 ja 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12380 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 000 euroa

Hakija

Helsingin kaupunki Asuntotuotanto

Rakennuspaikka

39. kaupunginosan (Tapanila) korttelin 39281 tontit 1 ja 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa kerrostalojen rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12380 siten, että mm. rakennusoikeudet ja rakennusalat ylittyvät molemmilla tonteilla, tontin 1 näkemäalueen raja ylittyy ja vesikattojen väri muuttuu.

Hakemus on tonteille yhteinen, sillä niiden poikkeamiset liittyvät toisiinsa. Tonttien 1 ja 2 välillä on vireillä tonttijaon muutos, jonka seurauksena raja siirtyy piha-alueen keskelle ja tontin 1 kerrosala muuttuu 2 500 k-m²:sta 3 325 k-m²:en ja tontin 2 kerrosala 5 500 k-m²:sta 4 675 k-m²:en.

Hakija perustelee rakennusoikeuden ylityksiä sillä, että tontin 1 kerrostalon julkisivu rakennetaan asemaavan mukaisesti 6 kerrosta korkeana koko Smoltinkaaren matkalla. Tontin 2 asemakaavan mukaisesti 6 kerrosta korkea rakennus suojaa yhteispihaa sekä tontin 1 kerrostaloa ratamelulta.

Poikkeamista tontin 1 asemakaavan mukaisen näkemäalueen viisteen toteutuksesta kahden kerroksen sijaan koko julkisivun korkuisena hakija perustelee sillä, että täyskorkea viiste asemoidaan talon harjataitteen kohdalle, jolloin talon päädyn ilmeestä tulee kappalemainen. Viisteen katutasoon sijoitetaan kerhotila aktivoimaan risteysalueen toiminnallisuutta.

Tontin 1 näkemäalueen rajan ylitystä 0,6 m hakija perustelee, että siten saadaan paksut puhtaaksimuuratut ja energiatehokkaat ulkoseinät sekä asuntojakauman toimivuus perheasunnoille.

Rakennusalojen ylitystä hakija perustelee sillä, että pohjois-eteläsuunnassa piha-alue on asemakaavan rakennusaluetta huomattavasti väljempi. Rakennukset muodostavat ryhdikkään kokonaisuuden korttelin itä-länsisuunnassa.

Hakija perustelee poikkeamista tontin 2 kerrostalon pohjoispäädyn viherhuoneen ulottumisesta rakennuksen rajan yli sillä, että asuntojakaumasta saadaan toimiva ja sisäpiha on mahdollisimman väljä ja valoisa.

Vesikattojen värin toteuttamista tumman sijaan vaalean metallin värillä hakija perustelee sillä, että vaalea sävy liittää hankkeen viereisen kohteen julkisivun metalliaiheisiin sekä tekee rakennuksista kappalemaisia vaalean tiilimuurauksen kanssa ja keventää yleisilmettä.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 7.6.2017 hyväksytty asemakaava nro 12380. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Tonteilla olevien rakennusten suurin sallittu korkeus on kuusi. Rakennusten välissä on leikki- ja oleskelualueeksi varattu ohjeellinen alueen osa, jolla tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. AK-korttelialueella tulee jättää kahden kerroksen korkuinen aukko rakennukseen (näkemäalue). Rakennuksissa tulee olla viherkatto tai vinot lappeet, jolloin katemateriaalin tulee olla sileä ja tummasävyinen.

Tonttijaon muutos on rekisteröity 17.11.2020.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka sijoittuu asuntovaltaisen alueen (A2) ja lähikeskusta-alueen (C3) rajalle. Lähikeskustaa kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena alueena. Maantasokerroksen tilat on osoitettava pääsääntöisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja monipuolisempana. A2-alueella korttelitehokkuus on pääosin 1,0–2,0. Keskeisten katujen varsilla on liike- ja muuta toimitilaa. A2-alueen pinta-alasta vähintään 60 % on korttelimaata. Alueella on pyöräliikenteen nopea runkoverkko, jonka sijainti on ohjeellinen.

Nykytilanteessa tontit ovat rakentamattomia. Naapuristoon on rakenteilla pysäköintitalo ja kerrostaloja.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (29.10.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttajalla ei ollut huomautettavaa poikkeamisista.

Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Haetut toimenpiteet voidaan toteuttaa, koska suunnitelmien mukaiset ratkaisut poikkeavat vain vähäisessä määrin asemakaavasta ja ne eivät huononna naapuritonttien olosuhteita.

Suunnitelmien mukaiset ratkaisut rakennusoikeuden ylityksestä eivät huononna naapuritonttien olosuhteita, sillä suhteellisen väljä rakennusala tontilla antaa mahdollisuuden rakentaa tontin etelä- ja pohjoislaidan yksikerroksisilla aputilarakennuksilla. Tällöin valaistusolosuhteet naapuritonteilla säilyvät hyvinä, eikä kokonaisuudesta tule liian raskas. Ratkaisu parantaa hankkeen toteutettavuutta. Vastaavanlaisia muutoksia on tehty myös naapuritonteille.

Rakennussuunnittelussa on huomioitu näkemäesteen viisteen takia muodostuva varsin näkyvä pääty kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella ratkaisulla, kuten pohjakerroksen rakenteilla ja ulokeparvekkeilla. Poikkeamisella ei siis ole kaupunkikuvaa huonontava vaikutusta.

Tontin 1 näkemäalueen rajan ylitys 0,6 m on vähäinen, eikä haittaa alueen käyttöä tai turvallisuutta.

Rakennusalan ylitys on vähäinen ja suuntautuu pihan puolelle, joten sillä ei ole vaikutusta naapuritonttien olosuhteisiin tai rakentamismahdollisuuksiin. Rakennusalan rajan ylitys viherhuoneen kohdalla on vähäinen, eikä haittaa alueen käyttöä tai turvallisuutta.

Katon värin sijaan oleellisempaa on seinien materiaalit ja värit, jotka alueella ovat yhtenäiset. Katon väri on vähemmän oleellinen ja tässä tapauksessa perusteltu sopivuudella rakennuksen arkkitehtuuriin.

Rakennussuunnittelun osalta suunnitelma poikkeaa kaavan tavoitteesta siten, että rakentaminen tontin etelä- ja pohjoissivulla on pienimuotoisempaa, eikä kortteli ole yhtä selkeästi umpikorttelityyppinen. Suunnitelma viittaa siihen, että korttelin ratkaisu houkuttelee läpikulkuun. Tarkoitus kuitenkin on, että jalankulkuliikenne esimerkiksi aseman suuntaan ohjataan katualueille. Asia on ratkaistavissa rakennus- ja pihasuunnittelun keinoin.

Poikkeamisen erityiset syyt ovat asuntorakentamisen edistäminen, asuntotuotannon kustannustehokkuuden lisääminen ja asemakaavan toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.